Maailmantaloudessa vaaran merkkejä
Koronan jäljiltä monet maat ovat ajautuneet poliittisesti haasteellisen tilanteeseen. Korona ja koronarajoitukset ovat vieneet osalta ihmisistä työn ja toimeentulon. Omat puskurit on monilla koronasta kärsineillä syöty, osalla niitä ei edes ollut ennen koronaa.
Suomessa suurin osa ihmisistä ei ole kärsinyt koronasta taloudellisesti ja osalle on koronan aikana kertynyt lisää säästöjä. Kovasti ovat kuitenkin kärsineet kaikki ne, joiden toimeentulo riippuu siitä, että ihmiset tapaavat toisiaan. Oli sitten kyse kahvilan pitäjästä, muusikosta, taksiyrittäjästä tai urheilijasta. Erityisesti erilaiset palvelualat ovat kärsineet.
Maailmalla Koronan vaikutukset ovat olleet vielä paljon suuremmat. Monissa maissa tehtaita on ollut suljettuna ja jopa ulkonaliikkumiskieltoja on ollut voimassa. Joissakin maissa talous pysähtyi pahimmillaan lähes täysin. Erityisesti ovat kärsineet ulkomaisesta turismista toimeentulonsa saavat maat ja alueet, kuten Suomessa Lappi ja pk-seutu.
Huoli ihmisten toimeentulosta, työpaikkojen palaamisesta ja talouden elpymisestä on ajanut mittaluokaltaan ainutlaatuisiin elvytyspaketteihin. USA:ssa Joe Biden esitteli 2,3 biljoonan dollarin elvytyspaketin, joka sisälsi erityisesti isoja panoksia infraan ja Vihreään siirtymään. EKPn osto-ohjelma oli vuoden 2020 loppuun mennessä 1850 miljardia euroa ja elvytyspaketti 750 miljardia euroa. Näillä valtavilla paketeilla on saatu aikaan pörssikurssien vahvistuminen, työllisyyden nousu ja koronakuluista selviytyminen, mutta elämmekö tyhjän päälle, kuten Tasavallan Presidentti Sauli Niinistökin pohdiskeli YLEn haastattelussa?
Olen opiskellut ja opettanut kansantaloustiedettä ennen kansanedustajuutta. Jos nykyinen talouspolitiikka kestää globaalisti, niin kaikki minua opettaneet professorit saa siirtää muihin tehtäviin. Meille nimittäin opetettiin, että jos rahan määrää lisätään talouskasvua enemmän, niin siitä seuraa inflaatio. Toinen merkittävä opetus oli, että jos velkaantuminen holtittomasti jatkuu, niin jonakin hetkenä luotottajat menettävät uskon luotonottajien kykyyn selviytyä veloistaan ja silloin korot lähtevät nousemaan.
Toivon, että minua opettaneet professorit ovat väärässä, mutta en usko heidän olevan. Koko maailma elää nyt tyhjän päällä, uutta velkaa otetaan surutta entisen päälle ja olemme siirtyneet keskuspankkitalouteen. Uutta velkaa ottavat valtiot ja niin ottavat myös kotitaloudet, joiden velkaantuminen on myös ennätystasolla. Jos luottamus alkaa järkkyä, niin alas tullaan nopeasti ja kovaa. Poliittiset ongelmat ovat mittavia ja on tavallaan ymmärrettävää, että yhteiskuntarauhaa yritetään ostaa velkaantumisella. Riskit ovat kuitenkin valtavat, koska valitettavasti talouden lait eivät ole mihinkään muuttuneet.
Tässä vielä eduskuntapuheeni samasta aiheesta: https://www.facebook.com/watch/?v=165216208896282
Suomen julkinen velka on kasvanut finassikriisin jälkeen yli 100 miljardilla eurolla.
Tuosta valtavasta rahamäärästä huolimatta talouskasvu on ollut nollan tasolla – ainoana maana koko Euroopassa jo 13 vuoden ajan.
Vasemmistohallituksen kauden jälkeen v. 2023 korjattavaa on edessä paljon leikkauslistoineen.
Mistä ne uudet yksityisrahoitteiset työpaikat ja vientitulojen kasvu ?
Rahan määrän valtava lisääminen tuo mukanaan väistämättä inflaation ja korkojen nousun. Korkojen nousu taas lopettaa velkakeskeisen kuluttamisen ja sen seurauksin talouskasvua tarkastellaan lähivuosina Suomessa kovin pitkin miinusmerkein varustettuina.
Rinne – Marinin SDP vetoiset hallituksethan ovat tukeutuneet ainoastaan ja vain veronkorotuksia tehtaillen – sekä nykyisille, että tulevillekin.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin lienee se 30 miljardia uutta velkarahaa mennyt?
Ilmoita asiaton viesti
Rohkeutta vaatisi myöntää, että valtioiden kilpailuttaminen veroteknisillä keinoilla estää talouden kiertoa ja siksi yhteisövero pitää saada maailmanlaajuiseksi. Valtio on yksi työllistäjä muiden joukossa, joko välillisesti tai suoraan – ostopalvelulla tai virantoimena. Niin kauan, kun verotusta pystyy kiertämään erityisesti suurpääoman taholta, on työpaikkojen luominen tai mahdollistaminen yhä enemmän kiven alla, joka tarkoittaa talouden sakkaamista.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa, että tiedostat ongelman. Äänestit kuitenkin tukipaketin puolesta. Kyseinen paketti ei ole järjestelmän toimivuuden kannalta tarkoituksenmukaista velanottoa eli sellaista, joka luo kasvua tulevaisuudessa. Etelä-Euroopan maat tulevat tuhlaamaan rahat kaikkeen muuhun paitsi tuottaviin investointeihin. Tukipaketti on juuri sellaista velkaa, jota ei pitäisi koskaan ottaa. Nimellisesti elvytystä, mutta käytännössä syömävelkaa, jolla ei ole juuri minkäänlaista vaikutusta talouskasvuun. Massiiviset velkakirjaostot ovat yksi lisäsyy sille, miksi järjestelmä on kohta tiensä päässä. Nehän kannustavat valtioita velkaantumaan epäterveesti, jolloin inflaation torjuminen korkojen nostolla on suorastaan mahdotonta.
Kaikki se purkalla paikkailu, mitä nykyisellä finanssipolitiikalla nyt tehdään, aiheuttaa vain suuremman romahduksen. Keskuspankit tietävät tämän, ekonomistit tietävät tämän. Sinäkin tiedät, mutta silti osallistut siihen. Miksi?
Ilmoita asiaton viesti