Velkaa otetaan korkeasuhdanteessakin – edessä pesänselvittäjän aika!

VM:n budjettiehdotuksen mukaan valtion ensi vuoden tulot ovat 56,5 miljardia ja menot 63,2 miljardia. Uutta velkaa siis otetaan 6,7 miljardia ja velan kokonaistaso nousee 146 miljardiin.

 

On selvää, että korona on aiheuttanut ylimääräisiä menoja, mutta syy kehystetty ylittämiseen on hallituksen omissa päätöksissä. Koronan aiheuttama velkaantumisen kasvu ei ole saanut hallitusta hillitsemään normaalia menokehitystä, vaan päinvastoin pysyviä julkisia menoja lisätään hurjasta velankasvusta huolimatta. Hyvä esimerkki on oppivelvollisuusiän pidentäminen.

 

Valtionvarainministeri Annika Saarikko perusteli hurjaa velkaantumista sillä, että uutta velkaa ei oteta enempää kuin 2010-luvun alussa. Tässä perustelussa on kaksi virhettä.

 

Ensinnäkin 2008 ja 2009 Suomea kohdannut finanssikriisi pudotti Suomen BKT:tä kerralla enemmän kuin koskaan rauhan aikana. Nyt sen sijaan ollaan korkeasuhdanteessa ja talouskasvussa, mutta silti edelleen elvytetään lähes 7 miljardilla.

 

Toiseksi Suomen kokonaisvelkaantumisen taso oli 2010-luvun alussa kymmeniä miljardeja nykyistä pienempi ja korkoriski siten olennaisesti pienempi. Nyt kun velka nousee Marinin hallituskaudella yli 150 miljardin, niin koron nousu vaikka vain 2 prosenttiin, merkitsisi 3 miljardin aukkoa valtion talouteen vuodessa.

 

Erittäin huolestuttavaa on myös se, että Suomi on ajautunut kovaan työvoimapulaan, vaikka työttömiä on yli 300 000. Työllisyyden taso on 62 000 alempi kuin vuonna 2019 Rinteen hallituksen aloittaessa, mutta silti työvoimapula on laajaa. Tämä näkyy erityisesti hoiva-alalla, rakentamisessa,  teollisuudessa, maa -ja puutarha-alalla, sekä kiinteistöalalla ja siivouksessa. Ylipäätään suorittavan työn tekijöistä on laajalti pulaa.

 

Työvoimapulan ratkaisu edellyttäisi työn tekemisen kannattavuuden parantamista suhteessa sosiaaliturvaan ja työperäinen maahanmuuton tehokasta edistämistä. Budjettiriihessä nähdään saako hallitus näissä asioissa mitään aikaan.

 

Työvoimapulaan ajautuminen aiempaa korkeammalla työttömyyden tasolla kertoo rakennetyöttömyyden kasvusta. Se on todella vakava asia. Jos työttömyys jää pysyvästi 60 000 henkeä aiempaa korkeammaksi, niin se on sekä inhimillinen tragedia että iso lovi julkiseen talouteen. Vaikutus olisi vuositasolla 2 miljardia julkiseen talouteen.

 

Kun vedetään yhteen kasvanut valtionvelka ja kasvanut rakennetyöttömyys, niin nykyisen hallituksen jäljiltä Suomi tarvitsee pesänselvittäjää. Edessä ovat isot rakennemuutokset, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja voidaan turvata. Velkaantumisen tie on pian kuljettu. Pää tulee vetävän käteen.

+3
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu