Työmarkkinoilla on sopimisen, ei riitelyn aika

Venäjän hyökkäyssodan ja koronan uutisoinnin alle on jäänyt se, että Suomea uhkaa lakkoaalto keskellä kriisiä. Erityisen hankala tilanne on julkisella sektorilla, jossa sopimusneuvottelut ovat pahasti solmussa. Yksityisen sektorin puolella sopimukset on pääosin tehty ja ne ovat tasoltaan linjassa keskenään. Metsäteollisuuden puolellakin on tehty jo paljon yrityskohtaisia sopimuksia.

 

Tulehtunut tilanne jatkuu kuitenkin edelleen UPM:n ja Paperiliiton periaatteellisessa kiistassa. Lakko on jatkunut jo 2,5 kuukautta ja loppua ei näy. Kiista on hyvin periaatteellinen ja siksi sille on vaikeaa löytää ratkaisua. Ei ole kuitenkaan kenenkään etu, että tuotanto seisoo. Puukauppa takkuaa ja paperista on pulaa markkinoilla. UPM tekee tappiota 2-3 miljoonaa päivässä ja paperimiesten lakkoavustuksiin menee Paperiliitolta 200 000 euroa päivässä, eikä se toki korvaa palkkatuloa kuin osin. Tulee todella kalliiksi, jos katsotaan kumman osapuolen rahat pidempään kestää. Olisi jo sopimisen aika.

 

Koko yhteiskunnan kannalta paljon suuremmat haasteet ovat kuitenkin vielä edessä. Useat julkisen sektorin liitot, kuten TEHY, Super, JHL ja OAJ ovat jättäneet lakkovaroituksia ympäri maata. Näihin neuvotteluihin on julkisten liittojen puolelta ladattu paljon odotuksia. TEHY vaatii jopa 3,6% korotusta yleisen 2% linjan päälle. Työnantajan liikkumavara on kuitenkin kapea, koska keskellä kriisiä julkisen sektorin palkanmaksukyky on rajallinen.

 

Asetelman tekee vaikeaksi se, että lähtökohtaisesti kaikki ovat oikeassa. On täysin totta, että korona-aika on ollut poikkeuksellisen kovaa aikaa terveydenhoidossa, sosiaalipuolella, päiväkodeissa ja kouluissa. Näiden alojen työntekijät ovat kantaneet päävastuun siitä, että yhteiskunta on selvinnyt ja palvelut ovat pelanneet myös poikkeusoloissa. Erityisesti terveydenhoidon alalla henkilöstön saatavuus on iso ongelma, mikä sekin puhuu palkankorotusten ja työehtojen parantamisen puolesta. Tätä asiaa voitaisiin osaltaan hoitaa yksityiseltä sektorilta tutuilla liukumilla, jos siihen löytyy tahtoa.

 

Makrotaloudellinen tilanne on hyvin vaikea. Pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet monien tuotteiden hintoja. On vaikeaa ylipäätään ennustaa mikä on inflaation taso ja siten palkansaajien ostovoiman kehitys. Työnantajan puolelta sopimista vaikeuttaa se, että maan hallituksella on nyt kriisin johdosta valtavasti akuutteja menokohteita. Lisää rahaa tarvitaan akuutisti ainakin puolustusmenoihin, maatalouteen ja polttoaineiden hinnannoususta aiheutuvien ongelmien lieventämiseen.

 

Julkisen sektorin palkkaneuvotteluista tulee siten vaikeat. Kaikkien on nyt kuitenkin ymmärrettävä, että lakkoaaltoon ei ole varaa. Korona näkyy edelleen sairaaloissa ja hoitovelkaa on runsaasti. Ukrainasta tulee pakolaisia, jotka tarvitsevat monenlaista apua ja lasten on päästävä kouluihin ja päiväkoteihin. Pörssi heiluu ja koko talous uhkaa painua taantumaan, jolloin lakkoaalto vauhdittaisi talouden alamäkeä ja johtaisi irtisanomisiin.

 

Poikkeuksellisen suuret asiat ovat siis kyseessä. Suomalaisella työmarkkinakentällä on nyt näytön paikka. Kyky sopia on ollut vahvuutemme. Nyt sitä taitoa tarvitaan.

 

0
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu