Olemmeko matkalla uuteen kylmään sotaan?
Kun olin nuori, niin elimme kaksinapaisessa maailmassa, jossa läntisiä demokratioita ja markkinatalousmaita johti USA ja sitä haastoi sosialistinen leiri Neuvostoliiton ja Kiinan johdolla. Lähes kaikki maailman maat olivat valinneet puolensa. Joitakin harvoja poikkeuksia toki oli, jotka olivat virallisesti puolueettomia.
Suomi oli yksi kummallisuuksista. Me olimme demokratia ja markkinatalousmaa, mutta samalla YYA sopimuksen kautta sidottu yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa, joka oli myös tärkein kauppakumppani. YLEn dokumenttisarja ”Kylmän sodan Suomi” on hyvin analysoinut Suomen kylmän sodan aikaista liikkumavaraa ja suomettumisen merkitystä myös Suomen sisäpolitiikassa.
2020-luvulla maailmassa ei enää ole ideologioiden välistä taistelua. Länsi on toki edelleen liberaaliin demokratiaan perustuva järjestelmä, jossa ihmisoikeudet ovat keskeisellä sijalla. Lännen sisällä on toki voimia, jotka haastavat demokratiaa. Näin on erityisesti USA:ssa, mutta ei ainoastaan siellä. Kiinalla, Venäjällä ja niiden kaltaisilla mailla ei oikeastaan ole ideologiaa, eikä demokratiaa, vaan kansallismielinen autoritäärinen hallinto, joka tarvittaessa käyttää vallassa pysyäkseen kovia otteita sekä kotimaassa että ulkomailla.
Joe Biden on presidenttikaudellaan erityisesti korostanut demokraattisten valtioiden yhteistä arvopohjaa ja USA haluaa tiivistää demokraattisten valtioiden yhteistyötä. Käytännössä tämä on myös vastavoiman luomista Kiinan kasvavalle mahdille. Venäjä puolestaan on pyrkinyt lisäämään yhteistyötä Kiinan kanssa. Venäjä on myös etupiirivaatimuksillaan ja joukkojen keskittämisellä Ukrainan rajalle haastanut EUta ja NATOa. Lisäksi Venäjä on aktiivisesti tukenut naapurivaltioidensa autoritäärisiä johtajia Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa mielenosoitusten kukistamisessa.
Merkit uudesta kylmästä sodasta ovat ilmassa. Rajalinja on muotoutumassa demokraattisten valtioiden ja autoritääristen valtioiden välille. Demokraattiset valtiot puolustavat kansojen itsemääräämisoikeutta, lehdistönvapautta ja ihmisoikeuksia sekä haluavat edistää näiden arvojen toteutumista kaikkialla maailmassa. Autoritääriset valtiot puolestaan pyrkivät pitämään oman maansa demokraattisen opposition kurissa ja horjuttavat esimerkiksi kyber- ja hybridivaikuttamisella demokratiaa läntisissä maissa.
Suomelle tällaisen uuden vastakkainasettelun muodostuminen ei ole myönteinen asia. Meidän ulkopolitiikkamme on perinteisesti nojannut hyviin suhteisiin kaikkiin suurvaltoihin, vaikka pidämme aktiivisesti esillä esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiä ja ympäristöasioita. Suomi joutuu miettimään mikä on meidän kannalta paras ratkaisu. Länsi on Suomelle luonteva kumppani, mutta silti on tärkeää pitää hyvät kahdenkeskiset välit myös Venäjään. Itsenäisenä maana Suomi itse yhdessä NATO maiden kanssa päättää siitä liitymmekö NATOon vai emme. Se on meidän oikeutemme.
Miten niin Suomella on oikeus tehdä oman päätöksensä. Ukrainalla on myös Nato-optio. Nato-jäsenyys ei vaikuta hyvien suhteisiin millään tavalla.
Nato-jäsenyys ei ole puolen valintaa toista vastaan. Nato ei ole hyökkäysliitto. Satonen paaluttaa Suomea suomettumisen janalle, missä Venäjä piirtää rajoja suomettuneille.
Suomi ei ollut demokratia eikä puolueeton maa kylmän sodan aikana. Yksikään maa ei tunnustanut Suomen puolueettomuutta. Hallituksen ministerit hyväksytettiin Tehtaankadulla. Presidentiksi kelpasi vain NL:n jalustalle nostama, rähmällään ollut sen ajan ”niinistö”.
Kokoomuslaiset sanovat kannattavansa Natoa, mutta eivät uskalla arvostella pikkunokkaista Niinistöä, joka vastustaa Natoa ja omaa aivan liian läheiset suhteet Putiniin. Samoilla laduilla kokoomuslaiset hiihtää, kuin USA:n konservatiivipuolueen jäsenet ja Trump.
Ilmoita asiaton viesti
Demokratia alkaa olla häviöllä europassakin mikä on meille vaikeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiina ja Venäjä vaientavat demogratian.
Ollaan jo syvällä vastakkainasettelussa.
Nyt on menossa aluevaltaukset
kuten Kazakstanissa demogratian pää painettiin kovin ottein alas.
Ilmoita asiaton viesti
Suur-Suomi-haihattelulla jatkosotaan, torjuntavoittoon, aluemenetyksiin ja sotakorvauksiin.
Koronasotaan ja toivottavasti siitäkin torjuntavoittoon.
Kylmäsota oli lähinnä kahden, Suomea isomman ja vaikutusvaltaisemman valtion kiistelyä-ja mittelyä ”etupiireistään.”
Tuo kylmäsota näyttää todella saavan jonkinmoista jatkoa ja toistoa jatkosodalla, jossa jälleen kysymys ”etupiireistä”, mutta nyt kylmäsotapelin pelaajia on enemmän kuin kaksi ”suurinta” ja pelisäännöt mahdollisimman sekavat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, vaan kuumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyvänen aika! Taidamme olla jo kylmässä sodassa, josta voi tulla vielä kuuma!
Ilmoita asiaton viesti