Sisäiset jännitteet luovat ulkoisia jännitteitä

Monissa maissa myllertää nyt rajusti. Korona, koronarajoitukset ja taloudelliset haasteet ovat saaneet aikaan epävarmuutta ja eripuraa ympäri maailmaa. USA:ssa kulttuurisota liberaalien ja konservatiivien välillä on saanut uusia kierroksia, Keski-Euroopassa on ollut suuria koronamielenosoituksia ja Venäjällä hallinto on pakottanut opposition maan alle, mutta kansalaisten tyytymättömyys kuplii pinnan alla.

 

Sosiaalisessa mediassa levitetään tietoisesti disinformaatiota koronasta ja erityisesti koronarokotteista. Disinformaatio johtaa pahimmillaan epäluottamukseen terveydenhoitoviranomaisia ja hallintoa kohtaan. Rokotusvastaisen informaation välitön vaikutus on kohdistunut terveydenhoitoon, jossa henkilökunta on äärirajoilla ja leikkauksia joudutaan siirtämään, koska koronan hoito syö tehohoidon resurssit.

 

Uusi kriisi alkaa, jos joudutaan vetämään hätäjarrusta ja rajoittamaan liiketoimintaa uudelleen. Itävallasta tiedämme minkälaisen reaktion rokotuksen tekeminen pakolliseksi puolestaan aiheuttaa. Ihmiset ovat omissa kuplissaan ja suhtautuvat koronaan hyvin eri tavoin. Korkea rokotusprosentti on suoraan verrannollinen yhteiskunnalliseen luottamukseen. Esimerkiksi Venäjällä on koronan kovasta kurimuksesta huolimatta rokotetta on otettu todella vähän, koska vähäinen luottamus viranomaisiin ja esivaltaan kumpuaa sosialismin ajoilta.

 

Yksilötasolla korona on muuttanut ihmisten taloudellista tilannetta merkittävästi. Niillä menee taloudellisesti paremmin kuin ennen, joiden työ perustuu nettikauppaan, rakentamiseen tai terveydenhoitoon. Ne, joiden palkka on pysynyt entisellään, kärsivät kohonneesta inflaatiosta, mikä näkyy erityisesti energian hinnoissa ja rakentamisen kustannuksissa. Heikoimmin menee niillä, joiden toimeentulo perustuu ihmisten kohtaamiseen. Heille koronapassi on elinehto.

 

Koronakriisin alkuvaiheessa kansalaiset tukeutuivat valtiojohtoon. Kaikissa länsimaissa maan johtajien suosio nousi huippulukemiin. Nyt tilanne on toinen. CDU hävisi Saksassa, Bidenin ja Johnsonin suosio on laskenut merkittävästi ja Macronin jatkokauden voi pelastaa vain Ranskan opposition hajanaisuus. Venäjällä Putinin suosio on hiipunut jo pitkään, koska tavallisen kansalaisen kukkarossa on jo menty 10 vuotta alamäkeä, vaikka energian hinnannousu onkin nyt vahvistanut Venäjän kansantaloutta.

 

Mitä kauemmin korona kestää, mitä vahvemmin hinnat nousevat ja mitä enemmän tyytymättömyyttä yhteiskunnassa nousee, sitä arvaamattomammaksi tulevat valtiot ja niiden johtajat.

 

Sisäisiä ongelmia on perinteisesti ratkaistu ulkopoliittisen keinoin. Tämä voi hyvin olla syy siihen, että USA vetäytyi 2,3 biljoonaa dollaria maksaneesta ja 2 400 amerikkalaisen sotilaan hengen vieneestä Afganistanin sodasta, vaikka maan luovuttaminen talibaaneille onkin vain ongelmien siirtoa. Sisäpoliittiset motiivit voi olla takana myös Venäjän kootessa joukkoja Ukrainan rajalle.

 

Sisäisten ja ulkoisten jännitteiden kiristyminen sekä USA:ssa, että Venäjällä ja suurvaltasuhteiden kiristyminen sekä USA:n ja Venäjän, että USA:n ja Kiinan välillä tarkoittaa Euroopalle sitä, että omista sisäisistä ongelmista huolimatta on vahvistettava puolustusta ja otettava isompi rooli maailman politiikassa. Suomelle tärkeää on olla aktiivinen eurooppalaisessa yhteistyössä, vahvistaa puolustusyhteistyötä USA:n kanssa ja pitää yllä hyviä kahdenvälisiä suhteita Venäjään.

 

+1
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu