Ratkaisu työvoimapulaan – työstä enemmän käteen

Yli puolet työnantajista kohtaa nyt rekrytointivaikeuksia. Monille työttömille työllistyminen lisää tuloja liian vähän, koska työtulojen kasvaessa sosiaaliturva heikkenee. Nyt tarvitaan täsmätoimia, joilla puretaan kannustinloukkuja ja lisätään työn tekemisen kannattavuutta.

Kokoomus on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt toimia, jotka lisäisivät työllisyyttä yli 100 000 työpaikalla. Tämä on mahdollista nyt, kun Suomessa on erityisen suuri työvoimapula. Työllisyyden tason nosto ei onnistu yhdellä taikatempulla, vaan joukolla uudistuksia, joiden kaikkien lähtökohtana on avoimien työpaikkojen nopeampi täyttyminen.

Kokoomus haluaa korottaa ulosoton suojaosan nykyisestä 681,30 eurosta noin 900 euroon, mikä parantaa huomattavasti työtä tekevän ylivelkaantuneen asemaa. Kokoomus haluaa toteuttaa terapiatakuun, jonka avulla mielenterveysongelmasta kärsivä saa apua nopeasti. Tämä on hyvin tärkeää, koska moni mielenterveysongelmasta kärsivä päätyy ennenaikaiselle eläkkeelle. Itse asiassa mielenterveyssyyt ovat jo suurin sairaseläkkeelle jäämisen syy.

Nopeimmin lisää työvoimaa palvelualoille saadaan kannustamalla opiskelijoita töihin. Hallitus päätti korottaa vuodeksi vapaata tulorajaa 25 prosentilla. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi tienata vuodessa 3000 euroa nykyistä enemmän menettämättä opintotukia. Tämä on hyvä uudistus. Kokoomus haluaa siitä pysyvän ja tulorajaa tulisi korottaa 50 prosenttia. Tässä uudistuksessa voittavat kaikki, koska se lisää taloudellista toimeliaisuutta ja tuo siten lisää verotuloja valtion kassaan.

Hallitus toteuttaa aktiivimalli kakkosen, jolla pyritään työttömien yksilölliseen palveluun, työnhaun aktivoimiseen ja sitä kautta nopeampaan työllistymiseen. Kokoomus tukee tätä mallia, mutta satsaisimme vaihtoehtobudjetissamme toteutukseen 20 miljoonaa euroa enemmän, jotta virkailijoilla olisi enemmän aikaa työttömien yksilölliseen palveluun.

Hyvin tärkeää on myös, että työtä tekevälle jää enemmän rahaa käteen. Siksi Kokoomus alentaisi tuloveroa 800 miljoonalla eurolla, mikä parantaisi erityisesti pienipalkkaisen työn kannattavuutta suhteessa sosiaaliturvaan. Uudistaisimme myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että tuen taso määräytyisi työttömyyden keston mukaan. Se kannustaisi nopeampaan työllistymiseen, kuten muissa pohjoismaissa on tapahtunut. Lisäksi tuplaisimme kansainvälisen rekrytoinnin.

Kaikki edellä mainitut keinot auttaisivat siihen, että avoimet työpaikat täyttyisivät nopeammin ja työvoimapulasta ei tulisi talouskasvun estettä. Työllisyyden kasvua voitaisiin edelleen kiihdyttää tekemällä uudistuksia, jotka lisäävät työn kysyntää. Näitä olisivat esimerkiksi paikallisen sopimisen ulottaminen järjestäytymättömiin yrityksiin ja kotitalousvähennyksen korottaminen.

On siis monia keinoja nostaa työllisyyttä, parantaa työllistyvien toimeentuloa ja pelastaa samalla Suomen valtiota velkaantumasta. Nämä uudistukset pitäisi toteuttaa juuri nyt, koska työmarkkinat suorastaan huutavat työntekijöitä. Jos tämä historiallinen tilaisuus nyt menetetään, niin hintaa maksetaan vuosikymmeniä kasvaneena syrjäytymisenä ja alempana työllisyysasteena. Tekojen aika on nyt.