Hollantilainen juutalaisjohtaja: olisi virhe maalata kaikki äärioikeistopuolueet samalla pensselillä

The Times of Israel julkaisi 23. toukokuuta Euroopan toimittajansa  Canaan Lidorin jutun Hollannin maahanmuutto- ja islaminvastaisen Geert Wildersin puolueen Vapauden puolesta -puolueen koalitiosta ja eurovaaleissa odotettavissa olevasta äärioikeiston hyvästä menestyksestä.

Wildersin puolueen johtama hallitus, joka astui virkaansa 16. toukokuuta, esittää  holokaustiopetusta kaikille juuri kansalaisiksi otetuille ja aikoo siirtää Hollannin Israelin lähetystön Tel Avivista Jerusalemiin. Wildersin  puolueensa senaattorina on juutalainen ja juutalaisia on myös äänestäjissä.

Mutta Geert Wildersin puolue jakaa juutalaisia. Jotkut ovat sitä vastaan:

“ ”Ihmiset kysyvät minulta, saako tämä minut ajattelemaan 1930-lukua”, alankomaalainen ( kyyhkyihin lukeutuva) ortodoksinen rabbi Lody van de Kamp kirjoitti viime viikolla  Kanttekening-uutissivustolla. ”Vastaus on kyllä.” Vapauspuolueella on ”yhteiskuntamme synkimmät ajatukset sitten vuoden 1945 vapautumisen”, hän lisäsi.

Lidor kirjoittaa, että Van de Kampin pelot ovat yleinen reaktio äärioikeiston suosion asteittaiseen kasvuun kaikkialla Euroopan unionissa, mikä näyttää olevan vastareaktio vuonna 2014 alkaneelle miljoonien Lähi-idän ja Afrikan ihmisten  maahanmuuttoaallolle. Jo vuonna 2016 Gerard Spong, tunnettu hollantilainen juutalaissyntyinen asianajaja, pani merkille Wildersin yllytystuomion, jonka hän sai siitä, että hän lupasi eräässä juhlatilaisuudessa varmistaa, että Alankomaissa on ”vähemmän” marokkolaisia. ”Vaihda ”marokkolaiset” sanalla ”juutalaiset” tai ”homot” ja se on siinä”, Spong sanoi  keskusteluohjelmassa.

Mutta puolueella on myös ymmärtäjiä: Hollannin juutalaiset ”voivat odottaa uudelta hallitukselta enemmän toimia Israelin vastaista vihaa vastaan”, kirjoitti Rob Fransman, holokaustista selvinnyt, kolumnisti ja kirjailija. ”Vasemmistomedian hapan asenne uuteen hallitukseen on erittäin tyydyttävä”, Fransman lisäsi äskettäisessä kolumnissaan  Israelnieuws.nl:lle. Marraskuussa hän kirjoitti  X:lle, että vaikka hän ei äänestänyt Wildersia, vasemmiston reaktio lokakuun 7. päivään ”saa toivomaan, että olisin äänestänyt”.

Mitä tulee muiden  Euroopan maiden puolueisiin Lidor kirjoittaa, että AfD, Kansallinen liittouma (Le Pen) ja AUR (Romania) ovat kaikki ilmaisseet tukensa Israelille ja vannoneet taistelevansa antisemitismiä vastaan. Mutta he ja useat muut samanhenkiset puolueet ovat myös osoittaneet enemmän taipumusta kuin Wildersin puolue holokaustin kieltämiseen tai vähättelyyn korkeimpien virkailijoiden taholta ja antisemitismiskandaaleihin.

Suomen PS lienee Israel-myönteisin puolue maassamme KD:n ohella. Elinkeinoministeri Wille Rydman  on pitkään ollut tiiviissä kontaktissa Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa, mutta hänhän on vasta pakon edessä siirtynyt puolueeseen Kokoomuksesta. PS:llä oli natsiskandaalinsa, jota se ei hoitanut kunnialla. Holokaustin kiistämisen kriminalisoiva laki ei ole edennyt oikeusministeri Leena Meren  jarruttelun tähden.

Canaan Lidor päättää artikkelinsa:

– Alankomaissa entinen Hollannin juutalaisten johtaja Ronny Naftaniel neuvoo katsomaan Euroopan äärioikeistoa maakohtaisesti.

”Olisi virhe maalata ne kaikki samalla siveltimellä”, sanoi Naftaniel, Hollannin työväenpuolueen entinen jäsen, joka on arvostellut Wildersia usein.

Ongelmistaan ​​huolimatta Wildersin koalitio ”voi saada aikaan myönteistä kehitystä antisemitismin torjunnassa, tiukemmassa asenteessa Irania kohtaan ja Israelin tukemisessa”, sanoi Brysselissä toimivan CEJI-koulutusryhmän varapuheenjohtaja Naftaniel. ”Se ei tarkoita, että kaikki äärioikeistopuolueet olisivat legitiimejä. Sitä on tarkasteltava maa- ja puoluekohtaisesti.”

auliskallio
Tampere

Moro! Olen -56 syntynyt vapaa toimittaja ja tietokirjailija Tampereelta. Olen avustanut Yleä, Aamulehteä, Ny Tidiä, mutta juttujani on julkaistu myös Kanavassa ja Parnassossa. Minulla on alempi korkeakoulututkinto Tampereen yliopistosta, aineyhdistelmässä mm. valtio-oppi ja yleinen historia. Filosofian maisterin tutkinto jäi yleisen historian gradua vaille.
Neuvostototalitarismin ja suomettumisen aikaan toimin Itä-Eurooppa-solidaarisuusryhmän vetäjänä. Kiinnostus ns. itäiseen Eurooppaan on jäänyt. Liettuan asioita olen seurannut ja koonnut kirjoiksikin: Liettuan vaikea vuosisata 1918-2018- ja liettualais-juutalaiset suhteet ilmestyi 2020. Keväällä 2023 ilmestyi kääntämäni ja saatetekstillä varustamanani Marek Edelmanin muistelmateos: Getto taistelee. Varsova 1939-43 ( Palladium)
Juutalaisuus kiinnostaa minua monimuotoisena kulttuuriperinteenä ja olen myös Israelin tukija vaikka kannatan myös palestiinalaisten oikeutta omaan valtioon. Nuorena harrastin myös Latinalaista Amerikkaa. Olen SDP:n äänestäjä isän puolelta ainakin kolmannessa sukupolvessa. Kuulun Tampereen katolliseen seurakuntaan. Kirjoitan sekä Puheenvuoroon että Vapaavuoroon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu