Työvoimapula ja pitkäaikaistyöttömyys yhtäaikainen ongelma

Työmarkkinat ovat erikoisessa tilanteessa. TEMin uusimman työllisyyskatsauksen mukaan avoimia työpaikkoja ja työttömiä on käytännössä sama määrä eli noin 240 000. Periaatteessa tilanteen pitäisi olla siis hyvä. Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa on tällä hetkellä huutava työvoimapula ja korkea pitkäaikaistyöttömyys. Kohtaanto-ongelma on suurin maan historiassa.

 

Aikaisemmin puhuttiin, että työt ja tekijät eivät kohtaa, koska työt ovat etelässä ja työttömät idässä ja pohjoisessa. Tämäkään ei enää pidä paikkansa. Eniten avoimia työpaikkoja on Uudellamaalla ja kolmannes maan pitkäaikaistyöttömistä asuu myös Uudellamaalla. Tilanne on samantyyppinen Tampereella.

 

Toinen selitys kohtaanto-ongelmalle on se, että työttömien koulutus ja osaaminen ei vastaa työnantajan vaatimuksia. Tämäkään ei pitää enää vain osittain paikkansa. Esimerkiksi palvelualoilla on tarjolla runsaasti töitä, joihin riittää oikea asenne ja työn oppii työpaikalla. Toisaalta esimerkiksi lähihoitajan koulutuspaikkoja ei saada edes täyteen, joten tarjolla on myös sellaista koulutusta, josta työllistyminen on varmaa.

 

Todelliset ongelmat ovatkin ihan muualla. Ensimmäinen on se, että työnteon kannustimet eivät ole kohdallaan. Etlan laskelmien mukaan Suomessa on 136 000 työtöntä eli siis yli puolet kaikista työttömistä, joille kokoaikatyöhön pääseminen nostaisi tulotasoa alle 20%. Jos he siis saavat työpaikan, niin heidän todellinen veroasteensa on 80%, koska he samalla menettävät työttömänä saamansa yhteiskunnan tuet. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole kannustavaa. Pienipalkkaisen työn verotusta olisi kevennettävä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastettava ja sosiaaliturvaa uudistettava.

 

Toinen iso ongelma on se, että osa pitkäaikaistyöttömistä ei tosiasiassa ole työkykyisiä eikä siten työmarkkinoiden käytettävissä. Yhdet tarvitsevat kuntoutusta, toiset koulutusta ja kolmansien paikka on eläkkeellä. Tavoitteeksi pitäisi kuitenkin ottaa se, että uusia pitkäaikaistyöttömiä ei tule nykyistä tahtia. Tanskassa tämä asia on otettu vakavasti ja tulokset näkyvät. Työttömille tarjotaan räätälöityjä palveluita ja uuteen työhön ohjataan nopeasti. Samalla myös työnhakijaa koskevat velvoitteet ovat tiukemmat. Näillä toimilla ehkäistään ennen kaikkea syrjäytymistä ja se on todellista välittämistä, että ihmistä ei jätetä heikkona hetkenä oman onnensa nojaan.

 

Marinin hallitus on nukkunut työllisyyden hoidossa onnensa ohi. Juuri nyt olisi pitänyt lisätä työnteon kannustimia, kun työmarkkinat ovat vetäneet hyvin. Hallitus on saanut aikaan ainoastaan eläkeputken poiston, mikä sekin vaikuttaa vasta vuosien päästä. Pitkäaikaistyöttömien palvelujen osalta on otettu hienoisia askeleita Tanskan suuntaan, mutta kuten tuloksista näkyy panostukset ja keinot ovat olleet riittämättömiä.

 

Hallituksen aika on tuhraantunut kolmikantaisiin työryhmiin, jotka eivät ole saaneet juuri mitään konkreettista aikaan. Häviäjä on suomalainen työnantaja, jolla ei ole riittävästi työvoimaa ja suomalainen työtön, jolle ei ole löydetty polkua takaisin työelämään.

+1
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu