Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista toivoo Suomen aktivoitumista kahden valtion ratkaisun hakemisessa
Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista 114 kansanedustajasta (84) toivoi Suomelle aktiivisempaa roolia kahden valtion ratkaisun edistämisessä israelilais-palestiinalaisessa konfliktissa. Ei osaa sanoa vastasi 23, vastaan oli seitsemän. Hallituspuolueiden kannattajien niukka enemmistö oli ajatukselle suopea ( seitsemästä vastustajasta kuusi oli perussuomalaisia).
”– Tämä molempien osapuolten kiihkoilijoiden torjuma malli on ainoa näköpiirissä oleva realistinen vaihtoehto vuosikymmeniä jatkuneen kriisin rauhoittamiseksi. Suomi toimii tämän ratkaisun puolesta osana Euroopan unionia, mutta ainahan Suomi ja EU voisivat toimia vielä aktiivisemmin, katsoo kokoomuksen Ben Zyskowicz.
– Kahden valtion malli on paras ja ainoa tapa pidemmällä aikavälillä ratkaista alueen jännitteet ja taata rauha. Parempaa ratkaisua alueelle en ole nähnyt. Kansainvälisestikin mallilla on laaja tuki, sanoo Jenni Pitko (vihr.) vastauksessaan.
SDP:n Johannes Koskinen katsoo, että Pohjoismaat voisivat olla asiassa jopa aloitteellisia.
– Neuvottelut ovat olleet jäissä valitettavan pitkään. YK:n ja koko kansainvälisen yhteisön on tosissaan lähdettävä ajamaan kestävää rauhaa kahden valtion mallin pohjalta. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat sopivia aloitteellisiksi toimijoiksi. Norjan osuus rauhanvälittäjänä oli merkittävä aiemmassa prosessissa. ”
Anna Kontulalla ( vas) on jotain muuta mielessä.
”Vasemmistoliiton Anna Kontula ei ole varma, pitääkö Suomen edistää nimenomaisesti kahden valtion mallia. Hänen mukaansa sen kannatus paikallisten keskuudessa on laskussa.
– Minusta demokratiatavoitteeseen kuuluu, että mallin valitsevat asianosaiset, ei Suomi. ”
Ettei vaan Helsingin suurimmassa Gaza-mielenosoituksessa puhujana ollut Kontula fundeeraisi Hamasilta yms. tulevaa mielenosoittajien slogania: ”Free Palestine from the River to the Sea.”
Joka tapauksessa Israel ja Palestiina ovat YK:n tuella perustettuja ja kyllä esim. palestiinalaishallinnon rahoittajan Euroopan unioninkin sanan pitää painaa.
https://yle.fi/a/74-20058280?utm_medium=social&utm_source=facebook-share&fbclid=IwAR3cjK6P8buwKG4CCsK0eQxd11v8DNKhLLAIG0a7vGiwdcZ0OHHNy8CnZOw
Suomi ei ole Lähi-idän minkään kriisin osapuoli eikä se hae mitään ratkaisua alueen ongelmiin. Asia ei edes kuulu valtiojohdollemme. Sillä on omakin tontti hoitamatta.
Meillä ei ole mitään edellytyksiä ratkaista Israelin ja sen naapureiden kahakoita. Hoitakoot soppansa itse. Mainituista syistä on paineita ratkaisun löytämiseen lisättävä kieltäytymällä pakolaistenkin vastaanottamisesta EU-maihin. Neuvotteluhaluja ei löydy, jos paineita keinotekoisesti lasketaan ulkopuolisella avulla. Apu on ollut tähänkin asti hyödytöntä ja pitkittänyt sotatilaa vuosikymmeniä. Kaivoon kannettu vesi ei siellä pysy.
Kahden valtion malli ei ole mikään ratkaisu, kun kumpikaan osapuoli ei sitä halua. Luottamus on menetetty vuisikymmeniä sitten. Mitä me siihen tuomme lisäarvoa muuta kuin luuloissamme. 70 -luvulla oli viimeinen mahdollisuus ja senkin arabit ryssivät, koska niillä ei ole yhteistä linjaa ja johtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Toki tämä asia Suomeakin koskee. Euroopan unioni, Suomi mukaan lukien, käyttää aika lailla veronmaksajien varoja palestiinalaisalueiden tukemiseen. Gazassa kaikki mitä rahalla on saatu aikaan, ajoittain tuhotaan ja pitää jälleenrakentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kahden valtion malli luotiin Kansainliiton toimesta jo 1922. Silloin alue jaettiin juutalaisten ja arabien kesken. Tämän jaon pohjalta syntyi nykyinen Israel 1948. Tähän arabimaat vastasivat sodalla. Tämä vastaustapa on jatkunut tähän päivään saakka. Kahden valtion mallin esimakua saatiin kun Israel luovutti Gazan 1985 palestiinalaisille. Lopputulos on nähty.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi, että keskeytän täydellisen paskapuheenne, mutta näin ei asia ole.
Palestiinan alueen siirrosta mandaatilla Brittien hallintaan neuvoteltiin 19.–26.4.1920 San Remon konferenssissa Italiassa. Itse asiassa Palestiinan kysymys ratkottiin 24.4. jolloin osapuolet hyväksyivät periaatteen kansallisen kodin perustamisesta juutalaisille Palestiinan alueelle, mutta eivät sopineet juutalaisvaltion tai Israelin valtion perustamisesta, siitä ei edes keskusteltu.
Digitoitu alkuperäisen kokouspöytäkirjan teksti löytyy hakusaanoilla:
MINUTES OF PALESTINE MEETING OF THE SUPREME COUNCIL OF THE
ALLIED POWERS HELD IN SAN REMO A 1′ THE VILLA DEVACHAN APRIL 24. 1920
Myöhempi Treaty of Sèvres joka oli WWI:n liittoutuneiden ja Ottomaanien valtakunnan välillä solmittu sopimus, joka allekirjoitettiin 10 elokuuta 1920 määrittelee mandaattijaon yksityiskohtaisemmin. Digitoitu asiakirjan teksti löytyy hakusanoilla:
TREATY SERIES No. 11 (1920).
TREATY OF PEACE WITH TURKEY
Signed at Sévres, August 10, 1920
YK:n arkistosta voi sitten käydä tsekkaamassa löytyykö arkistoiduista Kansainliiton asiakirjakokoelmasta suunnitelmaa tai päätöstä kahden valtion mallista Palestiinan mandaatin alueelle.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, silmiä todellisille pyrkimyksille vain ummistellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedustajille esitetty kysymys kahden valtion ratkaisusta on aika hankala. Suomi on tunnetusti nojaillut kahden valtion ratkaisun suuntaan, joten moni kansanedustaja kannattaa sitä jo siksi. Se on kuitenkin toinen kysymys, pitäisikö Suomen aktivoitua juuri tällä hetkellä. Ja se on kysymys, pitäisikö ohjata kehitystä nimenomaan kahden valtion mallin suuntaan, vai antaa osapuolten etsiä sellaista ratkaisua, joka niille parhaiten sopii (kahden valtion malli voi tosin olla ainoa, jota kannattaa edes yrittää, vaihtehtona nykytilalle). Sekin on vielä kysymys, pitäisikö Suomen valtion olla aktiivinen, vai ehkä jonkun yksittäisen ”ahtisaaren”, tai jopa EU:n Suomen puolesta. Vastauksen voivat siis mennä vähän sen mukaan, mitä vastaaja sattuu vastaamisen hetkellä miettimään.
Oma joustava vastaukseni kysymykseen on se, että diplomatialle on aina tilaa, ja nykyinen uusi tilanne voi tuoda jotain uutta hyödyllistäkin pöytään, sen lisäksi, että ollaan otettu muutama askel takapakkia. En usko mihinkään muodolliseen lähestymistapaan, vaan enemmän siihen, että se toimii, joka kykenee molempien osapulten kannalta jotenkin uskottavasti noihin solmuihin tarttumaan. Suomen osaltakin siis ehkä mieluummin yksittäisten ihmisten ja järjestöjen, kuin valtion kautta. Juuri nyt ollaan sotatilassa, joten pitänee odotella vähän aikaa, ennen kuin mistään kahden valtion ratkaisusta kovin vakavasti puhutaan. Juuri nyt diplomatia voi keskittyä enemmän tämän sotatilan rauhoittamiseen.
Hamas on jo lyöty sotilaallisesti (tilapäisesti), mutta panttivangit pitäisi vielä vapauttaa, ja Israel haluaa ehkä tuhota tunneleita ja asevarastoja. Israelia pitää kannustaa siihen, että operaatio hoidetaan mahdollisimman vähin siviiliuhrein. Hamasin tulisi vapauttaa panttivangit ja/tai lopettaa taistelut. Israelin vastahyökkäyksen tulisi loppua heti, kun tavoitteet on saavutettu, tai todettu liian vaikeiksi saavuttaa nopeasti. Hamasille ei voi oikein lähettää lisää vesijohtoja eikä rahaa, mutta ehkä muuta pehmeämpää, siviileille sopivaa apua kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitähän keskiverto poliitikko ymmärtää kahden valtion ratkaisusta, maassa, jossa on runsaasti kokemusta siitä, että juuri kun muste ei ole edes sopimuksesta kuivanut, konepistoolit alkavat laulaa. Näin on tapahtunut joka kerta.
Ilmoita asiaton viesti
Poliitikot antavat tietenkin ”poliittisia vastauksia”, joiden ei tarvitse kovin vahvasti korreloida todellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien kanssa. 🙂
Pidän sitä todennäköisenä, että vihanpito jatkuu aika lailla entisen kaltaisena. Mitään merkittävää uuttakaan ei ole ilmennyt. Ehkä tilannetta voi yrittää ohjata rauhallisempaan suuntaan niin, että rauhalliset jaksot ovat suhteellisen pitkiä, ja väkivaltaisuudet lieviä. Tässä mielessä kahden valtion mallila ja nykyisellä kahden riitaisen alueen mallilla on ehkä vain jonkinlainen aste-ero. Tuntuu siltä, että ainakaan Hamas ei haluakaan mitään lopullista rauhaa, vaan tilapäinen ”lepotauko” riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan olisin uteliaisuuttani kysynyt että missä kohtaa sloganissa: ”Free Palestine from the River to the Sea.” sanotaan että israelilaiset pitää ajaa mereen?
Tulee mieleen että on vedetty pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuten hyvin hoidetussa propagandassa usein.
Sloganit on kai usein toivomusponsia siitä mikä olisi toivottavaa. Voisin kuvitella että jopa vapaa liikkuminen joelta merelle olisi jotain sellaista mitä palestiinalaiset ei ole ihan hetkeen kokeneet.
Ilmoita asiaton viesti
Hamasin ohjelmaan on ainakin aiemmin kuulunut Israelin valtion ja sionismin poistaminen/hävittäminen. Ei tuo vielä suoraan sano, että juutalaiset/israelilaiset pitäisi ajaa mereen tai lentokentälle, mutta ainakin pelkoa tuohon suuntaan voi pitää aiheellisena. Moni varmasti haluaa ajaa juutalaiset pois, ja moni juutalainen varmasti haluaisi lähteä, jos Israelin valtio lopetettaisiin, ja tilalle tulisi koko alueen kattava Palestiinan valtio.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa siltä että olisi vähän slogania venytetty merkitsemään asioita joita ei suoraan voi sloganista päätellä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki selitykset, jotka eivät viittaa valtakunnan kokoon, kuulostavat vähän viritellyiltä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Myös Hamasin uudistetussa peruskirjassa Palestiinan valtio Länsirannalla ja Gazassa esitetään vain ”väliaikaisratkaisuna” lopullisen tavoitteen saavuttamisessa. Israelia ei edes mainita nimeltä vaan puhutaan ”sionistisesta yksiköstä” tms.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ajatus väliaikaisuudesta tulee varmaankin paljolti uskonnollisista syistä. Uskonto hyväksyy väliaikaiset tulitauot, ja sillä on ohjeetikin tuollaisia tilanteita varten, mutta ajatus siitä, että Israelin valtio olisi olemassa aina lopun aikoihin saakka, on periaatteessa mahdoton. Siksi ajatus tilapäisestä tulitauosta voi olla oikeaoppinen tapa vähentää vihollisuuksia (periaatteessa tilapäisesti).
Tulitauot ovat aina aikanaan rikkuneet, joten sitä voimme odottaa jatkossakin, mutta hyvällä lykyllä tulitauosta tulee pitkä, ja joskus ehkä hyvinkin pitkä.
Ilmoita asiaton viesti
Israelille Palestiinan suvereeni valtio Länsirannalla ja Gazassa olisi aika riskialtis näköala. Mikään ei estäisi Hamasia kumppaneineen muuttamasta sitä Israeliin kohdistetuksi Iranin tikariksi Gazan tapaan. Silloin jokainen konflikti olisi valtioiden välinen yhteenotto. Kun vielä Libanonin rajan takana valtaa pitää Iranin tukema Hizbollah, riskit ovat kovin suuret. Ymmärrän miksi Israel suhtautuu nihkeästi kahden valtion malliin. Itä-Jerusalemista luopuminen kokonaan olisi täysin mahdotonta, koska siellä sijaitsee Temppelivuori. Mutta juuri sitä muslimimaailma himoitsee…
Ilmoita asiaton viesti
Israel voi tosiaan pitää nykyistä mallia, jossa ollaan jatkuvasti pienessä sotatilassa, parempana kuin selvien rajojen kahden valtion mallia. Näin siis siksi, että kahden valtion mallissa hyökkäysten valmistelu olisi palestiinalaisille helpompaa, eikä Israel voisi puuttua niihin yhtä luontevasti kuin nyt. (Tuo malli ei vielä tarkoita sitä, että Israel haluaisi hävittää Palestiinan itsehallinnon.)
Luulen että paras kahden valtion malli, jota Israel on tähän mennessä tarjonnut, on ollut 100% Gazasta, ja 90% Länsirannasta. Ehkä tuo puuttuva 10% olisi osin myös pientä puskuria, eli etäisyyttä Israelin keskeisimpiin kohteisiin. Itä-Jerusalemissa Israel voisi haluta jonkinlaista läsnäoloa tai kontrollia.
Tuore Hamasin hyökkäys vahvistaa sitä ajatusta, että pysyvää rauhaa ei ole, vaan uusiin hyökkäyksiin pitää joka tapauksessa aina varautua. Siksi tämä nykyinen ”kahden hieman epämäärisen alueen” malli voi toimia Israelille paremmin. En ihmettelisi, vaikka Israel jättäisi tämän konfliktin jälkeen joitain joukkojaan/valvontaa myös Gazaan.
Myös tuo kahden alueen malli voi kehittyä rauhanomaisempaan suuntaan. Ehkä Israel saa heikennettyä Hamasia, ja/tai ehkä Gazan asukkaatkin hieman vastustavat Hamasin uusia hyökkäyksiä tämän jälkeen (vaikka joku osa ehkä kannattaa enemmänkin). Ehkä Israelin valvonta on entistä tiukempaa. Ehkä se puuttuu rakettien ampumiseen tiukemmin, pakottaen tilannetta rautakouralla rauhallisemmaksi.
Joka tapauksessa tämän konfliktin jälkeen se ottaa oman aikansa, että luottamus palaa edes hivenen. Nyt eletään sotilaallisen voimankäytön aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on ydinkysymys, eikä kysymys siirtokunnista tai miehityksestä, jotka ovat myöhempiä poliittisia kliseitä. Tämä konkretisoituu pääministeri Menachem Beginin avunhuutona pres. Reaganille;
…noilta Juudea-Samarian ylängöiltä on suora sihti kaikkiin israelilais-kaupunkeihin, ja kyliin, ja ne voidaan helposti pommittaa sieltä maan tasalle.
Kannattaa katsella siis youtubista miten peräti erilaiset maan-tieteellis-geologiset yksityiskohdat Länsirannalla vallitsevat, se avautuu täysin vasta tämän tutkimusmatkan jälkeen.
sieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole edes Israelin arabiväestön (joka elää paremmin kuin arabimaiden väestö yleensä) intresseissä että moderni ja edistyksellinen Israel sulautuisi johonkin takapajuiseen arabienemmistöiseen Palestiinaan, jossa yhtenä lain lähteenä olisi sharia-laki kuten on jopa palestiinalaishallinnon johtamalla Länsirannalla.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä epäselvää?
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä kuin Aulis Kallio ja myös Puheenvuorossa kirjoittava Ari Rusila kahden valtion mallista. Se on ainoa realistinen ratkaisu Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin. Molemmat henkilöt ovat israelmyönteisinä myös maltillisia ja ratkaisua hakevia. Kuten myös arvostamani Ben Z (en kirjoita Benin sukunimeä kun se kuitenkin menisi väärin ja saisin toivosen kimppuuni😀).
Ilmoita asiaton viesti
No kukaan muu ei sitä enemmän toivo kuin Israel, mutta eipä alkuunkaan näytä tällä hetkellä olemassa olevan autonomian muodostelmana ainakaan toimineen. Kun palestiinalaisten eurooppa-siistitty tavotteisto ei kohtaa islamilaista vastaavaa.
Se näkyikin 7.10 siinä, että myös Fatahista Länsirannalta lähdettiin mukaan teurastuksiin Etelä-Israelissa.
Ilmoita asiaton viesti