Talouden tasapainottamisessa kyse palveluiden turvaamisesta

Ensimmäinen kampanjaviikko on takana ja puolueiden väliset ideologiset erot alkavat korostua. Valtionvarainministeriön virkamiehet julkaisivat omat esityksensä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja vasemmistopuolueet ovat lähinnä keskittyneet tyrmäämään niitä ehdotuksia. Toki ehdotuksissa on monia, joita Kokoomus ei myöskään hyväksy. Näitä ovat esimeriksi ruuan ALV:n korotus ja työeläkkeiden leikkaus.

Iso kuva on kuitenkin se, että Suomen julkista taloutta on välttämätöntä tasapainottaa, koska jatkuva velkaantuminen nousevilla koroilla merkitsee väistämättä palveluiden leikkaamista, jos mitään ei tehdä. Valtion korkomenot ovat jo nyt 2,6 miljardia ja ne uhkaavat nousta 4-5 miljardiin, kun valtion lainoja uusitaan ja uudet lainat on otettava nykyisellä korkotasolla. Summat ovat valtavia, jos niitä vertaa esimerkiksi siihen, että poliisin kaikki menot ovat 850 miljoonaa euroa vuodessa ja lapsilisät 1,1 miljardia vuodessa.

Talouden tasapainottamisessa on siten kyse palveluiden turvaamisesta myös nykyisille lapsille, nuorille ja tuleville sukupolville. Tasapainottaminen on tehtävä pääosin julkisia menoja pienentämällä, koska kokonaisverotus on jo korkealla tasolla. Kaikkein pahinta myrkkyä olisi työn verotuksen kiristäminen, koska progressio on jo nyt niin jyrkkä, että se ei kannusta työn vastaanottamiseen, uralla etenemiseen tai lisä- ja ylitöiden tekemiseen.

Vasemmisto haluaa aloittaa yritysverotuksen kiristämisestä. Erityisesti heidän hampaissaan on listaamattomien yritysten osinkojen verotus. Tässä keskustelussa unohdetaan se, että tämä asia koskee nimenomaan niitä keskisuuria perheyrityksiä, jotka muodostavat pörssiyritysten ohella Suomen elinkeinoelämän rungon ja ovat avainasemassa vientitulojen tuottajina ja työllistäjinä. Lypsävää lehmää ei kannata tappaa.

Kokoomus lähtee siitä, että tärkeintä on lisätä työn teon kannattavuutta ja nostaa työllisyysastetta 80 prosenttiin. Se käytännössä merkitsee ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja lyhentämistä sekä asumistuen muutoksia tuloveroalennusten lisäksi. Yhden prosenttiyksikön nosto työllisyysasteessa vahvistaa julkista taloutta lähes miljardilla vuodessa, joten 5 prosenttiyksikön nosto ratkaisisi puolet vuosittaisesta alijäämästä. Tämä edellyttää myös sitä, että työtunnit nousevat samassa suhteessa. Työtuntien määrää voidaan nostaa myös kannustamalla siirtymään osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.

Vaalikentillä kansalaisia huolettaa julkisen talouden lisäksi myös oma talous. Kotitalouksien velkaantuminen on tuplaantunut 2000-luvulla ja monissa perheissä oma liikkumavara on pieni. Tämä tosiasia on huomioitava, kun suoraan kansalaisten elintasoon liittyvistä asioita ratkaistaan. Avainasia on pitää sähkön, polttoaineiden ja asumisen hinta sekä niihin kohdistuva verotus kurissa, jotta ihmisten ostovoima riittää välttämättömiin menoihin.