Työelämän uudistamisehdotus ilman ymmärrystä

Työmarkkinajärjestöt ovat jo yli 80 vuoden ajan sopineet työsuhteisiin liittyvistä asioista.

Nyt Vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela ehdottaa sunnuntailisien poistamista palkoista.

Työehdoista ja palkoista sopiminen perustuu Tammikuun kihlauksena tunnettuun sopimukseen. Suomen Työnantajain Keskusliiton 23.tammikuuta 1940 antama julistus, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.

Osapuolet sopivat, että vastedes pyritään löytämään yhteisymmärrys neuvotteluteitse. Julkilausuma luettiin Yleisradion iltauutisissa 23. tammikuuta 1940 ja julkaistiin seuraavana päivänä sanomalehdissä. Tätä aiemmin vain kirjanpainajilla oli ollut työehtosopimus.

Sosiaaliministeri Karl-August Fagerholm toimi aloitteen tekijänä ja hankkeen edistäjänä. Fagerholmin mielestä kansakunnan eheytyminen edellytti työntekijöiden oikeuksien tunnustamista. Merkittävänä taustatekijänä oli käynnissä oleva talvisota ja kansallinen yhtenäisyys sotaponnistuksissa.

Neuvottelujen tuloksena annettiin seuraava julkilausuma: ”Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton edustajat ovat käyneet keskenään neuvotteluja, joiden tuloksena on sovittu, että sanotut keskusjärjestöt, todeten vapaan järjestetyn toiminnan merkityksen yhteiskunnassa, tulevat luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi, mikäli mahdollista yhteisymmärryksessä”. Sittemmin työmarkkinajärjestöjen sopimat asiat on myös viety myös lakiin.

Nykyiset TES-järjestelmät ovat hyvät ja oikeudenmukaiset ja TSL tunnustaa ne.

On sovittu viikkotyötuntien määristä ja niitä on alennettu tuon Tammikuun kihlauksen jälkeen useita eri kertoja. On sovittu viikoittaisen ja vuorokautisen ylityön määritelmistä ja niihin perustuvista ylityökorvauksista. On sovittu yli- ja yötyö- sekä sunnuntaityön korotetuista palkoista. Kaikki nämä on sovittu ennalta, kuten myös vuosittaisten työtuntien määrät.

Jos mennään ajatuksissamme vuosikymmeniä taakse päin, niin sunnuntai oli ehdottomasti aina vapaa päivä. On sovittu myös niin sanottujen kirkollisten juhlapäivien pitämisestä vapaapäivinä riippumatta siitä, mille viikonpäivälle ne sattuvat eri vuosina. Näillä kirkollisilla juhlapäivillä on historiallinen merkitys. Aiemminhan kirkko ja uskonto hallitsivat ihmisiä voimakkaammin kuin maalliset lait tai sopimukset.

Joillakin aloilla ja joissakin töissä sunnuntai- ja yötyö ovat välttämättömiä yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Vain niillä aloilla, joilla tarvittiin sunnuntaisin, kirkollisten juhlapäivienkin aikana tai öisin työtä, niin se oli niiden alojen TES:ssa ja laissa. Esim. poliisi, pelastuslaitos, sairaalat, ambulanssit, taksit, hotellit, ravintolat jne..

Teollisuudessa paperikoneita ja muita prosesseja pidetään käynnissä katkeamatta ja 3-vuorotyössä on työkohtaiset vapaa-aikojen sovittelut. Ihmisen keho ja mieli tarvitsevat lepoa. Myös koululaisilla ja opettajilla on erilaiset työajat kuin muilla aloilla. Henkinen kehitys edellyttää henkistä lepoa. Tämä on huomattu jo raamatun kirjoittajien toimesta. ”Muista pyhittää lepopäivä”. Sellainenkin sanonta on ollut, että ”sunnuntaityöllä ei ole siunausta”.

Myöhemmin vähittäiskaupan ala alkoi vaatia sunnuntai- ja ilta-aukioloja ja viime vuosina ovat olleet auki jopa koko yön. Nämä neuvottelut kestivät useita vuosia ja edellyttivät lainsäädännön muutoksia.

Orjuus oli taloudellisesti kannattamatonta, kun ihmiset näännytettiin työllä.

Natsi-Saksa orjuutti valloittamiensa alueiden asukkaita noin 4,5 miljoonaa henkilöä. Tutkijaprofessori oli jo silloin sanonut, että tuo sairas ja huonokuntoinen orjajoukko ei ollut taloudellisesti tuottava, koska heidän työnsä tuotos oli niin vähäinen. Käytännössä näytti siltä, että tarkoitus olikin näännyttää heidät työllä. Samaa on sanottu Neuvostoliiton vankileireistä. Samaa sanottiin myös Pohjois-Amerikan plantaaseille tuoduista orjista. He elivät orjuudessa keskimäärin kaksi vuotta.

Nyt joukko täysin asiantuntemattomia lapsukaisia aikoo kerralla muuttaa kaiken, minkä Suomen parhaat asiantuntijat ja lainoppineet ovat saaneet aikaan 80 vuodessa ja mikä on kirjoitettu kaikkiin TES:iin ja lakiin. Nämä lapsukaiset eivät ole koskaan oikeaa työtä tehneetkään. Miten he voivat tehdä aivan perustavaa laatua olevia muutosehdotuksia koko työelämää koskien.

+2
Asko Rantala
Sitoutumaton Tampere

Aloitin yrittäjän urani joulukuun 11. päivänä 1965, kun otin haltuuni perheyritykseni isäni jälkeen.
Yritykseni paloi tasan kolmen vuoden kuluttua, jolloin aloitin työsuhteessa puuteollisuudessa. Samaan aikaan alkoi pitkä opiskeluputki, Markkinointi-Instituutissa ja sen jälkeen kolmessa teknillisessä oppilaitoksessa.
Noin 30 vuotta olen toiminut yrityskonsulttina omassa yhtiössäni. Täytin juuri 76 vuotta, mutta jatkan töitäni edelleen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu