Hoitajien lakon syy on huono johtaminen

Ihalaisen veljeksetkö syyllisiä hoitajien lakkoon, alipalkkaukseen, henkilöstön alimitoitukseen ja sietämättömiin työolosuhteisiin?

Lauri Ihalainen on ollut SAK:n eri tehtävissä 1970 alkaen ja puheenjohtajana 1990 alkaen.

Kansanedustajana Lauri Ihalainen on toiminut 2011 alkaen ja työministerinä 2011 – 2015. Olisiko ollut mahdollista, että 1907 alkanut ammattiyhdistystoiminta olisi voinut pyrkiä tiiviimpään yhteistyöhön ainakin julkisen sektorin työnantajapuolen kanssa työolosuhteiden kehittämisessä, eikä vain ansiotason korottamisessa. Olisiko Lauri Ihalainen voinut työurallaan vaikuttaa julkisen sektorin tärkeimpien ammattiryhmien työolosuhteisiin, työssä jaksamiseen ja yhteistyön parantamiseen työnantajan kanssa?

Lauri Ihalaisen veli, Rauno Ihalainen toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajana 24 vuotta.

Sitä ennen Rauno Ihalainen toimi Keski- Suomen keskussairaalassa 1978 alkanen ja Keski- Suomen sairaanhoitopiirin johtajana 1984 alkaen. En tiedä, mitä hänen päivittäisiin työrutiineihinsa kuului, mutta ainakaan pitkän tähtäimen tulos ei näytä hyvältä. Lakon alkaneella viikolla TAYS:ssa jäi 400 leikkausta tekemättä.

Sairaanhoitajat lakkoilevat ja uhkaavat joukkoirtisanoutumisilla. Lakot ovat laillisia, koska työehtosopimusta ei ole saatu aikaan ja laillista on myös irtisanoutua työsuhteista, joissa työolosuhteet ja johtaminen ovat epäonnistuneet ja palkkaus ei ole tyydyttävä.

Käsitykseni mukaan ylimmän johtajan pitkän tähtäimen tavoitteisiin pitäisi kuulua myös työolosuhteiden ja alemman tason johtamisen kehittäminen. Se pitäisi sairaanhoitopiirin johtajan, yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja filosofian tohtorin oppia 40-vuotisella työurallaan.

SAK ja EK ovat yhdessä tuottaman koulutuksen, jossa työolosuhteet ja työtehtävien sisällöt analysoidaan erittäin tarkasti. Ensimmäinen edellytys oikeudenmukaiseen palkkaukseen on kaikkien työyhteisön tehtävien vaativuuden arviointi TVR-ryhmissä, joihin kuuluu työpaikan osaajia niin työntekijöiden kuin työnantajankin puolelta. Kun näin menetellään, niin riidoilta ja lakoilta vältytään. Näin myös työntekijät saavat tilaisuuden omien työtehtäviensä ja olosuhteittensa suunnitteluun ja kehittämiseen.

Esimerkiksi metalliteollisuuden TES:ssa on aivan täsmällisesti määrätty, miten työpaikoilla töiden vaativuus, työolosuhteet ja kaikki muut asiat huomioidaan palkan määrittämiseksi. Kun asiat sovitaan ja toteutetaan näin selkeästi yhteistoiminnassa, niin työt sujuvat ilman riitoja ja lakkoilua. Yhteistoimintalaki tarkoittaa juuri tällaista yhteistoimintaa. Se ei tarkoita pelkästään irtisanomisista ja lomautuksista ilmoittamista YT-neuvotteluissa.

Miksi Ihalaisen veljekset eivät ole työssään noudattaneet yhteistoimintalakia?

0
Asko Rantala
Sitoutumaton Tampere

Aloitin yrittäjän urani joulukuun 11. päivänä 1965, kun otin haltuuni perheyritykseni isäni jälkeen.
Yritykseni paloi tasan kolmen vuoden kuluttua, jolloin aloitin työsuhteessa puuteollisuudessa. Samaan aikaan alkoi pitkä opiskeluputki, Markkinointi-Instituutissa ja sen jälkeen kolmessa teknillisessä oppilaitoksessa.
Noin 30 vuotta olen toiminut yrityskonsulttina omassa yhtiössäni. Täytin juuri 76 vuotta, mutta jatkan töitäni edelleen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu