Mitähän Stubbin ehdottama ”Naton alaesikunta” tekisi Suomessa?

Kun presidenttiehdokkailta kysyttiin Naton pysyvistä joukoista Suomessa, he vastasivat seuraavasti.

(Yle 1.2.)

”Toinen kysymys koskee Suomen osaa Natossa. Alexander Stubbin mukaan Suomeen tulisi sijoittaa muiden Nato-maiden joukkoja, Pekka Haaviston mukaan ei.

Stubb ehdottaisi Suomeen jonkinlaista alaesikuntaa, jossa ei olisi kysymys Nato-tukikohdasta vaan muutamasta kymmenestä upseerista.

–Tarvitsemme kaikkeen harjoitustoimintaan Nato-sotilaita, Stubb sanoo.

Haavisto ei ole samaa mieltä. Hänen mukaansa Suomen puolustus nojaa suomalaisiin.

– Hyvin monet Nato-maat ovat pyytäneet joukkoja alueilleen, aika naftisti niitä annetaan. Meillä ei ole juuri nyt sellainen turvallisuustilanne, että joukkoja tarvittaisiin, Haavisto sanoo.”

Varmaan pääsesikunnassa herroilla kohosivat kulmakarvat Stubbin vastauseksta. Mitähän se korpraali suunnittelee.

Naton alaesikuntaa ei  todellakaan tarvita eikä varmaan edes kaivata Suomen armeijaa holhoamaan. Suomalaiset upseerit kykenevät kyllä  itse kouluttamaan joukkomme toki yhteishrjoituksia kumppanimaiden kanssa tehden kuten tähänkin saakka.

Mutta ilmeisesti Stubbista olisi ollut liian kyyhykymästä sanoa samaa kuin Haavisto, ettei pysyviä Nato-joukkoja tarvita eikä niitä edes olisi tarjolla.  Siksi hänen piti keksiä ”Naton alaesikunta” kun se kalskahtaisi sotaisten kannattajien korvissa hyvältä.

Yle muotoili asian otsikossa seuraavasti ”Stubb toisi maahan Nato-joukkoja, Haavisto ei”. Itseasissa Stubb ei toisi mitään Nato-joukkoja, hän vain nokkelasti kikkaillen halusi luoda Nato-haukan kuvaa itsestään. Näköjään mediaan se upposi ja presidenttiehdokkaiden välille saatiin ero.

auliskallio
Tampere

Moro! Olen -56 syntynyt vapaa toimittaja ja tietokirjailija Tampereelta. Olen avustanut Yleä, Aamulehteä, Ny Tidiä, mutta juttujani on julkaistu myös Kanavassa ja Parnassossa. Minulla on alempi korkeakoulututkinto Tampereen yliopistosta, aineyhdistelmässä mm. valtio-oppi ja yleinen historia. Filosofian maisterin tutkinto jäi yleisen historian gradua vaille.
Neuvostototalitarismin ja suomettumisen aikaan toimin Itä-Eurooppa-solidaarisuusryhmän vetäjänä. Kiinnostus ns. itäiseen Eurooppaan on jäänyt. Liettuan asioita olen seurannut ja koonnut kirjoiksikin: Liettuan vaikea vuosisata 1918-2018- ja liettualais-juutalaiset suhteet ilmestyi 2020. Keväällä 2023 ilmestyi kääntämäni ja saatetekstillä varustamanani Marek Edelmanin muistelmateos: Getto taistelee. Varsova 1939-43 ( Palladium)
Juutalaisuus kiinnostaa minua monimuotoisena kulttuuriperinteenä ja olen myös Israelin tukija vaikka kannatan myös palestiinalaisten oikeutta omaan valtioon. Nuorena harrastin myös Latinalaista Amerikkaa. Olen SDP:n äänestäjä isän puolelta ainakin kolmannessa sukupolvessa. Kuulun Tampereen katolliseen seurakuntaan. Kirjoitan sekä Puheenvuoroon että Vapaavuoroon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu