Olemmeko matkalla uuteen kylmään sotaan?

Kun olin nuori, niin elimme kaksinapaisessa maailmassa, jossa läntisiä demokratioita ja markkinatalousmaita johti USA ja sitä haastoi sosialistinen leiri Neuvostoliiton ja Kiinan johdolla. Lähes kaikki maailman maat olivat valinneet puolensa. Joitakin harvoja poikkeuksia toki oli, jotka olivat virallisesti puolueettomia.

 

Suomi oli yksi kummallisuuksista. Me olimme demokratia ja markkinatalousmaa, mutta samalla YYA sopimuksen kautta sidottu yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa, joka oli myös tärkein kauppakumppani. YLEn dokumenttisarja ”Kylmän sodan Suomi” on hyvin analysoinut Suomen kylmän sodan aikaista liikkumavaraa ja suomettumisen merkitystä myös Suomen sisäpolitiikassa.

 

2020-luvulla maailmassa ei enää ole ideologioiden välistä taistelua. Länsi on toki edelleen liberaaliin demokratiaan perustuva järjestelmä, jossa ihmisoikeudet ovat keskeisellä sijalla. Lännen sisällä on toki voimia, jotka haastavat demokratiaa. Näin on erityisesti USA:ssa, mutta ei ainoastaan siellä. Kiinalla, Venäjällä ja niiden kaltaisilla mailla ei oikeastaan ole ideologiaa, eikä demokratiaa, vaan kansallismielinen autoritäärinen hallinto, joka tarvittaessa käyttää vallassa pysyäkseen kovia otteita sekä kotimaassa että ulkomailla.

 

Joe Biden on presidenttikaudellaan erityisesti korostanut demokraattisten valtioiden yhteistä arvopohjaa ja USA haluaa tiivistää demokraattisten valtioiden yhteistyötä. Käytännössä tämä on myös vastavoiman luomista Kiinan kasvavalle mahdille. Venäjä puolestaan on pyrkinyt lisäämään yhteistyötä Kiinan kanssa. Venäjä on myös etupiirivaatimuksillaan ja joukkojen keskittämisellä Ukrainan rajalle haastanut EUta ja NATOa. Lisäksi Venäjä on aktiivisesti tukenut naapurivaltioidensa autoritäärisiä johtajia Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa mielenosoitusten kukistamisessa.

 

Merkit uudesta kylmästä sodasta ovat ilmassa. Rajalinja on muotoutumassa demokraattisten valtioiden ja autoritääristen valtioiden välille. Demokraattiset valtiot puolustavat kansojen itsemääräämisoikeutta, lehdistönvapautta ja ihmisoikeuksia sekä haluavat edistää näiden arvojen toteutumista kaikkialla maailmassa. Autoritääriset valtiot puolestaan pyrkivät pitämään oman maansa demokraattisen opposition kurissa ja horjuttavat esimerkiksi kyber- ja hybridivaikuttamisella demokratiaa läntisissä maissa.

 

Suomelle tällaisen uuden vastakkainasettelun muodostuminen ei ole myönteinen asia. Meidän ulkopolitiikkamme on perinteisesti nojannut hyviin suhteisiin kaikkiin suurvaltoihin, vaikka pidämme aktiivisesti esillä esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiä ja ympäristöasioita. Suomi joutuu miettimään mikä on meidän kannalta paras ratkaisu. Länsi on Suomelle luonteva kumppani, mutta silti on tärkeää pitää hyvät kahdenkeskiset välit myös Venäjään. Itsenäisenä maana Suomi itse yhdessä NATO maiden kanssa päättää siitä liitymmekö NATOon vai emme. Se on meidän oikeutemme.

0
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu