Pikavippien markkinointi kieltoon, korot kuriin
Korona-aikana on ollut väliaikaisesti käytössä vakuudettomien kulutusluottojen eli pikavippien suoramarkkinointikielto ja kymmenen prosentin korkokatto. Nämä lait olivat voimassa 1.7. 2020 – 30.9.2021. Parasta aikaa niiden jatkoa pohditaan oikeusministeriön työryhmissä. Molemmat lait tulisi säätää pysyviksi.
Vuoden 2020 lopulla Suomessa oli maksuhäiriömerkinnän saaneita henkilöitä lähes 400 000. Viime aikoina tämä lukumäärä ei ole merkittävästi noussut, mutta aiempina vuosina nousu oli räjähdysmäistä. Merkittävä syy taustalla on se, että pikavippejä on ollut helppoa saada ja korot olivat ennen säätelyä satumaiset. Sääntelyn aikana ylivelkaantuneiden räjähdysmäinen kasvu on taittunut.
Markkinointikielto on ollut jo aiemmin käytössä Hollannissa. Kieltämällä pikavippien suoramarkkinointi vaikutetaan erityisesti heräteostoihin. Usein pikavippikierre on saanut alkunsa hetken mielijohteesta. Tämä on ollut erityisen tyypillistä nuorille. Jos luottotietonsa menettää jo nuorena, niin arkielämä vaikeutuu. Asuntoa on vaikeampi saada ja palkasta jää paljon vähemmän käteen, jos on ulosotossa. Markkinointikiellon tarkoituksena on nimenomaan estää harkitsemattomat pikavipit.
On kuitenkin selvää, että osa ihmistä joutuu elämässään tilanteisiin, jossa rahoitusta on vaikea saada ja tarve on välttämätön. Pikavippien suitsimisen ohessa onkin tarpeen kehittää sosiaalista luototusta, jota Suomessa käytetään todella vähän. Sosiaalisessa luototuksessa voitaisiin hyödyntää Kelan osaamista ja verkostoa. Kelan avulla sosiaalinen luototus voitaisiin myös ulottaa koko maahan, kun sitä on tähän asti annettu vain muutamissa kaupungeissa.
Pikavipit perustuvat pitkälti ihmisten hädänalaisen aseman hyväksikäyttämiseen. Hyvin harva pikavippikierteeseen joutunut rikastuu elämänsä varrella ja selviää pikavipeistään ilman ongelmia. Yhteiskunnan on sääntelyllä pyrittävä siihen, että mahdollisimman harva menettää maksukykynsä ja sen vuoksi tarvitaan sosiaalisen luototuksen kehittämistä, korkosääntelyä ja pikavippien suoramarkkinointikieltoa.
On myös hyvin tärkeää antaa toivoa niille, jotka ovat luottotietonsa menettäneet. Nyt ollaan onneksi nopeuttamassa maksuhäiriömerkinnän poistamista velkansa maksaneilta. Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt myös, että ulosoton suojaosa korotetaan nykyisestä 678,90 eurosta 900 euroon. Toivottavasti hallitus vie osana työllisyyspäätöksiä tätä eteenpäin. Se olisi konkreettinen kädenojennus, joka kannustaisi ylivelkaantuneita työttömiä takaisin työmarkkinoille.
On hiukan erikoista, että kokoomuksen taholta peräänkuulutetaan rajoituksia markkinointiin ja sopimusvapauteen. Ei ketään ole koskaan pakotettu pikavippien ottoon ja korkotaso niiden osalta on aina ilmoitettu. Voihan jokainen tärvätä rahansa mihin tahansa muuhunkin, jota saa laillisesti myydä. Kyse on jokaisen omasta harkinnasta ajatellen omaa talouttaan.
Maksuhäiriöiden kasvaminen ei ole yksistään pikavippien syytä. Monet ovat jopa välttäneet maksuhäiriömerkinnän saadessaan nopeaa rahoitusta johonkin, josta se maksuhäiriö olisi sillä hetkellä tullut.
Ilmoita asiaton viesti
…Samaa ihmettelin minäkin-, yrittämisen ja yksityisen bisneksen vapautta ajavan puolueen edustajalta…?
– Mikähän mahtaisi tarkemmin olla kokoomuksen ”koronkiskonnan maximi”, niin ettei yksityistä finanssibisnestä vielä häirittäisi, eikä holhottaisi liikaa…?
Ilmoita asiaton viesti
Työllisyystoimenpiteitä ei oikeastaan tarvitse edes tehdä, jos nyt työllisyys on kasvussa koko ajan ja etuuksien hakemiset esim. työttömyysjaksoilta ovat selvästi vähemmän kuin vuonna 2019.
Ihmisten asioiden parantamiseen pitää panostaa. Pikavippi olivat sen ajan pahimpia ja niitä pitää kieltää.
Sosiaaliset luotot pitääkin ulottaa koko Suomeen jokaisissa kaupungeissa, kunnissa. Koskaan ei tiedä, että milloin pesukone, jääkaappi, hella, yms. hajoavat ja on pakko saada uusi kodinkone tilalle. Näitä kodinkoneita eivät luottotiedottomat saa ja asunnon lisäksi on myös ongelmana, että edes kotivakuutusta ei saa, ellei pulita todella suurta summaa ja ne pitää maksaa täsmällisesti ja yksikin huolimaton unohdus johtaa siihen, että sopimus purkaantuu.
Aikoinaan muistan sen, kun olin tutkinut perintätoimistojen lukumäärää Suomessa, niin niitä oli yli 400 kpl ja yhtään ei tiennyt, että mihin mitäkin on mahdollisesti omat velkani myyty toiselle firmalle ja sitä on työlästä ruveta setvimään, että onko heillä esittää alkuperäisiä papereita.
Olen ollut tässä velkavankeudessa vuodesta 2006 lähtien ja pääsin lopullisesti eroon 2019 yli 24 000, jossa luvussa on mukana opintolaina.
Ongelmana on myös ne perintätoimistojen myymät paperit toisille firmoille ja siinä riemu vasta alkaakin, kun joutuu pyytämään, että onko esittää mitään alkuperäisiä sopimuksia. Perintätoimistojen firmoissa on aika useita talousrikoksista tuomittuja tyyppejä pyörittelemässä vaikka he eivät saa olla siellä.
Yksi asia on aika varma, että Kelan liian ylisuuri valta pitää vähentää. Kela kun tietää tekevänsä väärin mutta he jatkavat kuin olisivat lain yläpuolella.
Velkojen vanhentumiskaareen pitää puuttua, että nämä voisi siirtyä valtion hoidettavaksi ilman mitään korkoja ja yritykset haluavat aina katkaista 3 vuoden velan vanhentumiseen lähettämällä muistutuksen ja siihen uudet korot ja lisää velan määrän nousuina.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan korkokattoa 20 % vuodessa (sisältäen kaikki kulut, nostopalkkiot ja laskutuslisät), joka olisi voimassa kaikenlaisiin lainoihin kuluttajille. Ei minkäänlaisia porsaanreikiä luoton pituuden tai suuruuden osalta. 10 % on aika tiukka korko, kun ihan siististi asiansa hoitanutkaan ei välttämättä löydä luottokorttia, jonka todellinen vuosikorko jäisi alle 10 prosentin. Korkokatto 20 % takaisi, että näitä palveluita on edelleen saatavilla, mutta korko on maltillinen ja hallittavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pankin antamilla luotoillakaan ole mitään laissa säädettyä korkokattoa. 90-luvulla pankkilainakorot kohosivat yli tuon 20% Suomessakin. Se johtui markkinatilanteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole korkokattoa, mutta kannatan ajatusta että kannattaisi olla korkokatto. Se ymmärrettiin jo Raamatun aikoina että koronkiskonta on vaan tyhmää ja väärin. Jotta voisi määritellä mitä on koronkiskonta, täytyy olla määritelty korkokatto.
Ilmoita asiaton viesti
Korkokatto absoluuttisena prosenttina määriteltynä ei ole mielekäs, koska koron merkitys riippuu hyvin paljon inflaatiosta. Pidätkö hyvänä tilannetta, jossa inflaatio laukkaisi vaikka 30% vuodessa ja korkokatto olisi 20%? Se kadottaisi lainamarkkinat tyystin.
Ilmoita asiaton viesti
Korkokatto voisi olla 15 % – 20 % marginaali inflaation päälle. Minkä suuruisen marginaalin kannalle tässä nyt sitten asettuisi tarkalleen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ehdottamasi 20% ja 10% korkokatto ja korko on silti liikaa.
Tuo ehkä toimii pienissä lainoissa tai veloissa mutta ei toimi lainkaan suuremmissa summissa. Sitä maksaa lyhennyksiä mutta ne eivät juuri ollenkaan vähene vaan nousevat kaiken aikaa. Tämä ongelma on todettu eräässä sivustossa, missä ollaan aktiivisesti auttamassa velallisia ja ainoa tapa auttaa niitä ihmisiä on poistaa kaikki korot pois ja mitään ylimääräisiä kustannuksia ei saa keinotekoisesti lisätä siihen velkaan / velkoihin.
Perintäyhtiöt tietävät kyllä tilanteen todella hyvin mutta käyttävät härskisti lakia hyväkseen, kun heidän tehtävänsä on tuottaa omistajilleen voittoa.
Jos et ole velkavankeudessa kokenut, niin ei tuollaisia kannata ehdotella.
Esimerkiksi selkeimmin Hedmans & Partnersien tapaan eräs konkurssiin mennyt yhtiö myi toiselle uudelle perustetulle perintäyhtiölle ne ns. velallisten papereita, näitä papereita ei koskaan ole lähetetty oikeuteen yksipuolisina tuomioina vaan on yritetty periä ns. laskuina ja tälle yhtiölle tuli toimintakielto, kun tehdään lainvastaisia toimenpiteitä ja edelleen jatkettiin taas uudelle perustetulle perintätoimistolle. Tuollaiset menetelmät ei saa olla olemassa ja ne pitää kieltää.
Ilmoita asiaton viesti
Joku vastuu on oltava velallisellakin. Itse on lainansa ottanut.
Ilmoita asiaton viesti
Sitähän minä juuri olen yrittänyt sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyn uudestaan: Oletko ollut velkavankeudessa? Jos et ole, ei sinun pidä puhua yhtään mitään siitä, missä sinulla ei ole kokemusta.
Ilmoita asiaton viesti
Katson oikeudekseni puhua mitä haluan ja mistä aiheesta haluan.
Ilmoita asiaton viesti
Et voi sanoa mitään, jos sinulla ei ole kokemusta.
Ilmoita asiaton viesti