Hebronissa juutalaiset rukoilevat ja juhlivat pyhällä Patriarkkojen ja matriarkkojen haudalla sotilassuojeluksessa

Kuvassa voi olla 4 henkilöä ja Länsimuuri

Congratulations on the marriage of Aaron and Roni whose wedding was held at the Cave of the Patriarchs & Matriarchs (Tomb of Machpela) in Hebron. Mazel tov! ( FB Page Hebron Jewish Community and Biblical Heritage Site)

Hebron (arab. الخليل‎, Al-Ḫalīlhepr. ‏חברון‎Hevron) on kaupunki Länsirannalla 32 kilometriä Jerusalemista lounaaseen. Vuonna 2016 sen asukasluku oli arviolta 215 452. Kaupungin merkittävin nähtävyys on Makpelan luola, jonka kohdalle sanotaan haudatun Abraham ja SaaraIisak ja Rebekka sekä Jaakob ja Lea. Kaupunki on nykyisin jaettu kahteen sektoriin, H1 ja H2. Palestiinalaishallinto hallitsee suurempaa H1-sektoria ja Israelin armeija sektoria H2, jolla asuvat myös kaupungin noin 400 juutalaissiirtolaista. Hebronin väestön valtaosa on palestiinalaisia. (Wikipedia)

 

On sääli että juutalaiset joutuvat rukoilemaan ja juhlimaan tärkeällä Patriarkkojen ja matriarkkojen luolalla  (Makpelan haudalla) Hebronissa sotilasvartiossa. Islam omi juutalaisten patriarkat ja matriarkat ja haudalle on myöhemmin rakennettu Ibrahimin moskeija. Muslimioppineet kiistävät, että juutalaisilla olisi mitään oikeutta hautaan joka on islamin merkkihenkilöiden hauta. Kun huomioidaan uskonnolliset aspektit, en jaksa uskoa että alue koskaan rauhoittuisi.
Hebronissa eli ikiaikainen juutalainen yhteisö, joka käsitti uskonoppineita ja kauppiaita. Vuoden 1929 arabilevottomuuksissa, jotka saivat alkunsa Jerusalemin suurmufti al-Husseinin liikkeelle laittamasta  huhusta  että juutalaiset aikovat ottaa hallintaansa koko Temppelivuoren mukaan lukien al-Aqsa moskeijan,  arabit panivat toimeen verilöylyn. Brittiläinen poliisipäällikkö ylitarkastaja   Raymond Cafferat toimi urheasti mutta hänellä oli liian vähän miehiä: kaksi arabiupseeria ja 40  arabitaustaisen poliisin joukossa, oli vain yksi juutalainen. Cafferat  joutui ampumaan pari juutalaisnaista raiskaavaa omaa arabipoliisiakin. Jotkut juutalaisten arabinaapurit auttoivat ja suojelivat  heitä. Yhteisöjen välit olivat perinteisesti hyvät. Lopulta brittivahvistukset saapuivat ja evakuoivat kaikki juutalaiset, mutta monet palasivat vain joutuakseen uudelleen evakuoiduiksi vuosien 1936- 1939 arabikapinan alettua.  Niin päättyi Hebronin juutalainen vuosisatainen  yhtäjaksoinen asuminen kaupungissa.
From top-left, clockwise: Young boy crying from wounds; The Holy Ark of the Sephardi Synagogue of Abraham is ransacked; A survivor reflecting in the aftermath of the massacre; Kolstein family recover from their injuries.
Bottom: Memorials to murdered rabbinical students in the old Jewish cemetery.

The Hebron massacre was the killing of sixty-seven or sixty-nine Jews on 24 August 1929 in Hebron, then part of Mandatory Palestine, by Arabs incited to violence by rumors that Jews were planning to seize control of the Temple Mount in Jerusalem.[1] The event also left scores seriously wounded or maimed. Jewish homes were pillaged and synagogues were ransacked. Some of the 435 Jews in Hebron who survived were hidden by local Arab families,[2] although the extent of this phenomenon is debated.[3] Soon after, all Hebron’s Jews were evacuated by the British authorities.[4] Many returned in 1931, but almost all were evacuated at the outbreak of the 1936–39 Arab revolt in Palestine. The massacre formed part of the 1929 Palestine riots, in which a total of 133 Jews and 110 Arabs were killed, the majority of the latter by British police and military,[5] and brought the centuries-old Jewish presence in Hebron to an end.

The massacre, together with that of Jews in Safed, sent shock waves through Jewish communities in Palestine and around the world. It led to the re-organization and development of the Jewish paramilitary organization, the Haganah, which later became the nucleus of the Israel Defense Forces.[6]  (Wikipedia)

Kun Länsiranta ( Juudea ja Samaria) päätyivät Israelin valtaan kesäsodan 1967 seurauksena, juutalaiset  siirtolaiset saapuivat Hebroniin. Heidän läsnäolonsa Israelin armeijan suojeluksessa  on kirjattu Oslon  sopimukseenkin. Nykyään Hebronissa asuu 500-800 juutalaista.
Mutta siirtolaisia  turvaamassa täytyy olla vahva sotilasosasto Hebronin H2-sektorilla  ja myös armeijan  elektroninen valvonta sektorilla, jolla asuu noin 4000 arabia,  on tiukkaa. Hebronissa on usein  levottomuuksia arabien ja sotilaiden ottaessa yhteen Makpelan haudalla ja muualla kaupungissa. Länsirannan siirtokuntalaisten lähdettyä sotapolulle, hekin  toisinaan osallistuvat Hebronin levottomuuksiin.
auliskallio
Tampere

Moro! Olen -56 syntynyt vapaa toimittaja ja tietokirjailija Tampereelta. Olen avustanut Yleä, Aamulehteä, Ny Tidiä, mutta juttujani on julkaistu myös Kanavassa ja Parnassossa. Minulla on alempi korkeakoulututkinto Tampereen yliopistosta, aineyhdistelmässä mm. valtio-oppi ja yleinen historia. Filosofian maisterin tutkinto jäi yleisen historian gradua vaille.
Neuvostototalitarismin ja suomettumisen aikaan toimin Itä-Eurooppa-solidaarisuusryhmän vetäjänä. Kiinnostus ns. itäiseen Eurooppaan on jäänyt. Liettuan asioita olen seurannut ja koonnut kirjoiksikin: Liettuan vaikea vuosisata 1918-2018- ja liettualais-juutalaiset suhteet ilmestyi 2020. Keväällä 2023 ilmestyi kääntämäni ja saatetekstillä varustamanani Marek Edelmanin muistelmateos: Getto taistelee. Varsova 1939-43 ( Palladium)
Juutalaisuus kiinnostaa minua monimuotoisena kulttuuriperinteenä ja olen myös Israelin tukija vaikka kannatan myös palestiinalaisten oikeutta omaan valtioon. Nuorena harrastin myös Latinalaista Amerikkaa. Olen SDP:n äänestäjä isän puolelta ainakin kolmannessa sukupolvessa. Kuulun Tampereen katolliseen seurakuntaan. Kirjoitan sekä Puheenvuoroon että Vapaavuoroon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu