Vuonna 2023 ei ole vaalibudjetin aika

Rinteen/Marinin hallituksen talouspolitiikka lähti siitä, että julkisia menoja nostettiin heti hallituksen alkutaipaleella ja julkinen talous piti tasapainottaa työllisyystoimilla. Työllisyystoimien toteuttaminen on takunnut alusta asti ja oikeastaan ainoa merkittävä toimi on ollut eläkeputken poistaminen, josta siitäkään ei vielä ole eduskunnassa hallituksen esitystä.

Koronan ja koronarajoitusten myötä hallitus on voinut vedota poikkeukselliseen tilanteeseen ja velkaantua lisää: valtion menot ovatkin nousseet jo 65 miljardiin. Koronan varjolla on vedottu elvytyspolitiikan nimiin ja tätä onkin tehty sekä EKP:n, USA:n, Kiinan että Marinin hallituksen toimesta. Valtavalla maailmanlaajuisella elvytyksellä eli siis rahan painamisella on saatu työllisyys ja talous kasvuun. Samalla Suomessa on kuitenkin nostettu myös pysyvästi sellaisia julkisia menoja, joilla ei ole koronan kanssa mitään tekemistä. Hyvä esimerkki on oppivelvollisuusiän pidentäminen.

Monet taloustieteilijät ovat pitäneet elvytyspolitiikkaa koronasta toipumisessa järkevänä. On toki ollut selvää, että koronan takia vaikeuksiin joutuneita ihmisiä ja yrityksiä on pitänyt auttaa ja kohonneet terveydenhoitomenot maksaa. Näin pitää toimia siihen asti, kun koronarajoituksia on voimassa. Sen sijaan koronarajoitusten päättymisen jälkeen ei enää ole aika elvyttää, vaan päinvastoin keskittyä koronan aikana kasvaneen velan hallitsemiseen ja menokurin palauttamiseen.

Marinin hallitus on jo aiemmin päättänyt menokehysten rikkomisesta ja siten lisävelkaantumisesta vuonna 2023. Marinin hallitus tulee jäämään historiaan ensimmäisenä hallituksena, joka rikkoi menokehykset ja kaiken lisäksi teki 500 miljoonan euron ylityksen vielä korkeasuhdanteen aikana. Keynes kääntyisi haudassaan.

Riittävää huomiota ei ole myöskään kiinnitetty kilpailukyvyn parantamiseen. Neste ja UPM ovat päättäneet miljardiluokan investoinneista Rotterdamiin Suomen sijasta, niin silloin hälytyskellojen pitäisi soida. Maantieteelle emme voi mitään. Sen sijaan voimme vaikuttaa työmarkkinoiden toimivuuteen ja toimitusvarmuuteen, kuljetuskustannuksiin ja metsien hakkuumääriin. Kun olemme maantieteellisesti takamatkalla, niin muissa asioissa meidän pitäisi olla edellä.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen totesi osuvasti, että nyt on aika käydä kestävyysvajeen kimppuun. Arviointineuvosto esitti, että nyt olisi syytä aloittaa julkisen talouden tasapainottaminen siten, että vuosittain tehtäisiin 800 miljoonan euron sopeutumistoimet. Korkean veroasteen vuoksi nämä painopiste tulisi olla menojen sopeuttamisessa, ei verojen korottamisessa. Arviointineuvosto korostaa myös, että korkeammilla työllisyystoimilla on ratkaiseva rooli julkisen talouden vahvistamisessa.

Talousasiantuntijoiden viesti Marinin hallitukselle on selvä. Hallituksen vastuulla on toteuttaa tarvittavat työllisyystoimet ja menosopeutukset. Jos hallitus ei näin toimi, vaan jatkaa elvytystä eli siis pumppaa velkarahaa talouteen, niin julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen ja myös riski inflaation kiihtymisestä kasvaa. Marinin hallituksen on vihdoinkin tehtävä talouspolitiikassa ryhtiliike. Vuonna 2023 ei ole vaalibudjetin aika.