Hallituksen Marxilainen työreformi

Työttömyysturvaa karsitaan reilulla kädellä. Idea on peräisin Marxin teoriasta. Marx havaitsi, palkat nousee täystyöllisyyden oloissa koska duunareiden neuvotteluvoima kasvaa.

Kun työttömyysturvaa heikennetään, ostovoima supistuu vastaavalla summalla. Palkkasumma supistuu noin 1,5 x ostovoiman alenema. Jos kiristys on 1000 miljoonaa kuten suunnitellaan, se meinaa 1000 000 000 / 50 000 (vuosipalkkakustannus) x 1,5 = 30 000 työpaikkaa.

Tai osa-aikatyön osalta 100 000 paikkaa koska osa-aikatyön tuntipalkka usein heikompi. Joka viides osa-aikainen päätyisi täystyöttömäksi joten heitä ei osa-aikatyöttömyyden tukien heikentäminen hetkauta. Eniten osa-aikatyötä tehdään kaupan alalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Verotuloja miljardin kiristys laskisi hiukan reilun miljardin, pakottaahan kannustavampi työttömyysturva myös työttömyysuhan alaiset (eli kaikki yksityisen sektorin työläiset ja yrittäjät) säästämään.

Kun siis jo alkeismatematiikka kertoo, työpaikkoja ei synny, säästöjä ei synny, pitää etsiä joku muu perustelu kiristyksille. Se löytyy kapitalistin mustasta raamatusta. Pääoma, osa 1

Mutta konetekniikan edistyminen, maanviljelyn paraneminen yms. vähentää alinomaa tietyn samanlaisen tuotemäärän valmistamiseen tarvittavien työläisten lukua, ja koska tämä edistys, ts. tämä liikatyöväen kasvu on jopa pääoman kasvua nopeampi, niin miten käy näiden määrällisesti alati lisääntyvien työläisten? Heistä muodostuu teollisuuden vara-armeija, joka saa huonoina tai keskinkertaisina liiketoimintakausina työstään sen arvoa pienemmän maksun ja on toimessa epäsäännöllisesti tai julkisen köyhäinhoidon varassa, mutta joka erittäin vilkkaan liiketoiminnan aikana on ehdottoman tarpeen kapitalistiluokalle, mistä Englanti on kouraantuntuva esimerkki. Kaikissa olosuhteissa se on omiaan järkyttämään vakituisesti työssä olevien työläisten vastustusvoimaa ja pitämään heidän palkkansa alhaalla. (S. 631.)

Koska harva kapitalistien renki Marxia julkisesti lainaa, on kehitetty kiertotie, NAIRU (naurettavan ironinen rustaus).

Wikistä google kääntäjällä:

Ei-kiihtyvä inflaatio työttömyysaste ( NAIRU ) [1] on teoreettinen työttömyyden taso , jonka alapuolelle inflaation odotetaan nousevan. [2] Franco Modigliani ja Lucas Papademos esittelivät sen ensimmäisen kerran nimellä NIRU ( inflaatioton työttömyysaste ) vuonna 1975 parannus ” luonnollisen työttömyysasteen ” käsitteeseen [3] [4] [5] , joka oli Milton Friedman ehdotti aiemmin .

Yhdysvalloissa NAIRU:n arviot vaihtelevat tyypillisesti 5 ja 6 prosentin välillä. [2] NAIRU:n oletuksena harjoitettu rahapolitiikka sisältää tyypillisesti sen, että taloudessa sallitaan juuri sen verran työttömyyttä, että inflaatio ei nouse tietyn tavoiteluvun yläpuolelle . Hintojen annetaan nousta asteittain ja jonkin verran työttömyyttä siedetään.

 

Toimiiko Marxin teoria? Eli laskevatko palkat kyseisin toimin? Veikkaan että eivät, minimipalkan alle ei voi mennä ja kaikki on jo nyt TES minimissä. Huomattava osa palkansaajista elää sosiaalituilla joiden kiristäminen saattaa paremminkin lisätä palkankorotus paineita.

Eli ainoat seuraukset ovat työttömyyden nousu ja verotulojen lasku.

Samansuuntaisia oletuksia on myös Hurrilla taloussanomissa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009826955.html

Yksittäisen työttömään osalta kyse on tietenkin ikävästä tilanteesta. Työpaikat vähenee ja kannusteet kovenee.
Tulee mieleen muinainen vitsi. (Niinistö ministeri vain.)

Niinistö syö porkkanaa, Lipponen ruoskii hevosta.
Ohikulkija – Mitäpä pojat duunaa?
Toinen ohikulkija – Puolittavat hevosta keppi ja porkkana menetelmällä.
O1 – Miten se toimii.
O2 – Kun tarpeeksi pieksää, hevonen repii itsensä palasiksi. Sama idea kun työttömyyden puolittamisessa. Keppi ja porkkana.

 

Jos joku on kiinnostunut miettimään miten nykytilanteeseen on tultu niin tuo kirja kertoo.

https://vastapaino.fi/sivu/tuote/talouskuri/1974016

Talouskuri — Vaarallisen opin historia

Blyth, Mark

Esittelyteksti

Suomalaiset nielevät talouskurin vapaaehtoisesti, mutta muille sitä syötetään väkisin Suomessa ja Euroopassa noudatetaan 2000-luvun finanssikriisin jälkimainingeissa ankaraa talouskuripolitiikkaa.

Kansalaiset on saatu uskomaan, että julkinen talous on kestämättömän suuri, ja siksi valtio elää yli varojensa ja velkaantuu. On siis leikattava julkisista menoista ja vähennettävä velkaa. Lisäksi vientiteollisuuden kilpailukyvyn nimissä alennetaan kotimarkkinoiden palkkoja ja hintoja. Tämän pitäisi kääntää talous jälleen kasvuun. Ikävä kyllä näin ei käy.

Brownin yliopiston professori Mark Blyth osoittaa, ettei talouskuri lisää kasvua tai sen mahdollisuuksia. Pikemminkin se on historian saatossa vain rikastuttanut superrikkaita ja kärjistänyt eriarvoisuutta.

Euroopassa talouskuria ja valtiontalouden vakautta tarvitaan liian suureksi kasvaneen pankkijärjestelmän pitämiseksi pystyssä. Sen varjolla voidaan myös toteuttaa talousliberalistien ikiaikainen haave eli purkaa demokraattisesti ohjattu valtio. Siksi talouskuri on mitä vaarallisin oppi.

 

Jos joku on kiinnostunut oppimaan työllisyysteorian alkeet, siihenkin juuri suomennettu kirja. (Keynesin kirjasta on Ahti Karjalaisen suomennos varastokirjastossa, tuo Robinsonin opus hyvä kansanomaistus.)

Johdatus työllisyyden teoriaan

Robinson, Joan

Joan Robinson (1903-1983) oli brittiläinen ekonomisti, joka toimi professorina Cambridgen yliopistossa. Robinson oli ensimmäisten taloustieteilijöiden joukossa kehittelemässä teoriaa epätäydellisestä kilpailusta ja sen merkityksestä taloudellisessa kehityksessä. Hänet muistetaan myös makrotaloustieteellisistä Cambridgen pääomakiistoista, joissa Robinson esiintyi keskeisenä valtavirtaisen kasvuteorian kriitikkona.

Robinson toimi 1930-luvun alussa niin sanotussa Cambridge Circus -ryhmässä, joka sparrasi John Maynard Keynesiä hänen pääteoksensa General Theory of Employment, Interest and Money valmistelussa. Robinsonin vuonna 1937 julkaistu klassikko Introduction to the Theory of Employment esittelee Keynesin teorian ydinkohdat laajalle yleisölle. Kirjalla on edelleen paljon annettavaa tämän päivän makrotalouspoliittisen keskustelun ymmärtämiseen. Monet kirjan oivallukset ja tiivistykset tuntuvat hämmentävänkin ajankohtaisilta.

Robinsonin kirjanen tarjoaa yksinkertaisen esityksen keynesiläisen työllisyyden teorian pääkohdista. Teoriassa yrittäjien päätöksillä ja heidän kohtaamallaan kysynnällä on keskeinen merkitys: ”Tavaroiden ja palveluiden tuotanto riippuu niihin kohdistuvasta kysynnästä. ’Kysynnällä’ tarkoitetaan tässä rahamääräistä menoa, ei halua tai tarvetta. Vaikka ihminen tarvitsisi kuinka paljon tavaroita ruokkiakseen, vaatettaakseen ja viihdyttääkseen itseään, hän ei saa ketään kiinnostumaan näiden asioiden tuottamisesta itselleen, ellei hänellä ole rahaa millä maksaa. Eli tarpeista ei synny ’kysyntää’, ellei niihin liity myös menoja.”

Kumpikin löytyy kiteen kirjastosta. (Talouskuri sen jälkeen kun muistan sen sinne lahjoittaa. Kolmesti unohtunut kotia.)
Jos joku tietää millä liitetään 500 pdf tiedostoa yhdeksi, saa multa suomennetun keynesin pdf version. aikoinaan scannasin mutta silloinen softa ei niitä samaan tiedostoon pistänyt.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu