Lafferin käyrä ja suomen verotus
Reganin woodootalous (nimitys Bush vanhemmalta) pohjasi Lafferin käyrään.
Wiki:
Lafferin käyrä on malli, joka kuvaa valtion verokertymää veroasteen funktiona. Se ennustaa, että valtion verotulot kasvavat veroasteen mukana vain tiettyyn pisteeseen asti. Sen jälkeen verotulot alkavat laskea, jos verotusta edelleen nostetaan. Veroastetta, joka tuottaa suurimman verokertymän, sanotaan ”optimiveroksi”. Käyrän muodon perustelu nojaa siihen, että verotus paitsi kasvattaa verokertymää myös aiheuttaa työn tarjonnan laskua ja veronkiertoa. Tarpeeksi korkeilla veroasteilla jälkimmäiset vaikutukset ylittävät ensimmäisen.
Vaikka käyrän idea pohjaa väärään käsitykseen verotuksesta, kävin miettimään mikä olisi se optimiveroaste joka toisi suurimman tulon.
Voinemme olla yksimielisiä, jokaisen tulojen lisäyksen pitää tuottaa duunarille lisätuloja, muuten hän ei ole kiinnostunut korottamaan palkkaansa. Oletetaan että minimi nettotulon lisäys on 10% bruttotulosta. Ylimääräinen euro tuottaa siis 10c nettohyödyn. Tätä korkeampia veroasteita on ollut USAssa mutta tyydytään tuohon. Oletetaan että duunari tarvitsee 1700 e kk elämiseen ja jätetään se verottomaksi. (mukana alv 277 + valmisteverot 199 = 476. ilman niitä 1224 riittäisi. Jos sotutkin olisi progressiivisia, tonnilla pärjäisi.)
Kaava on (Brutto – 1700) * 10% + 1700
Testataan lisäksi 40% kannustuslisä bruttotulosta.
Kaava on (Brutto – 1700) * 40% + 1700
Kuvassa työnantajan kustannus (ilman alv, mukana sotut ja eläkkeet) , nykyinen ostovoima, 90% vero ja 60% vero yli 1700 € kk ansiosta välillä 10€ – 200€ tuntipalkka. Näyttäisi noudattavan 60% veroa.
Kuvassa työnantajan kustannus (ilman alv, mukana sotut ja eläkkeet) , nykyinen ostovoima, 90% vero ja 60% vero yli 1700 € kk ansiosta välillä 10€ – 40€ tuntipalkka. Näyttäisi noudattavan regressiivistä käyrää.
10€ tuntipalkka, yli 100% veroa elinkustannusten ylittävästä ansiosta.
20€ tuntipalkka, 80% veroa elinkustannusten ylittävästä ansiosta.
30€ ja yli tuntipalkka, 60% veroa elinkustannusten ylittävästä ansiosta.
Tulonsaajat 2022, tilastokeskus
| Tuloluokka, € | tuhatta |
| – 9 999 | 1351 |
| 10 000–19 999 | 875 |
| 20 000–29 999 | 877 |
| 30 000–39 999 | 696 |
| 40 000–49 999 | 403 |
| 50 000–59 999 | 217 |
| 60 000–69 999 | 122 |
| 70 000–79 999 | 73 |
| 80 000–89 999 | 46 |
| 90 000–99 999 | 30 |
| 100 000–149 999 | 59 |
| 150 000– | 34 |
| Yhteensä | 4782 |
| Yhteensä | 4202 |
| 581 |
Reilu 4 milj tulonsaajaa maksaa yli 80% veroa elinkustannukset ylittävästä tulosta.
581 000 tyytyy matalampaan 60%. Tässä joukossa on myös ne jotka tyytyvät 30% pääomatuloveroon.
Tulonsaajien lukumäärällä arvioiden Lafferin optimi olisi 80 – 200% välissä. On mahdollista, osa tulonsaajista maksaa enemmän kuin haluaa (ja ainakin enemmän kuin pystyy), ideaali taso lienee 92% kieppeillä joka vastaa usa 1941-1967 tasoa.
Seuraukset
Jos verotus muutettaisiin Laffeyn ajatusten mukaiseksi optimiksi, luovuttaisiin alv, haitta ja valmisteverot, sotut, eläkkeet … työnantajan kuluja voitaisiin alentaa yli 50% matalimpien palkkojen osalta ilman että työntekijän ostovoima kärsisi. Valtio keräisi enemmän veroja joilla rahoilla voisimme auttaa euro veljiämme tai maksaa velkoja.
Huomautus
Modernissa valtiossa verotus ei pohjaa verotulojen maksimointiin. Siitä myöhemmin oma blokinsa.
Verojen laskennassa käytetty EVA verokonetta ja viitebudjettia. https://www.totuusveroistasi.fi/
* Laskentaperusteet: Viitebudjetin mukainen kulutus ilman alkoholia ja tupakkaa, hesalainen autonomistaja.
Asuminen ja energia 800
Ruoka 290
Vaatteet ja kodinhoito 48
Oman auton käyttö ja bensa 416
Vapaa-ajan matkat 78
Puhelin ja nettiyhteydet 64
Vakuutukset 48
Terveydenhuolto 42
Ranskan vallankumouksen syistä on paljon teorioita. Englannin kielisen wikin teoria google kääntäjällä.
Syyt
Ranskan vallankumouksen taustalla olevat syyt olivat Ancien Régimen kyvyttömyys hallita kasvavaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta . Väestönkasvu ja valtion velan korkomaksut johtivat talouden lamaan, työttömyyteen ja korkeisiin elintarvikkeiden hintoihin. [3] Yhdessä regressiiviseen verojärjestelmään ja hallitsevan eliitin uudistusten vastustukseen johti kriisi, jota Louis XVI ei kyennyt ratkaisemaan. [4] [5]
Vuosina 1700-1789 Ranskan väkiluku kasvoi arviolta 21 miljoonasta 28 miljoonaan, kun taas yksin Pariisissa oli yli 600 000 asukasta, joista noin kolmanneksella ei ollut vakituista työtä. [6] Ruoantuotanto ei pysynyt näiden lukujen perässä, ja vaikka palkat nousivat 22 % vuosina 1770-1790, hinnat nousivat samana ajanjaksona 65 % [7] , minkä monet syyttivät hallituksen toimimattomuudesta. [8] Yhdessä sarjaan huonoja satoja, tuloksena oli vuoteen 1789 mennessä maaseudun talonpoika , jolla ei ollut mitään myytävää, ja kaupunkiproletariaatti , jonka ostovoima oli romahtanut. [9]
Valtion korkea velka, joka jarrutti koko taloutta, johtuu usein vuosien 1778–1783 Englannin ja Ranskan sodasta . Eräs taloushistorioitsija kuitenkin väittää, että ”sen tasoa vuonna 1788 tai aikaisempaa historiaa ei voida pitää selityksenä vallankumouksen puhkeamiselle vuonna 1789”. [10] Vuonna 1788 velan suhde bruttokansantuloon oli Ranskassa 55,6 %, kun se Britanniassa oli 181,8 %, ja vaikka Ranskan lainakustannukset olivat korkeammat, korkomaksuihin käytetty prosenttiosuus tuloista oli suunnilleen sama molemmissa maissa. . [11]
Ongelmana oli julkisten menojen rahoittamiseen käytettyjen verojen arviointi ja kantaminen. Korot vaihtelivat suuresti alueittain, poikkesivat usein virallisista määristä ja kerättiin epäjohdonmukaisesti. Monimutkaisuus, niin paljon kuin taloudellinen taakkakin, aiheutti kaunaa kaikkien veronmaksajien keskuudessa; vaikka aatelisto maksoi huomattavasti vähemmän kuin muut luokat, he valittivat yhtä paljon.
Ilmoita asiaton viesti