Kiky-tunnit tai minuutit ovat lasten leikkiä

TES:ten mukaan vuotuinen työaika on noin 1650 – 1700 tuntia kalenterivuodessa

Työajan puitteissa käytetään taukoja noin 250 – 500 tuntia vuodessa. Raskaammissa töissä taukoja on sallittu jopa yli 500 tuntia vuodessa.

Paperikoneen ympärillä on joukko miehiä ja tämä miehistö pitää koneen käynnissä ja siitä voi silloin tällöin poistua joku omille asioilleen. Kahvi- tai evästauot voidaan pitää koneen vieressä tai sosiaalitiloissa ja WC-tauot erikseen. Koneen käyntiaste ja tehokkuus eivät ole muutamista vuosityötunneista kiinni.

Jossakin tehtaissa, joissa työ on likaista ja hikistä, on työajan viimeisellä tunnilla oikeus käydä saunassa ja suihkussa ennen kotiin lähtöä ja tämän voi aina tehdä työajalla. Siihen saa käyttää enemmän aikaa kuin päivittäiset kiky-minuutit

Joissakin tehtaissa on miehistöllä oikeus sopia keskenään vuorojen vaihdoista, tai ennenaikaisesti töistä poistumisesta tai ennenaikaisesti töiden aloittamisesta, miten kullekin parhaiten sopii. Asiasta vain ilmoitetaan esimiehelle joko ennen vaihtoa tai sen jälkeen. Mitätön pikku näpertely päivittäisten minuuttien tai kalenterivuoden tuntien kanssa haittaa työyhteisön ihmissuhteita kaikilla tasoilla. Siihen ei Wahlroosin tai kaukana Helsingissä olevien AY-pomojen pitäisi puuttua.

Vuosityöaika on eri TES:ssa hieman erilainen, kuten tuolla alussa mainitsin, 1650 – 1700 tuntia vuodessa ja eri vuosina eri määrä, koska palkalliset arkipyhät osuvat eri päiville ja karkausvuonna on yksi päivä enemmän kuin muissa vuosissa. Silloin helmikuun yksi karkauspäivä voi pidentää vuosityöaikaa. Toisaalta vuosityöaika voi lyhentyäkin, jos arkipyhät ja muut palkalliset vapaapäivät osuvat arkipäiville. Näistähän on kaikissa TES:ssa sovittu ilman kikyä.

Kalenterivuodessa on noin 52,5 viikkoa ja kun lasketaan pois vuosilomat, eli kesä- ja talvilomat, niin aitoa tekemisaikaa jäisi noin 10,5 kk kalenterivuodessa. Mutta koska vuosiloma-ajoilta maksetaan myös ns. lomaltapaluuraha, eli lomaraha (jota kaikissa TES:ssa ei ole) niin oikeasti palkkaa maksetaan 12,75 kk/v ja olettama on, että työaikaa on 10,5 kk/v.

Kun tuosta poistetaan arkipyhät, muut palkalliset vapaapäivät, noin 10 – 20 pv/v ja ns. pekkaspäivät (joita ei kaikissa TES:ssa ole), joita on n.10 – 22 arkipäivää, eli kokonainen kuukausi, niin työnantaja voi olettaa saavansa korkeintaan 9,5 kk töitä vuodessa. Sairauslomat ovat täysin henkilökohtaisia ja niitä vietetään 0 – 20 pv/v tai jopa enemmän, useita kuukausiakin.

Kesä- ja talvilomallakin voi sairastua, mutta silloin saa kesä- tai talilomaansa siirtää, että loman voi pitää terveenä ja siltäkin ajalta karttuu uutta lomaa. Oletetaan, että vuodessa on siis n. 8,5 – 9 kk oikeita työpäiviä. Työpäivien aikana on häiriöitä, taukoja tai muita keskeytyksiä noin 1 – 2 tuntia. 250 – 500 tuntia vuodessa.

Työntutkijana minun on pakko ensimmäiseksi analysoida työolosuhteet ja työn fyysinen rasitus ja TES:n mukaan siitä määräytyvä taukojen määrä, joka voi olla maksimissaan 105 min/pv. Eli silloin työaikaa jää (480 – 105) = 375 min/pv = 6 tuntia 15 min. Tällaisia laskelmia olen laatinut teollisuudessa 36 vuotta. Lisäksi viime vuosina ovat tulleet pidennetyt äitiys- ja isyyslomat. Ne saa käyttää myös adoptioäiti tai -isä, jotka eivät ole koskaan olleet raskaana. Myös sairaan lapsen hoidon järjestämiseen voi saada vapaa-aikaa useitkin päiviä vuodessa. Sitä voi joissakin tapauksissa käyttää myös isovanhemmat.

Joissakin yrityksissä viimeinen työpäivä ennen joulua oli 22.12.2019 Seuraavan kerran palattiin työpaikalle loppiaisen jälkeen 7.1. 2020. Kuukausipalkkalaiset saivat siis yli 2 vk palkkaa ilman työvelvoitetta. Tuntipalkkalaiset olivat usein tehneet nuo päivät sisään.

Henkilöt, jotka eivät ole jatkuvasti palkanmäärittelyn tai -laskennan kanssa tekemisissä, eivät joudu noita analysoimaan, mittaamaan tai laskemaa ja katsomaan, että kaikki menee TSL:n ja TES:en mukaan, eivät ole niistä tietoisia. Monet yritysjohtajat (eivätkä palkkojen laskijatkaan) niitä tarkalleen tiedä ja puhuvat jopa vääristä asioista ja väärillä termeillä. Nuo asiat olen joutunut selittämään lähes kaikille, niin työntekijöille, esimiehille kuin työnantajillekin.

Usein työnantajien asenne on se, että vauhtia vain lisää tai automaatiota ja robotteja. Digiuskovaiset uskovat, että tulevaisuudessa digi- ja älytekniikka hoitaa kaikki työt. Mutta entäpä sitten kun nuo kaikki automatisointimahdollisuudet ovat jo käytössä. Nyt puhutaan taas työntekijöiden tekemästä työstä. Työntekijät uskovat AY-johtajia, jotka väittävät, että saavutetuista edusta ei luovuta ja joka neuvottelukierroksella on vaadittava lisää. Kumpikaan osapuoli ei tuo faktoja pöytään, että maksetusta vuosipalkasta, ajasta 12,75 kuukkaudesta vuodessa, saadaan tehollista työtä vain 8 – 9 kk/v * 110 – 130 t/kk = 950 – 1200 t/v vaikka maksetaan 1800 -1900 tunnista.

Kun menestynyt liikemies, DI, toimitusjohtaja Juha Sipilä tuli Keskustan puheenjohtajaksi ja pääministeriksi, niin uskoin, että hän menestyneenä yrittäjänä tietäisi, miten yritykset ja niiden henkilöstösuhteet saataisiin toimimaan. Erehdyin. Ei menestys liiketoiminnassa näköjään edellytä henkilöstösuhteiden tai TES:ten ymmärtämistä. Pakottamalla AY-joukon kiky-sopimukseen, Sipilä ajoi koko työmarkkinakentän ansaan. Sitä AY-väki nyt kostaa Suomen kansantaloudelle verisesti.

AskoRantala

Asko Rantala on kolmannen sukupolven yrittäjä sekä isän, että äidin puolelta jo yli sadan vuoden takaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu