Velkaantumisen taittaminen vaatii yhteistä sitoutumista puolueilta

Marinin hallituksen jäljiltä Suomen valtion velka tulee nousemaan lähes 150 miljardiin euroon. Viime aikoina valtion uudistuessa lainojaan korkoprosentti on käynyt jo 3 prosentin pinnassa. Kolmen prosentin korkotaso tarkoittaa siis sitä, että valtion velan korot olisivat vuositasolla 4,5 miljardia vuodessa. Se raha on suoraan pois kaikesta siitä hyvästä, jonka valtion budjetin kautta kansalaisille annetaan.

 

Valtion korkomenojen ennustettu kasvu on todella hurja verrattuna muihin valtion menoihin. Esimerkiksi poliisin vuosibudjetti on vuoden 2023 talousarviossa 854 miljoonaa euroa. Eli siis kolmen prosentin korkotasolla valtion korkomenot olisivat lähes viisi kertaa suuremmat vuodessa kuin koko poliisitoimeen käytetty raha. Itse asiassa korkomenot alkavat jo lähestyä koko työttömyyden aiheuttamia vuosikustannuksia, joten kyse on todella isosta summasta rahaa, joka on suoraan pois suomalaisten hyvinvoinnista.

 

Valtion taloutta ei voi enää jatkossa rakentaa jatkuvan velkaantumisen varaan, kuten nykyisen hallituksen aikana on tehty. Vuoden 2023 talousarvioesitys on 8,1 miljardia alijäämäinen eli käytännössä 10% valtion ensi vuoden menoista maksetaan velkarahalla. Velkarahan ongelmat ovat nyt nopeasti realisoituneet, kun nollakorkojen aika on ohi ja valtion korkomenot rajoittavat suoraan valtion muita menoeriä.

 

Julkisen talouden arviointineuvosto on esittänyt kahden vaalikauden mittaista ohjelmaa, jossa vuosittain valtion menoja leikattaisiin miljardilla vuodessa. Tämä on välttämätöntä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kestää. Lisähaasteen tuo mukanaan väestön ikääntyminen eli työikäisen väestön suhteellinen väheneminen.

 

Kokoomus on kertonut omia leikkauslistojaan ja SDP on luvannut kertoa niistä. Perussuomalaiset ovat myös esittäneet joitakin ajatuksia asiasta. Hyvin kaukana ollaan kuitenkin vielä siitä, että ratkaisu ongelmaan löydetään, vaikka tavoite onkin yhteinen. Kaikki haluavat taata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan myös lapsille, nuorille ja tuleville sukupolville.

 

Leikkauslistat ovat vaalien alla vaikeasti julkistettavia asioita, koska jokainen leikkaus koskee jotakin äänestäjäryhmää. On kuitenkin ymmärrettävä, että jos vuotavaa venettä ei paikata, niin koko vene kaatuu. Hyvin koulutetut ja hyvätuloiset pärjäävät kaikissa yhteiskunnissa, mutta koska haluamme mahdollisuuksien tasa-arvon, niin meidän on kannettava huolta myös julkisen talouden kestokyvystä. Vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Outi Ojalan sanoin vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.

 

Nyt on aika ottaa koppia julkisen talouden arviointineuvoston ideasta ja käynnistää parlamentaariset keskustelut puolueiden yhteisestä sitoutumisesta velkaantumisen kuriin saattamiseen. Jos puolueet kykenisivät jo ennen vaaleja sopimaan kahden seuraavan vaalikauden tervehdyttämisohjelman mittaluokasta, niin silloin tulisi reunaehdot myös vaalikeskustelulle. Kukin hallitus toki itsenäisesti laittaa tuloja ja menoja järjestykseen, mutta reunaehdot sulkisivat pois velkaantumisen jatkamisen.

 

Muutos olisi todella suuri Marinin hallitukseen verrattuna. Marinin hallitus on rahoittanut velalla paljon muutakin kuin sodasta ja koronasta aiheutuneita menoja. Näin on ollut siksi, koska Marinin hallitus ei ole kyennyt säästämään juuri mistään. Jatkossa näin ei enää voida toimia. Talouden yhteisesti sovitut isot raamit tarvitaan, jotta tulevat hallitukset ovat pakotettuja laittamaan tuloja ja menoja tärkeysjärjestykseen.

0
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu