Oppimistulokset heikkenevät – aika kuunnella opettajia

Ilta-Sanomat ovat kuluneen viikon aikana käynnistäneet hyvin tärkeän keskustelun suomalaisten koululaisten oppimistulosten heikkenemisestä. Erityisesti poikien tulokset ovat heikentyneet. Hyvät ovat vieläkin parempia kuin ennen, mutta hyviä on aiempaa vähemmän. Kyse on todella isosta asiasta, koska Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain osaamisella.

Suomi on aiempien PISA tulosten perusteella ollut koulutuksen mallimaa ja monet maiden delegaatiot ympäri maailma ovat tulleet tutustumaan suomalaiseen kouluun ja ottamaan oppia siitä kuinka hyvät oppimistulokset on saavutettu. Jatkossa nämä opintomatkat tehdään Tallinnaan, koska Viro on ohittanut Suomen koululaisten oppimistuloksissa.

Opetusministeri Li Andersson nosti keskeiseksi syyksi perheiden välisen eriarvoisuuden kasvun. Epäilemättä kotitaustalla on merkitystä, mutta aikuisten oikeasti tämä on huono selitys. Virossa tuloerot ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Vastausta tuskin löytyy myöskään resursseista, jotka Suomessa oppilasta kohden ovat varmasti suuremmat kuin Virossa ja tuskin siellä luokkakoko on myöskään pienempi. Paljon parempi selitys on oppilaiden motivaatio opiskella ja suurempi kunnioitus opettajaa kohtaan.

Opettajat listaavat keskeisiä syitä oppimistulosten heikentymiseen ja oman työstressinsä kasvamiseen. Yksi niistä on inkluusio. Kun samaan luokkaan laitetaan käytöshäiriöiset, kielitaidottomat ja nepsyt, niin opettajien aika menee erityislapsista huolehtimiseen, minkä seurauksena lahjakkaimmat turhautuvat ja kaikkien oppimistulokset heikkenevät. Inkluusio on kaunis ajatus, mutta käytännön toteutus on saanut aikaan vaikutuksia, joita ei ole toivottu.

Opettajat nostavat myös esille sen, että tärkeää työaikaa menee kaikenlaiseen hankehumppaan ja toissijaisiin tehtäviin. Esille nousee myös älypuhelimen käyttö. Isommat pelaavat pelejä öisin ja nuorimmat kesken tunnin. Monet opettajat ovat nimenomaan sitä mieltä, että älypuhelinten lisääntynyt käyttö on merkittävä tekijä oppimistulosten heikkenemisessä. Samaa on havaittu muissa maissa.

Suhde lasten vanhempiin on myös haasteellinen kohta. Vanhemmat ovat nykyisin aiempaa enemmän mukana lastensa koulunkäynnissä sekä hyvässä, että pahassa. Kodit haluavat olla kartalla siitä mitä kouluissa tapahtuu, mikä on hyvä asia. Kiireisten opettajien kuormittuminen mitä erikoisimmilla pyynnöillä ja vaatimuksilla puolestaan voi viedä kohtuuttomasti opettajan aikaa, eikä siten ole eduksi lasten oppimiselle.

Suomalaisen koulun vahvuus on vuosikymmeniä perustunut siihen, että oppilailla on hyvä motiivi opiskella ja opettaja kokee työn mielekkääksi. Nyt näissä molemmissa on haasteita. Meillä ei ole varaa menettää hyviä opettajia muihin töihin, vaan opettajien jaksamisesta on huolehdittava. Opetushallitus ja OKMn virkamiehet voivat ennen seuraavien uudistusten ja hankkeiden valmistelua käydä Virossa opintomatkalla. Saattaa nimittäin olla, että parhaimmat oppimistulokset saavutetaan vain keskittymällä perinteiseen opettamiseen.