Taloudessa opittava elämään ilman Venäjää
Venäjään Ukrainaan tekemän järkyttävän hyökkäyksen johdosta länsimaat ovat asettaneet Venäjälle mittavia taloudellisia pakotteita. Todennäköisesti Venäjä vastaa omilla pakotteillaan ja rajoittaa länsimaisten yritysten toimintaa Venäjällä. On siis hyvin mahdollista, että Venäjä eriytyy länsimaiden taloudesta lähes kokonaan.
Merkittävän poikkeuksen muodostaa energia-ala, jossa Venäjä ja Eurooppa ovat pakkoavioliitossa. Euroopan on vaikea selvitä lyhyellä aikavälillä ilman venäläistä kaasua, öljyä ja kivihiiltä. Toisaalta Venäjälle energiatulot ovat äärimmäisen tärkeitä, koska muu ulkomaankauppa romahtaa ja Venäjän talous nojaa entistä vahvemmin energian vientiin.
Euroopalle on äärimmäisen tärkeää nopeasti vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta. Se ei käy hetkessä, mutta investointeja uusiutuvaan energiaan kiihdytetään kaikkialla Euroopassa. Samalla pitää kuitenkin päivittää myös aiemmat päätökset. Esimerkiksi Suomella ei ole varaa luopua turpeen energiakäytöstä nykyisellä vauhdilla. Turvetta tarvitaan vähintään seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja tämä viesti on alan yrittäjille välitettävä. Euroopan unionin on myös päivitettävä päästökauppamekanismia. Ilmastonmuutoksen torjunta on toki edelleen tärkeää, mutta kaikkein tärkeintä on vähentää riippuvuutta Venäjästä.
Toinen huoltovarmuuden kannalta merkittävä asia on ruoan tuotannon turvaaminen. Tässä on myös EU-tasolla uuden linjauksen paikka. Ukraina on erittäin merkittävä maataloustuotteiden, erityisesti viljan vientimaa. Sodan vuoksi tuotanto kärsii varmasti. Euroopan Unioni alueella onkin huolehdittava siitä, että oma tuotanto on maksimaalisesti käytössä. Siihen tarvitaan myös Suomen turvepeltoja.
Venäjän viennin osuus on Suomen viennistä 4-5% luokkaa. Kansantaloudellisesti Suomi kestää Venäjän taloudellisen eristäytymisen, mutta joillekin yksittäisille yrityksille se tulee olemaan vaikeaa. Fortum, Nokian renkaat ja Finnair lienevät suurimmat kärsijät. Matkailu Venäjältä on ollut pitkään jo hiljaista koronan takia. Monet palvelualan yritykset ovat jo ilmoittaneet ajavansa alas toimintansa Venäjällä.
On selvää, että Venäjän sotilaallinen hyökkäys ja sen vuoksi käyttöön otetut talouspakotteet tulevat vaikuttamaan myös Suomen talouteen. Iso asia tulee olemaan myös Ukrainasta maanpakoon joutuneiden asuttaminen ja työllistäminen. Nämä haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa. Meidän on taloudellisesti opittava elämään ilman Venäjää. Kilpailukykyä on vahvistettava, jotta vientituotteet löytävät korvaavia markkinoita muualta ja omavaraisuutta on lisättävä, jotta huoltovarmuus voidaan turvata kaikissa oloissa.
Ukraina onkin USA:n keino estää Euroopan, Kiinan ja Venäjän läheinen yhteistyö. Se kuvio olisi nimittäin ollut ylivoimaisesti suurempi kuin USA. Ukraina oli taas helposti työnnettävissä kapulaksi rattaisiin. Pikkuisen väri-t-paitavallankumousta ihan rutiinilla ja sitten pientä työntöä itävähemmistön suuntaan. Siitä lähti historia uusille urille. Eipä ihme, että monissa kartoissa Suomen molemmin puolin velloo sininen meri. Olemme melkein saari jo. Jos annamme Lapin vielä Natolle, niin sitten tosiaan olemme saarivaltio, muiden armoilla elävä.
Ilmoita asiaton viesti
Venäläisiä 150 miljoonaa, jäljelle jää vielä vähän vaille 7 miljardia ihmistä joille markkinoida ja myydä osaamistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on eräs toinen numerosokeuden muoto. Ihmiset tuppaavat arvioimaan maailman väkiluvun alakanttiin: https://www.worldometers.info/fi/
7932 M – 144 M = 7788 M
Eli 8G -raja menee rikki melko pian. Meillä on tuossakin ongelma, josta ei puhuta.
Toinen pointti: pidemmän päälle on aika järjetöntä pitää Pohjois-Korea / Etelä-Korea -rajaa yllä tuossa Euroopan itänurkalla, ja omalla nurkallamme. Kyllä se joskus pitäisi avata.
Ilmoita asiaton viesti