Urkintamalli ei sovi Suomen työpaikoille

STM:n työryhmä esittää tasa-arvolakiin muutosta, jolloin sukupuolen perusteella palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi aina oikeus pyytää nähtäväkseen eri sukupuolta olevan kollegansa palkkatiedot. STM:n työryhmä oli erimielinen. Työnantajapuoli vastusti esitystä jyrkästi. Tämä esitys on jo kuvaavasti nimitetty lehdistössä ”urkintamalliksi”.

 

Mitä tämä esitys oikeasti työpaikoilla tarkoittaisi? Oletetaan, että Matti, Mikko ja Minna ovat kollegoita. Sukupuolisen palkkasyrjinnän epäilyn perusteella Minna voi kysyä Matin ja Mikon palkan, vaikka nämä eivät haluaisi Minnan sitä tietävän. Matti ja Mikko voivat myös kysyä Minnan palkan. Sen sijaan Matti ei voi kysyä Mikon palkkaa, eikä Mikko Matin palkkaa, koska he ovat samaa sukupuolta. Tässä ei ole järjen hiventäkään.

 

Palkka on suomalaisille herkkä asia, jonka useimmat haluavat pitää omana tietonaan. Hyvin harva suomalainen haluaa kertoa avoimesti oman palkkansa. Tämän näkee jo siitä, että suuri joukko suomalaisia pyytää erikseen lupaa Verohallinnolta, jotta heidän verotietojaan ei julkistettaisi.

 

On itsestään selvää, että työpaikoilla palkka-asiat ovat hyvin herkkiä kollegoiden kesken ja mahdollisuus urkkia toisten palkkoja vain lisää pahaa verta työpaikoilla. Lähtökohtaisesti jokainen saa omasta mielestään liian pientä palkkaa ja kateus kohdistuu helposti juuri kollegaan. Suurin osa suomalaisista onkin urkintamallin todellisen vaikutuksen työpaikoilla ymmärtänyt. Peräti kaksi kolmesta suomalaisesta vastustaa mielipidekyselyn mukaan STM:n työryhmän esitystä.

 

Paljon puhutaan siitä, että naisen euro on vain 80 senttiä. Miesten ja naisten välinen palkkaero johtuu kuitenkin pitkälti toimialojen välisistä eroista ja hoitovastuun epätasaisesta jakautumisesta. Insinööri tienaa edelleen paremmin kuin sairaanhoitaja ja äiti kantaa isää suuremman osan hoitovastuusta ja menettää samalla urakehityksen kannalta tärkeitä vuosia. Suurin ero miehen ja naisen euron välille syntyy näistä.

 

Selittämätön palkkaero sukupuolien välillä on 6,7%. Se on toki asia, jonka pitää korjautua. Nykyisetkin lait antavat jo eväitä tilanteen korjaamiseen. Yli 30 henkeä työllistävien työnantajien on tehtävä tasa-arvosuunnitelma, jossa myös palkkaus käydään läpi.

 

Muitakin keinoja on varmasti. STM:n esittämä urkintamalli ei kuitenkaan ole vastaus tähän ongelmaan. Suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan lisää yhteisöllisyyttä ja vähemmän eripuraa. Urkintamallia ei pidä päästää työpaikkojen sisäistä ilmapiiriä myrkyttämään.

+3
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu