Malmin lentokenttä, faktat ja arvojen taistelu

Minulta on usein kysytty, miksi puolustan Malmin lentokenttää, vaikka en itse lennä tai harrasta ilmailua. Olen vastannut, että siihen on kaksi syytä: faktat ja terve järki.
Asiantuntijat ovat osoittaneet, että kentän niityt ja ympäröivät lähimetsiköt ovat luontoarvoiltaan korvaamattomat, samoin Longinoja, jotka kaikki arvattavasti kärsisivät merkittävästi massiivisesta asuntorakentamisesta, elleivät peräti tuhoutuisi joko osittain tai kokonaan. Riskit ovat ilmeiset ja kaikkien tiedossa.

Merkittävästi tarkentuneiden luontoselvitysten huomiotta jättäminen kaavoitusprosessissa antaa perustellun syyn epäillä, että tehdyt päätökset ovat lainvastaisia. Huomautin asiasta lautakunnan kokouksessa ja jätin eriävän mielipiteen.
Malmin lentokenttä on myös kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokas osa Helsinkiä. Mielestäni Helsingin kaupunki teki suuren virheen häätäessään ilmailuväen Malmilta. Asia ei kuitenkaan ole vielä loppuunkäsitelty.

Lentotoiminnan ylläpitämien luontoarvojen ja kentälle muodostuneen ilmailuosaamisen keskittymän lisäksi Malmilla tapahtuu paljon muutakin. Kuinka moni esimerkiksi on tiennyt, että kentällä toimii kellotehdas?

Kuntalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Malmin säilyttämisestä on saanut ennätyksellisen määrän allekirjoituksia. Tätä ei tuleva kaupunginvaltuusto voi jättää huomioimatta ilman, että samalla halveksuu lähidemokratiaa.

Helsingin tonttipula on myytti

Olen usein korostanut, ettei lentotoiminnan jatkuminen sulje pois rakentamista. Malmin lentokentän alueelle voitaisiin hyvällä suunnittelulla rakentaa asunnot jopa 15 000 uudelle asukkaalle niin, että ilmailutoiminta olisi edelleen mahdollista ja myös luontoarvot säilyisivät.

Malmin lentokentällä on ainutlaatuisten luontoarvojen lisäksi huomattavia kulttuuriperinnöllisiä arvoja. Lentoasema kenttineen sisältyy mm. Museoviraston laatimaan valtioneuvoston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiluetteloon.

Useat kulttuuriperintöä, rakennettua kulttuuriympäristöä ja arkkitehtuuria vaalivat järjestöt ovat ilmaisseet huolensa Malmin tilanteesta. Esimerkiksi kansainvälinen DOCOMOMO-järjestö valitsi Malmin lentoaseman suomalaisen modernismin merkkiteosten joukkoon. Malmin lentokenttä on yksi harvoista maailman toimintakuntoisista 1930-luvun lentokentistä.
Raimo Ilaskivi jo aikanaan totesi, ettei meillä Helsingissä mitään tonttipulaa ole. Ilmasta sen näkee erityisen selvästi.
Helsingin väestönkasvu on taittunut, joten asuntotuotantotavoite on päivitettävä alaspäin. Nykyinen ideologinen rakentamisvimma on uhka lähiluonnolle ja kaupunkilaisten viihtyisyydelle, kuten vaikkapa juuri Malmin lentokenttää koskevat suunnitelmat osoittavat.

Lähiluonto on tärkeä osa viihtyisää kaupunkitilaa, eikä siihen pidä koskea, mutta Helsingissä on paljon ns. joutomaata, joka pitää ottaa järkevään käyttöön. Joko rakentamiseen tai sitten kunnostetaan se luontoalueeksi.
Myös Ilmalan ratapihan alue soveltuu erinomaisesti rakennuskäyttöön, kuten jo viime kuntavaaleissa esitin. Tilaa asuntorakentamiselle siis on, vaikka tarvetta on selvästi yliarvioitu.

Malmia koskevat päätökset voivat olla lainvastaisia

Malmin lentokentän alueen kaavoittaminen on alkanut. Ensimmäiset, Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden kaavat, ovat kulkeneet kaupungin hallintokoneistossa poikkeuksellisen vauhdikkaasti.

Lentoasemankortteleiden kaava oli kaupunkiympäristölautakunnassa tammikuun lopulla. Esitin silloin kaavan palautusta uudelleen valmisteltavaksi, sillä merkittävästi tarkentuneiden luontoselvitysten tuloksia direktiivilaji liito-oravan osalta ei ollut otettu huomioon.

Palautusta kannattivat minun lisäkseni Sirpa Asko-Seljavaara (kok.) ja Nuutti Hyttinen (ps). Muut äänestivät sitä vastaan. Jouduin jättämään päätöksestä eriävän mielipiteen, sillä on vahvoja syitä olettaa, että päätös on lainvastainen. Perustelen asiaa kirjallisessa eriävässä mielipiteessäni näin:

”Liito-orava on direktiivilaji, joka pitää ottaa kaavoituksessa huomioon luonnonsuojelulain 49 §:n lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon lisäksi asemakaavan sisältövaatimusten kautta, luontoarvojen kuvaajana. MRL 54.2 § todetaan: ’Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.’ Ja koska kaavan selvityksissä ajantasaisia tietoja ei ole otettu huomioon, tulee käyttöön myös MRL 9 §.

KAER Oy:n Malmin lentokenttäalueella tekemien uusien liito-oravaselvitysten perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että Lentoasemankortteleiden alueella sijaitsee liito-oravien levähdys- ja pesäpaikkoja. Kaavan eteneminen vaatii näin ollen sitä, että kaupunki saa ELY-keskukselta poikkeusluvan. Koska poikkeuslupaa ei ole, on perusteltu syy epäillä, että kaava on lainvastainen.”

En voi olla tekemässä lainvastaisia päätöksiä. Eriävään mielipiteeseeni yhtyivät myös Asko-Seljavaara ja Hyttinen.

Taistelu jatkuu

Sähköinen lentäminen on tulevaisuuden ekologisin tapa liikkua. Eikä nyt puhuta kaukaisesta tulevaisuudesta, sillä täysin sähköiset koneet lentävät jo. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaupunkien välistä henkilöliikennettä hoidetaan jo pienillä sähkökoneilla. Ei ole epäilystäkään, etteikö näin toimittaisi jatkossa meilläkin.

Kysymys onkin siitä, haluaako Helsinki ja Suomi olla eturintamassa kehittämässä päästötöntä ja ekologista sähkölentämistä, vai tulemmeko vuosia jälkijunassa. Malmin lentokentälle muodostunutta ilmailuosaamisen klusteria ei pidä hävittää, vaan kehittää. Kaupungin lyhytnäköiset päätökset voidaan vielä korjata.

Lupasin ennen vuoden 2017 kuntavaaleja, että äänestän aina Malmin lentokentän ilmailukäytössä säilyttämisen puolesta. Se oli ainoa antamani vaalilupaus ja olen sen pitänyt, ajoittain hyvinkin voimakasta ja välillä jopa epäasiallista ryhmäpainetta vastaan. Uudistan tuon antamani lupauksen: lupaan jatkossakin äänestää aina Malmin lentokentän ilmailukäytön puolesta.

Kannatan kunnallisen, neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä, ja sitoudun noudattamaan tuon äänestyksen tulosta. Lupaan myös vaatia samaa sitoutumista muilta valtuutetuilta.
Kokoomuksessa Malmi-kysymys jakaa valtuustoryhmän melkein tasan, mutta kuluneella valtuustokaudella niukka enemmistö on ollut rakentamisen kannalla. Moni omasta kannastaan epävarma kokoomusvaltuutettu on kokenut luontevaksi äänestää ryhmäpaineen mukana. Ääni sellaiselle kokoomusehdokkaalle, joka varmasti äänestää Malmin puolesta, auttaa keikauttamaan vaakakupit uudessa valtuustossa. Sillä on valtava merkitys Malmin lentokentän säilyttämisen kannalta.

www.attekaleva.fi

+12
attekaleva
Kokoomus Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Atte Kaleva on sotatieteiden maisteri, kapteeni evp., yrittäjä, varakansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu