Boomereiden kunnian palautus

Boomerit ovat rakentaneet Suomen hyvinvoinnin

mutta mallin siihen antoivat heidän vanhempansa ja esivanhempansa he;                                                                                                                                                                   jotka selviytyneet sodasta jossakin määrin toimintakuntoisina.

1945 Suomen väkiluku oli 3,78 miljoonaa. Silloin alkoi vauvaboomi

Sotien seurauksena oli menehtynyt noin 95 000 henkilöä ja vammautunut pysyvästi kymmeniä tuhansia, miehiä, naisia ja lapsia. Sotavainajilta jäi noin 30 000 sotaleskeä ja yli 50 000 sotaorpoa. Tämä sekä fyysisesti, että henkisesti vammainen resuinen joukko asutti 400 000 karjalan evakkoa koti-Suomeen – jotkut jopa kaksi eri kertaa.

Vauvabuumin seurauksena syntyi 500 000 lasta, suuret ikäluokat

50 vuotta sitten Suomen asukasluku oli 4,7 miljoonaa. Valitettavasti Ruotsiin oli muuttanut kymmeniä tuhansia terveitä ja parhaassa työiässä olevia aktiivisimpia kansalaisia.

Boomerit olivat silloin 20 – 26-vuotiaita ja työllisyysaste oli lähes 100 %. Monet olivat aloittaneet työnsä ilman ammatillista koulutusta heti kansakoulun jälkeen 14- – 15-vuotiaina. Työeläke, 11 % palkasta alkoi karttua vasta 23-vuotiaille ja vain yli 4 kuukauden mittaisista vakinaisista työsuhteista. Boomereiden vanhemmille eläke-etua ehti karttua vain muutaman vuoden ajalta minimaalisesti, mutta isovanhemmilleen ei vielä lainkaan.

Boomereiden työuran aikana luotiin kaikki se hyvinvointi, jota nyt nauttivat heidän lastenlapsensa ja lastenlastenlapsensa. Silloin Suomi nousi länsimaisten hyvinvointivaltioiden kärkijoukkoihin. Olimme maailman teollistuneimpia ja innovatiivisimpia kansakuntia. Nokia oli maailman paras alallaan. Olivatko ne boomerien lapset ja lapsenlapset, jotka ahneuksissaan ja laiskuuttaan menettivät Nokian markkinajohtajuuden?

Jokainen nyt eduskunnassa istuva boomereiden lastenlapsi on keinotellut itselleen muutamassa vuodessa monin kerroin korkeamman eläketurvan kuin hänen isovanhempansa ovat puolen vuosisadan työurallaan ansainneet. Vappusatasia on vilauteltu, mutta niitä säästellään pahan päivän varalle, siihen hetkeen, kun voidaan sanoa, ”nyt saatte satasenne, kun äänestätte punaista”.

Nykytilan voimme nähdä.

Koronapotilaat vievät puolet sairaalapaikoista itse aiheutettujen sairauksiensa vuoksi ja vakavasti sairaat saavat jonottaa. Nyt Suomen väkiluku on 5,5 miljoonaa, josta ulkomaalaistaustaisia on 0,4 miljoonaa ja ns. ulkomaan kansalaisia 0,3 miljoonaa. Kaikki saavat hyvää hoitoa ja yhteiskunnan tukea.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa

Jyrki Katainen lupasi Sari Sairaanhoitajalle 20 % palkankorotuksen, mutta unohti asian voitettuaan vaalit. Li Andersson vaatii hoitajamitoitusta parannettavaksi. Krista Kiuru vaatii hoitajia koulutettavaksi lisää. Entäpä, jos tenavat eivät enää halua pienipalkkaiseen raskaaseen ammattiin, jossa yötöissäkään ei kunnian kukko laula. Entäpä, jos tenavat eivät enää ole oppineet lukemaan ja laskemaan, ammattikorkeakoulussako sitten oppii?

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tällä hetkellä jokaista suomalaista kohti on velkaa 23 890 euroa ja kun nettomaksajia on vain 1/3 väestöstä, niin se velka on sitten 70 000 euroa per maksaja. Netistä löytyy www.velkakello.fi , joka raksuttaa lisää.

+3
Asko Rantala
Sitoutumaton Tampere

Aloitin yrittäjän urani joulukuun 11. päivänä 1965, kun otin haltuuni perheyritykseni isäni jälkeen.
Yritykseni paloi tasan kolmen vuoden kuluttua, jolloin aloitin työsuhteessa puuteollisuudessa. Samaan aikaan alkoi pitkä opiskeluputki, Markkinointi-Instituutissa ja sen jälkeen kolmessa teknillisessä oppilaitoksessa.
Noin 30 vuotta olen toiminut yrityskonsulttina omassa yhtiössäni. 2 kuukautta sitten täytin 75 vuotta, mutta jatkan töitäni edelleen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu