Palestiinalaiskristityillä ei ole jäljellä muuta vaihtoehtoa kuin maastamuutto – Gazan kristityille ei sekään ole mahdollista

Uutistoimisto AFP:n raportin mukaan pääsiäisen vietto oli karua niin Gazassa kuin Jerusalemissa. Gazan kaupungissa noin sata seurakuntalaista kokoontui kynttilänvalossa pääsiäisyön vigiliaan katoliseen Pyhän Perheen kirkkoon, jonka lähellä Shifan sairaalan luona taisteltiin. Itä-Jerusalemissa Pyhän Haudan kirkossa ei edes pääsiäissunnuntain päämessun aikaan ollut täyttä. Jerusalemin latinalainen patriarkka Pierbattista Pizzaballa johti kirkossa kirkkokansan kumartumaan ja suutelemaan marmorilevyä, jolla Jeesuksen uskotaan maanneen ristiltä oton jälkeen.

Sisar Angelica, italialainen nunna Perugiasta sanoi, että hänen sydämensä on murtunut nähdessään niin vähän ihmisiä vanhassa kirkossa, jota pidetään kristinuskon pyhimpänä paikkana. Hän sanoi että pyhiinvaeltajat ovat jääneet kotiin johtuen ”kärsimyksestä ja kuolemasta [Gazassa]”.  Vanhankaupungin kauppias George Habibi kertoi  että pääsiäinen, joka tavallisesti on hänen vilkkain kautensa, ”on katastrofi”. ”Täällä ei ole ketään, tämä on pahempi kuin Covid… Tuntuu ettei sota lopu koskaan”.

Sota kuitenkin loppuu aikanaan ja pyhiinvaeltajat palaavat, mutta Gazan ja Länsirannan palestiinalaiskristittyjen asemaa tuo näköala ei helpota yhtään.

Israelilainen Haaretz- lehti julkaisi toimittaja Etan Nechinin artikkelin joka  suomeksi kuuluu ”Meidän tulevaisuutemme oli täällä”. Gazan kristityt maksavat epäpyhää hintaa Israelin ja Hamasin sodasta. (21.4.2024)

Toimittaja Nechin toteaa että Gazan kristittyä yhteisö on kokenut kovia sodan alkamisesta saakka. Sotaa oli käyty viikko kun Israelin ilmavoimat iskivät kreikkalaisortodoksiseen Pyhän Porfyrioksen kirkkoon Gazan kaupungissa ja saatujen tietojen mukaan 18 kirkon suojiin hakeutuneista ihmisistä kuoli. Joulukuussa israelilainen tarkka-ampuja ampui kaksi naista katolisen Pyhän Perheen kirkon alueella.  Haaretz (19.12. 2023) teki  asiasta laajemman uutisjutun. Tarkka-ampuja ampui Nahida Khalil Antonin ja hänen tyttärensä Samarin kirkon alueella heidän kulkiessaan sisarien luostarin pihan poikki käymälää etsiessään. Ampumisesta ilmoitti Jerusalemin latinalainen patriarkaatti, joka kuvasi tapausta ”kylmäveriseksi murhaksi sillä kirkon luona ei ollut aseistettuja miehiä ja naiset ammuttiin varoittamatta”. Paavi Franciscus otti kantaa: ”Kyllä, tämä on sotaa. Tämä on terrorismia.” Israelin puolustusvoimien tiedottaja kertoi joukkojen kohdanneen uhkaa kirkon alueelta. Tapausta tutkitaan. Toisessa välikohtauksessa iäkäs musiikinopettaja kuoli kirkon luona, kun hänen verensä vuoti kuiviin tarkka-ampujan luodin osuttua häneen. 

