Suhteellisuudentajua ilmastopolitiikkaan

Tämän aikakauden yksi suurimmista keskustelun- ja huolenaiheista on ilmastonmuutos. Koska asia saa suomalaistenkin keskuudessa paljon näkyvyyttä, aiheuttaa huolestuneisuutta ja jopa ahdistaa heikkohermoisimpia, on asiaan syytä ottaa kantaa ja etsiä ratkaisuja. Ongelmaa voi toki lähestyä monesta kulmasta: vihervasemmistolaisittain lähteä torille huutamaan megafonin kanssa, vaatia lakkoilua työpaikoilla ja koulusta lintsaamista, poliittisesti korrektimmin ilmastolakkoon ryhtymistä. Näillä keinoilla varmasti saa näkyvyyttä, mutta itse suosittelen kouluikäisille koulunpenkillä pysymistä ja opiskelua, sekä asioiden tutkimista ratkaisujen löytämiseksi. Koska välitän myös suomalaisista työntekijöistä ja työnantajista, toivon, etteivät he lähde mukaan vihervasemmiston lakkoiluun, oman hyvinvointinsa ja arvokkaan työnsä turvaamiseksi. Ilmasto-ongelmaa voi lähestyä myös järjellisestä näkökulmasta – sellaisesta, joka haittaa mahdollisimman vähän suomalaisen duunarin tai yrittäjän arkea. Siis tavallisen suomalaisen elämää.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästöjen vähentämisessä on käytettävä järkeä, eli on keskityttävä vähentämään päästöjä siellä, missä pystytään vähentämään mahdollisimman paljon helposti ja suomalaisten elämää suhteettomasti haittaamatta. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 74% syntyi energiasektorilta vuonna 2017 Tilastokeskuksen (1) mukaan. Loput päästöistä muodostuvat muunmuassa teollisuusprosesseista, jätteiden käsittelystä ja maataloudesta. Esimerkiksi kotimaisen maatalouden vähentäminen tai kepittäminen eivät tule kysymykseen, koska maataloustuotanto on huoltovarmuuskysymys. Lisäksi on parempi tuottaa puhdasta lähiruokaa kotimaassa, kuin rahdata sitä kaukomailta, jolloin kuljetuksesta syntyy lisää päästöjä. Maatalouden puolella toki on syytä tarkastella, kuinka maataloustuotantoon käytetty energia on tuotettu.

On syytä keskittyä ja tarkastella suurinta päästöjen tuottajaa, eli energiasektoria. Tilastokeskuksen mukaan(1) vuonna 2017 energiasektorin päästöistä suurimmat aiheuttajat olivat energiateollisuus 43%, kotimaan liikenne 28%, teollisuus ja rakentaminen 16% sekä rakennusten lämmitys yms 10%. Kylmän ilmaston takia rakennusten lämmittäminen tulee aina olemaan tarpeellista, joten on syytä tarkastella, kuinka rakennuksia lämmitetään. Yleisimmin käytetyt energialähteet rakennusten lämmityksessä ovat kaukolämpö, sähkö ja puu, joka taas on uusiutuva energiamuoto. Noin puolet suomalaisista asuu kaukolämmöllä lämmitetyissä taloissa (2). Kaukolämmön tuotannon päästöt taas riippuvat voimalaitoksen käyttämästä energialähteestä, joista suurimpia ovat uusiutuva lähde biomassa, turve, maakaasu ja kivihiili (2). Lämmityksen päästöjä voidaan siis leikata helpoiten vaikuttamalla energiantuotantomuotoihin, joita käsittelen myöhemmin omassa kappaleessaan.

Suomen oloihin ja raskaalle liikenteelle toistaiseksi soveltumattomien sähkömoottorien sekä pitkien välimatkojen takia polttomoottoreilla toimivat yksityis- sekä ammattiautoilu tulevat olemaan oleellinen osa päästöjen syntymisessä jatkossakin. On väärin ja epäoikeudenmukaista yksityisautoilua rajoittamalla ja polttonesteiden ankaralla verotuksella haitata tavallisten suomalaisten elämää. Suomalaiset tarvitsevat yksityisautoja jokapäiväiseen liikkumiseen ja työssäkäyntiin etenkin maakunnissa sekä kaupunkien ulkopuolella, jossa julkinen liikenne ei toimi kunnolla. Toisekseen yritystoiminta ja esimerkiksi elintarvike- ja tavarakuljetukset toimivat pääasiassa raskaan liikenteen avulla, joten polttoaineiden verotus näkyy pumppuhinnan lisäksi lopulta jopa ruuan hinnassa. Toki on tärkeää pyrkiä löytämään kaupallisesti kannattavia keinoja tuottaa Suomen oloihin sopeutuvia biopolttoaineita sekä sähkömoottoreita, mutta tällä hetkellä suomalaisten arjen haittaamisen välttämiseksi fossiilisista polttoaineista ei pidä luopua.

Vientivetoisena maana teollisuustuotteiden vienti muodostaa ison osan ulkomaankaupasta. Vuonna 2019 teollisuus työllistää Suomessa yli 340 tuhatta ihmistä ja rakentaminen yli 200 tuhatta (3). On siis vastuutonta lähteä kepittämään suomalaista teollisuutta ja sen työntekijöitä. Teollisuusrakennukset, -prosessit ja rakentaminen toki kuluttavat energiaa, joten teollisuuden saralla päästöjen vähentämisessä on kiinnitettävä niin ikään huomiota kulutetun energian tuotantomuotoihin.

Vuonna 2018 sähkön tuotanto energialähteittäin jakautui seuraavasti: ydinvoima 32%, biomassa 19%, vesivoima 19%, tuulivoima 9%, kivihiili 9%, maakaasu 6%, turve 5%, jäte 1%, öljy 0,3% ja aurinkovoima 0,2%. Sähköntuotannossa uusiutuvien osuus on 47%, hiilineutraalien 79% ja kotimaisten 53% (4). Sähköstä lähes kolmasosa tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon kanssa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilaisen mukaan 50-60% Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee energiantuotannosta (5). Lisäksi sähkön kulutus Suomessa vuonna 2018 oli 87,4 terawattituntia (TWh), josta tuontisähköä oli Ruotsista 14,5 TWh eli reilu 16% ja Venäjältä 7,9 TWh eli noin 9% Suomessa kulutetusta sähköstä (6).

Sähköntuotannossa on vaikuttamisen paikka sekä ilmastoystävällisyyden että huoltovarmuuden saralla, mikäli halutaan merkittävästi vähentää päästöjä haittaamatta tavallisia suomalaisia ja heidän elämäänsä. Päästöjen vähentämiseksi sähköntuotannossa on päästävä eroon fossiilisista energialähteistä, eli kivihiilestä, maakaasusta ja öljystä. Fossiilisilla tuotettu sähkö on korvattava jollain, ja päästötön sekä toimivin ratkaisu on ydinvoima. Ydinvoimalla tuotetaan jo nyt kolmasosa Suomen kuluttamasta sähköstä, ja osuus kasvaa entisestään rakenteilla olevien voimaloiden tullessa käyttöön ajan mittaan. Ydinvoiman tuotannossa käytetty uraani on tuontitavaraa (7), sillä uraania ei louhita Suomesta. Kotimaasta kuitenkin löytyisi varsin runsaat uraaniesiintymät (8). Sotkamossa toimiva Terrafamen kaivos haki vuonna 2017 lupaa tuottaa vuodessa uraania enintään 250 tonnia. Suomen ydinvoimaloiden uraanin tarve oli samana vuonna 494 tonnia. Aloittamalla laajamittaisen uraanin louhinnan myös sivutuotteena Suomessa sekä luopumalla tuontisähköstä Suomi parantaisi huoltovarmuuttaan ja pääsisi lähelle sähköomavaraisuutta, kun sähköntuotanto ei olisi riippuvainen muualta tuoduista fossiilisista polttoaineista ja uraanista. Ja tämä tapahtuisi päästöttömästi, ilmastoystävällistä energiamuotoa käyttäen.

Luonnollisesti uraania on maaperässä vain rajallinen määrä ja ydinvoima on toimiva energiaratkaisu mahdollisesti vain vuosikymmenien aikasäteellä. Samalla on jatkettava uusien ympäristöystävällisten energiamuotojen kehittämistä kaupallisesti kannattavaksi, esimerkkinä fuusiovoima. Tärkeää on ympäristöystävällisyyden ja kaupallisen kannattavuuden lisäksi energiantuotannon monipuolisuus ja alueellinen hajanaisuus huoltovarmuussyistä. Suomessa tuotantolaitokset ovatkin hajautuneet tuotantotavallisesti, alueellisesti ja määrällisesti varsin kiitettävästi. Nykytekniikka mahdollistaa pientenkin ydinvoimaloiden rakentamisen, jolloin uutta ydinvoimaa voidaan hajauttaa alueellisesti. Oleellista onkin pyrkiä energiariippumattomuuteen rakentamalla ydinvoima kotimaisesti, eikä esimerkiksi Rosatomin avulla, kuten nykyään. Tällöin vältetään Venäjän vaikutusmahdollisuudet. Suomi on otollinen paikka ydinvoiman tuotannolle, sillä maaperä ei ole vulkaaninen eikä seismisesti aktiivinen, joten tällä saralla ei ole uhkia. Vakaa maaperä ja peruskallio mahdollistavat ydinjätteen turvallisen loppusijoittamisen. Lisäksi reilulla ydinvoimatuotannon lisäyksellä taataan myös sähkönsaanti vuodenaikavaihteluiden ja kulutuspiikkien aikana. Omavarainen ja laaja ydinvoimatuotanto mahdollistaa sähköomavaraisuuden lisäksi sähkön kaupallisen viennin.

Tässä blogissa keskityin pääasiassa energiatuotannon päästöihin. Erikseen on mainittava vielä Suomen suot ja hyvin hoidetut metsät, jotka kasvavat hakkuista huolimatta vuosi vuodelta, sitoen lisää hiilidioksidia (10). Vuonna 2017 Suomen metsien nettohiilinielu kattoi 48% eli lähes puolet Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä Maa- ja metsätalousministeriön mukaan (11). Suomessa on lisäksi ojittamattomia eli luonnontilaisia soita noin neljä miljoonaa hehtaaria eli lähes puolet Suomen suopinta-alasta. Tämä alue sitoo noin neljä miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka voidaan suhteuttaa esimerkiksi henkilöautoilun hiilidioksidipäästöihin, jotka ovat vuodessa reilun viiden miljoonan tonnin luokkaa. Näitä suoalueita ei kuitenkaan hyväksytä esimerkiksi Euroopan unionin hiilinielulaskelmaan (12).

Suomen osuus maailman päästöistä on 1,5 promillen luokkaa (5), joten Suomen teoilla ei ole juurikaan merkitystä maailman mittakaavassa. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjä tuottavat maat kuten Kiina, Yhdysvallat, Intia, Brasilia ja Venäjä tuottavat kymmeniä kertoja tai jopa parisataa kertaa enemmän päästöjä verrattuna Suomeen (9). Luonnollisesti siis ilmaston lämpenemisen torjumisessa ja päästöjen vähentämisessä ratkaisevassa asemassa ovat maailman suurimmat saastuttajat, eikä Suomi yksin ratkaise mitään. Suomalaisten ilmastoahdistujien onkin siis syytä lähteä osoittamaan mieltään esimerkiksi Pekingiin, Moskovaan tai New Delhiin. Ja sen lisäksi ryhtyä ajamaan Suomeen ydinvoimalla toteutettavaa energiaomavaraisuutta. Mutta jätetään suomalaiset lapset pelottelun ulkopuolelle ja annetaan heidän istua koulunpenkillä lakkojen sijaan. Voivathan he ilmastoahdistujista poiketen oppia koulussa jotain suhteellisuudentajua.

 

Lähteet:

  1. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-energiasektori-on-suurin-kasvihuonepaastojen-tuottaja-nama-keinot-asiantuntijat-ottaisivat-kayttoon-nollatason-saavuttamiseksi/f5bd4e36-c5f1-3795-b9a5-dd9ef3329239

ja

https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

(2)https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/73fa2827-42d1-4fd7-a757-175aca58b441/rakennusten-lammitys-kuluttaa-runsaasti-energiaa.html

 

(3) https://findikaattori.fi/fi/table/12

 

(4) https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/energiantuotanto/sahkontuotanto

 

(5) https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160

 

(6) https://annualreport.fingrid.fi/liiketoiminta/sahkojarjestelma.html

 

(7) https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomen-ydinreaktoreihin-tarvittiin-viime-vuonna-494-tonnia-uraania-luonnonuraani-on-nykyaan-halpaa/f81cc7d4-e473-3591-acc6-750575fe0406

 

(8) https://www.stuk.fi/aiheet/kaivokset/uraanipitoisuudet-suomen-kallioperassa-ja-vesistossa

 

(9) http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180301STO98928/kasvihuonekaasupaastot-eu-ssa-ja-maailmalla-infografiikka

 

(10) https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/metsat-ja-puunhoito/miten-hoidan-talousmetsaa/suomen-metsavarat-kasvavat-jatkuvasti/

 

(11) https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut

 

(12) https://www.talouselama.fi/uutiset/taas-yksi-omituisuus-nielulaskemissa-suomen-ojittamattomia-luonnontilaisia-soita-ei-laskelmiin-hyvaksyta/bcfa2162-ea1b-4f5d-9058-6b9c9a601970

asserikinnunen

Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja ja Joensuun kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu