Sivariin hakeutumista ei motivoi vakaumus vaan se ettei armeijaelämä sovi ja myös halu saada työkokemusta

”Tuoreelle siviilipalvelusmiehelle Max Niskasaarelle, 20, ei maistunut idea armeijasta.

– Olen taiteilija ja viihdyn yksin paljon.

Niskasaarella ei varsinaisesti ollut armeijaa vastaan mitään, mutta hän kokee kaipaavansa omaa tilaa ja rauhaa. Esimerkiksi tuvan jakaminen tusinan muun kanssa ei houkutellut.

Puolustusvoimien mukaan varusmiesten maanpuolustustahto on ennätystasolla Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Viimeiset kaksi vuotta keskustelu asevelvollisuuden suorittamisesta on ollut pinnalla.

Kajaanilainen Niskasaari naurahtaa, että armeijan käyneet kaverit heittivät hänelle päätöksestä ensin herjaa.

– Oli kaksi valintaa ja päätin ottaa sen, joka ei ollut itselleni niin paha.

Ajatus siviilipalveluksesta oli ollut hänellä jo pidempään mielessä. Kuitenkin esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vahvisti ajatusta alkuperäisestä suunnitelmasta.

– Jos nyt syttyisi sotatilanne, en olisi valmis heittämään omaa elämääni sinne.”

Niskasaari on yksi tämänpäiväisessä Yle uutisten sivuilla julkaistussa jutussa haastatelluista kolmesta siviillipalvelusmiehestä. Siviilipalveluksen olisi määrä perustua pasifistiseen vakaumukseen, mutta usemmiten taustalla on vain se ettei ameijaelämä kiehdo ja sivarissa voi saada työkokokemusta jatkoa varten. Niskasaarikin toivoo pääsevänsä alun koulutusjakson jälkeen taidekouluun apuopettajaksi.  Yksi haastateluissa keskeytti asepalveluksen terveydellisistä syista. Ehkä siviliipalvelu oli terveydellisistä syistä vapauttamisen asemesta vähemmän leimaava vaitoehto. Myös hän  mainitsi työkokemuksen yhdeksi syyksi. Siivilipalvelusjohtaja Mikko Reijosen mukaan puolet sivareista on juuri armeijan keskeyttäneitä.

Vain yksi hastateltava osoitti tukea maanpuolustukselle vaikka armeija ei ollut hänen juttunsa. – On hyvä että voi maataan palvella vaikka ei ole eturintamassa.

Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä on Reijosen mukaan vakiintunut ja vajaa kaksituhatta hakemusta tulee vuosittain. Venäjän hyökkättyä Ukrainaan määrä pomppasi noin 2400 hakemukseen vuonna 2022.

Suomen nuorten miesten manpuolustahto on korkealla eikä tavallista nuorta siviillipalvelu kiehdo. On ihan hyvä että armeijaan kykenemättömille on siviilipalveluvaihtoehto. Soisin kyllä mielelläni että sivarit työskentelisivät lähinnä palo- ja pelastustoimen apulaisina tai terveydenhuollossa.

Kaksi presidenttiehdokkaista on taustaltaan siviilipalvelumiehiä: Pekka Haavisto ja Jussi Halla-Aho.

Ylen jutun linkki: https://yle.fi/a/74-20069741?