Huonosta internetyhteydestä huolimatta Whatsapp-viestit ovat ainoa keino keskustella A.:n kanssa Gazassa. (Turvallisuussyistä toimittaja Etan Nechin kutsuu tätä henkilöä vain kirjaimella A.). A. kertoo että on yhteyksissä israelilaismediaan kertoakseen gazalaisten osasta. Hän perheineen on kolmensadan muun ihmisen kanssa etsinyt turvapaikan kirkosta Gazan kaupungissa. Gazan kaistan kristityt perheet ovat keskittyneet kaupunkiin, missä tuhot ovat suurimmat ja yli sadan ihmisen kodit on tuhottu. Elämä on taistelua yhä niukemmasta ruoasta, vedestä ja lääketoimituksista. Viime kuukausina tilanne on käynyt vaikeammaksi, ruoka-apua saadaan vain vähän, lisää täytyy ostaa mustasta pörssistä ja ”hinnat ovat satakertaiset”.  Yhdessä kirkkosalissa majoittuvien ihmisten päivä kuluu tiukoissa rutiineissa kuten ruoan ja veden jakelussa. Suihkuvuorot on saatu järjestettyä, kylpyhuoneeseen on jono ja samoin käsipyykkipisteelle. Sähkön saanti on rajoitettua, ja kun virta on päällä kaikki kiirehtivät lataamaan sähkölaitteitaan ja auttamaan toisiaan kokkaamisessa. A.:n tyttäreltä puuttuvat rokotukset ja se johti sairastumiseen saastuneesta vedestä.  Ihmisten elämä on eloonjäämistaistelua ja yhteisön koossa pitämistä, A. kirjoitti Haaretzin toimittajalle.

Khalil Sayegh on poliittinen analyytikko ja israelilais-palestiinalaisen konfliktin sovittelua ja pitkän tähtäimen ratkaisuja edistävän Agora Initiativen toinen perustaja israelilaisen Elazar Weissin ohella. Hän on syntynyt Gazassa, on kristityn yhteisön jäsen ja asuu nykyään Washingtonissa kun teologian opiskelu Länsirannalla vaihtui demokraattisen järjestelmän toteuttamisen opintoihin amerikkalaisessa yliopistossa. Puhelinkeskustelun aikana Sayegh kertoi toimittaja Nechinille Gazan kristityistä.  Ennen sotaa Gazassa asui 800 kristittyä, mikä on merkittävä vähennys toista intifadaa ( 2000) edeltäneestä 4 000 kristityn lukumäärästä. Länsirannalla arvellaan asuvan alle 30 000 kristittyä eli vähemmän kuin prosentti väestöstä. Lokakuun 7. päivän jälkeen sotatoimien aikana yhteisöstä on kuollut yhdestä kahteen prosenttia. Parhaillaan on meneillään kristittyjen eksodus kun he muiden palestiinalaisten tavoin yrittävät päästä Egyptin rajan yli Rafahissa.

Haaretzin Nechnin muistuttaa, että Gazan kristillisellä yhteisöllä on syvät historialliset juuret uskonnon alkulähteillä ensimmäiseltä vuosisadalta. Se on joidenkin maailman vanhimpien kristillisten paikkojen koti mukaan lukien Pyhän Porfyrioksen kirkko ja Tell Umm Amer eli Pyhän Hilarionin (ortodokseille hän on pyhittäjä Hilarion Suuri) luostari. Ensiksi mainittu on vanhin Gazan kaupungissa toimiva kirkko ja yksi vanhimmista koko kristikunnassa.  Pyhän Hilarionin luostari on nimetty kolmannella vuosisadalla eläneen yhden ensimmäisistä kristityistä erakkomunkeista mukaan. Khalil Salygh kertoi Haaretzissa että Gazan vanhin sairaala on Babtistisairaala ajalta, jolloin kristityt ylläpitivät karitatiivisia klinikoita. On myös Ortdoksinen arabialainen kulttuurikeskus ja muita kulttuurikeskuksia jotka palvelevat laajempaa yhteisöä. Gazassa toimii neljä kristillistä koulua: kolme katolista ja yksi ortodoksinen, jotka palvelevat myös pääasiassa muslimioppilaita. Siellä on kolme [uskontokuntaa]:Katolinen kirkko, Babtistikirkko, [Kreikkalainen] ortodoksinen kirkko. Khalil Shalyghin mukaan 80% kristittyjen omaisuudesta Gazassa on osittain tai kokonaan tuhoutunutta. Kaikki Gazan kaupungin kolme kirkkoa ovat vahingoittuneet. Babtistikirkon puutarhaa tankit käyttivät pysäköintipaikkana. Katolinen Pyhän Perheen kirkon, jota kristityt käyttävät turvapaikkana, rakennus on vaurioitunut pommituksessa. Kirkkoon on kohdistunut myös suoraa tulitusta. Nunnien ylläpitämä suoja, jossa orpolapset ja vanhukset saavat apua on vahingoittunut. Kreikkalaisortodoksinen kirkko sanoo Pyhän Porfyrioksen kirkon vahinkoja ”sotarikokseksi”.

Khalil Sayegh  selvtti Haaretzin toimittajalle, että Gazan kristityt ovat alueen muiden asukkaiden tavoin olleet eristyneistä Hamasin valtaannoususta 2006 ja Israelin sen jälkeen asettamasta saarrosta saakka .” – Kuten muutkin Gazan palestiinalaiset, olemme kärsineet suuresti miehityksestä ja erilaisista väkivallan muodoista, joita miehittäjät ovat kohdistaneet meihin”, hän sanoi. ”Lisäksi olemme kärsineet myös Gazan saarrosta, joka on vaikuttanut kaikkiin elämän osa-alueisiin, mukaan lukien ravintoon ja liikkumisvapauteen. Erityisesti kristityille se on vaikuttanut vakavasti uskonnonvapauteen, erityisesti kykyymme matkustaa pyhille paikoille, kuten Jerusalemiin ja Betlehemiin – käytäntöjä, joita alueen kristityt ovat harjoittaneet vuosia, mutta joista me olemme voineet vain haaveilla pitkään.” Uskontojen välisiä jännitteitä ja jopa väkivaltaisia hyökkäyksiä on esiintynyt – kuten vuonna 2007 tapahtunut kristityn kirjakauppiaan Rami Ayyadin kidnappaus ja murha. Hänen uskotaan tulleen tuntemattomien hyökkääjien murhaamaksi uskonsa tähden. Mutta kaiken kaikkiaan Hamasin hallinnon vuodet ovat olleet enimmäkseen rauhallisia kristittyjen ja muslimien välisissä suhteissa. Haaretzin haastattelema A. totesi, että ennen lokakuun 7. päivää ”yhteisöllämme oli arvostettu tila Gazan yhteiskunnassa Hamasin alaisuudessa. Säilytimme uskonnolliset vapautemme, yhteisötoimintamme ja järjestötoimintomme kohtaamatta monia negatiivisia asenteita.” Khalil Sadyegh puolestaan sanoi, että ”Hamas hyväksyy kristinuskon yksityisyyden alueella, kristityillä voi olla kirkkonsa ja järjestönsä eikä niiden toimintaan puututa. Hamas on voinut tarjota kristityille suojaa jihadistiryhmiä vastaan. Mutta julkisella alueella Hamas ei illiberaalina hallintona, josta tuli islamistinen hallinto, suvaitse muita kuin islamilaisia tunnuksia”.

Haaretzin toimittaja Etan Nechin kirjoittaa, että Gazan yhteisön eristyneisyys tarkoittaa, että sen suhteet muihin palestiinalaiskristittyihin Israelissa ja Länsirannalla ovat olleet lähes olemattomia. Silti muut palestiinalaiset tuntevat vahvaa surua ja solidaarisuutta kristillistä yhteisöä ja Gazan-yhteisöä kohtaan yleisesti.
Nasaretin baptistikoulun toimin
nanjohtaja Botrus Mansour sanoi, että alueen kristityt ovat tunteneet kasvavaa epätoivoa. ”Lokakuun 7. päivänä olimme järkyttyneitä. En pidä sanasta ”tuomita”, koska tällaisen väkivallan vastustamisen pitäisi olla itsestään selvää. Mutta sen jälkeen kuluneiden kuukausien aikana kaikki kuolleet ja kotiseudultaan siirtyneet eivät ole vain kauhistuttavia vaan epätoivoa aiheuttavia. Epätoivoisena ajattelee lopettamista, kaiken jättämistä. Mutta kristittyinä uskomme, että tarjoamme valoa rauhan edistämiseen ja sen tavoitteluun.
”Meillä ei ole paljoa yhteyttä Gazan palestiinalaisyhteisöön, ei niin kuin Länsirannalla”, hän jatkoi. ”Meillä oli ennen enemmän yhteyksiä: ennen [Israelin
vuoden 2005] yksipuolista vetäytymistä ja saartoa tapasimme konferensseissa, jopa Gazassa – mutta pienen koon ja eristyneisyyden vuoksi on vaikea pysyä mukana.
”Kuitenkin niin
kin pienellä yhteisöllä kuin meillä on yhteyksiä. Esimerkiksi vaimoni tunsi Elham Farahin, musiikinopettajan, jonka israelilainen tarkka-ampuja tappoi”, Mansour lisäsi viitaten jalkaan ammuttuun kuiviin vuotaneeseen 84-vuotiaaseen naiseen Pyhän Perheen kirkon ulkopuolella.

Ihab Hassan, Ramallahista kotoisin oleva ihmisoikeusopiskelija, joka opiskelee katolisessa yliopistossa Washingtonissa, toisti Mansourin sanat Gazan ja muiden palestiinalaiskristittyjen välisten yhteyksien katkeamisesta. ”Gazan kristityt eivät saa lähteä, vain joulun tai pääsiäisen kaltaisten tilaisuuksien yhteydessä – ja Israel kieltää monilta heiltä pääsyn”, hän sanoi. ”Tämä pitää heidät hyvin erillään yhteisöstä; kukaan ei tiedä keitä nämä ihmiset ovat tai ole tavannut heitä aiemmin.” Ihmisoikeusopiskelija Hassan jakoi Sayeghin pessimismin kristillisen yhteisön selviytymismahdollisuuksista. ”Israelilaiset hyökkäävät Betlehemiin [Länsirannalla] lähes päivittäin, joten kristityt palestiinalaiset kohtaavat samat miehityksen seuraukset kuin muslimit. Teillä olevissa tarkastuspisteissä ei ole eroa. 7. lokakuuta vakuuttivat monet siitä, että heidän on oltava peloissaan ja he pelkäsivät jäädä Palestiinaan. Juuri äskettäin siirtokuntalaiset hyökkäsivät palestiinalaisten kylien kimppuun pienestä kristitystä Taiben kylästä lähtevän tien varrella.

Hassan jatkoi, että on tärkeää, että palestiinalais-kristillisen yhteisön äänet puhuvat vapaasti sekä Hamasia että Israelia vastaan. ”Meillä on oikeus, kuten muilla palestiinalaisilla, puhua vapaasti. Mutta kristityt pelkäävät usein ilmaista poliittisia näkemyksiään tai osallistua poliittiseen keskusteluun mahdollisten seurausten vuoksi.” Israelissa ja palestiinalaisalueilla kristittyjen ääni katoaa poikkeuksetta juutalaisuuden ja islamin välisiin marginaaleihin. ”Palestiinalainen kristitty vähemmistö – he itse asiassa pelkäävät puhua siitä, mitä he uskovat, mitä he ajattelevat. Se on ongelma”, Hassan sanoi. ”Koska he ovat hyvin pieni vähemmistö, he ovat olleet muslimiyhteisön, hallituksen ja miehityksen painostuksen alaisena. Kaikki tämä heihin kohdistuva paine saa heidät tuntemaan, että heillä ei ole ääntä konfliktissa (…).” Haaretzin toimittaja Etan Nechin jatkaa Khalil Sayeghin puheenvuorolla. Vaikka kristittyjen arabien ääniä tuskin kuullaan Israelissa, Länsirannalla tai Gazassa, tuki Palestiinan asialle laajemmassa kristillisessä maailmassa on harvoin sekään ollut voimakasta.
”Katolinen kirkko on säilyttänyt vahvan kannan kahden valtion ratkaisussa ja puolustanut sitä, että palestiinalaisten, erityisesti kristittyjen, pakkosiirtäminen vuodesta 1948 lähtien ei ole moraalista eikä eettistä eikä sen pitäisi antaa jatkua”, Sayegh sanoi. ”Kirkko
sanoo, että ihmisillä tulee olla oikeus maahansa ja elää rauhassa ja ihmisarvoisesti. Tämä asenne tuli erityisen vahvasti esiin, kun Pyhän Perheen kirkon tilat joutuivat sodan aikana kohteeksi. Kokonaisuutena kuitenkin havaitsemme, ettei ole tarpeeksi kristittyjä jotka puhuvat näistä asioista – osittain kristittyjen ja juutalaisten suhteisiin liittyvien arkaluonteisten seikkojen ja heidän havaitsemiensa riskien vuoksi.”

Palestiinalaiskristityille lähtö kotimaasta on yhä todennäköisempi vaihtoehto Etan Nechin kirjoittaa. Palestiinalaisten muuttoliikkeen merkittäviä syitä ovat taloudelliset tekijät, miehitys ja siirtokuntalaisten toimet Länsirannalla. Toinen merkittävä tekijä on kristittyjen suhteellisen alhainen syntyvyys verrattuna muslimeihin – trendi, joka on johdonmukainen koko laajemmalla alueella.
”Historiallisesti kristityt palestiinalaiset ovat arvostaneet koulutusta, mukaan lukien ranskan, englannin ja saksan kielten opetusta kirkkoyhteyksien  ansiosta”, Sayegh sanoi. ”Tämä koulutuksen painottaminen ja länsimaisille maallisille arvoille altistuminen on lisännyt maastamuuton todennäköisyyttä enemmän kuin [palestiinalaisten] muslimien keskuudessa.” Ja Hassanin mukaan monet Länsirannalla asuvat palestiinalaiskristityt ”lähtisivät, jos heillä olisi mahdollisuus”.

Etan Nechin päättää hyvin laajan Haaretzin artikkelinsa jota tässä on referoitu ja lainattu vain osaltaan A.:n viestiin Gazasta. Useimpien muiden perheiden tavoin hänen perheensä kerää rahaa matkaan Internetissä. Lahjuksiin kuluu vähintään kymmenentuhatta dollaria.

”Suunnittelimme perheemme tulevaisuutta Gazassa. Ostimme asunnon, auton, paljon tavaraa. Sisustimme talomme. Emme koskaan ajatelleet lähteä Gazasta”(…) ”Nyt kaikki on poissa – menetimme kaiken. Koti ja auto ovat tuhoutuneet. Nykyään ajattelemme vain päästä turvaan – minne tahansa, mutta Egypti on ainoa mahdollinen paikka. Haluamme päästä turvaan, sitten voimme alkaa ajatella sitä, mitä seuraavaksi.”

 

Aulis Kallio

Lähteet:
Pääosin teksti perustuu Etan Nechinin artikkeliin ”Our Future Was here”. Christians in Gaza Paying Unholy Price For Israel-Hamas War

https://www.haaretz.com/middle-east-news/palestinians/2024-04-21/ty-article-magazine/.premium/our-future-was-here-christians-in-gaza-are-paying-an-unholy-price-for-israel-hamas-war/

Myös

Bombing Historical Sites In Gaza: ”Israel Is Destroying Everything Beautiful”

https://www.haaretz.com/israel-news/2023-12-26/ty-article-magazine/.premium/bombing-historical-sites-in-gaza-israel-is-destroying-everything-beautiful/

Pope Condemn Killling Of Two Christian Women in Gaza Church

https://www.haaretz.com/israel-news/2023-12-19/ty-article/.premium/pope-condemns-killing-of-two-christian-women-in-gaza-church/

Palestinian Christians mark muted Easter in Gaza and Jerusalem

( AFP and TOI Staff)

https://www.timesofisrael.com/palestinian-christians-mark-muted-easter-in-gaza-and-jerusalem

 

 

auliskallio
Tampere

Moro! Olen -56 syntynyt vapaa toimittaja ja tietokirjailija Tampereelta. Olen avustanut Yleä, Aamulehteä, Ny Tidiä, mutta juttujani on julkaistu myös Kanavassa ja Parnassossa. Minulla on alempi korkeakoulututkinto Tampereen yliopistosta, aineyhdistelmässä mm. valtio-oppi ja yleinen historia. Filosofian maisterin tutkinto jäi yleisen historian gradua vaille.
Neuvostototalitarismin ja suomettumisen aikaan toimin Itä-Eurooppa-solidaarisuusryhmän vetäjänä. Kiinnostus ns. itäiseen Eurooppaan on jäänyt. Liettuan asioita olen seurannut ja koonnut kirjoiksikin: Liettuan vaikea vuosisata 1918-2018- ja liettualais-juutalaiset suhteet ilmestyi 2020. Keväällä 2023 ilmestyi kääntämäni ja saatetekstillä varustamanani Marek Edelmanin muistelmateos: Getto taistelee. Varsova 1939-43 ( Palladium)
Juutalaisuus kiinnostaa minua monimuotoisena kulttuuriperinteenä ja olen myös Israelin tukija vaikka kannatan myös palestiinalaisten oikeutta omaan valtioon. Nuorena harrastin myös Latinalaista Amerikkaa. Olen SDP:n äänestäjä isän puolelta ainakin kolmannessa sukupolvessa. Kuulun Tampereen katolliseen seurakuntaan. Kirjoitan sekä Puheenvuoroon että Vapaavuoroon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu