Maalle muutto kiinnostaa, kun työtä saa tehdä missä haluaa

Koronakriisi on muuttanut työn tekemisen tapaa merkittävällä tavalla. Yli miljoona suomalaista on koronakriisin aikana tehnyt töitä ainakin osittain etänä, monet lähes kokonaan. Samalla ihmisten arvostukset asumisessa ovat muuttuneet. Monet haluavat nyt enemmän omaa tilaa, omaa pihaa, turvallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Näitä on tarjolla kohtuulliseen hintaan pienissä kaupungeissa ja maaseudulla.

Vanhojen omakotitalojen kauppa on käynyt Korona-aikana ennätystahtiin. Esimerkiksi kotikunnassani Sastamalassa, joka on tyypillinen maaseudun seutukaupunki, myytävien kohteiden määrä on vuodessa pudonnut 300 asunnosta puoleen eli kauppaa on siis tehty paljon. Kysyntää kohdistuu yhtä lailla sekä maaseutuun, että pieniin taajamiin.

Pääkaupunkiseudulla asuvilta IT- työtä tekeviltä oli Nordean tutkimuksessa kyselty muuttohalukkuutta. Joka kymmenes oli valmis muuttamaan pk-seudun ulkopuolelle, jos etätyö muuttuu pysyväksi ja 2% oli jo muuttanut. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin muuttovoittoa ovat saaneet monet pienet kunnat ja vastaavasti muuttotappiosta on kärsinyt esimerkiksi Espoo, joka on perinteisesti ollut yksi nopeimmin kasvavia kuntia. Muutos on siis melkoinen.

Etätyön hienous on siinä, että tekijä saa valita asuinpaikkansa. Se ei ole mitään alueellistamista, jossa väkipakolla siirretään jonkun työpaikka toiselle paikkakunnalle, vaan kukin tekee valintansa itse. Jos haluaa tehdä etätyötä Helsingin Kalliosta, niin sitä voi aivan hyvin tehdä. Yhtä lailla sitä etätyötä voi tehdä Leviltä, Ikaalisten kylpylästä tai Punkalaitumelta. Kukin voi valita itselleen sopivimman paikan, kun vaan tietoliikenneyhteydet toimivat. Nykyajan aluepolitiikkaa onkin huolehtia tietoliikenne ja liikenneyhteyksien toimivuudesta ympäri maan. Silloin annetaan aidosti ihmisille mahdollisuus valita missä haluavat asua.

Monipaikkaisuus on tämän ajan trendi. Yhteiskunnan on toimittava mahdollistajana. Jo nyt voi huoletta käyttää mökkipaikkakunnan terveyskeskusta ja lasku lähtee siihen kuntaan mihin verotkin maksetaan. Jatkossa pitää mahdollistaa myös lasten koulunkäynti kahdella eri paikkakunnalla, mikä oli Suomessa vuosikymmeniä sitten ihan tavallista.

Viime vuosina alueelliset erot ovat kasvaneet erityisesti maakuntien sisällä. Nuorempi ja koulutetumpi väki on keskittynyt yliopistokaupungeihin ja niiden kehyskuntiin. Etätyön merkittävä lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia myös maaseudulle ja seutukaupunkeihin. Tasaisempi aluekehitys tapahtuu etätyön kasvun myötä itsestään. Yhteiskunnan pitää vain olla mahdollistaja ja kansalainen saa tehdä omat valintansa.