Osakekurssit saavuttaneet lopullisesti korkean tason

Yleisen tasapainoteorian luoja Irving Fisher päätteli 1929, osakekurssit ovat saavuttanee pysyvästi korkean tason. Hänen tasapainoteoriansa on ollut sen jälkeen kansantaloustieteilijöiden keskuudessa suosittu. Teorian toimintasuositus on melko selkeä. Pitkällä aikavälillä talous tasapainottaa itsensä, valtion ei pidä sotkeutua markkinoihin.

Jotakin kertoo sijoittajista se ettei teoriaa ole paljonkaan sovellettu sijoittamiseen. Kunnes nyt, Redit porukka havaitsi, osakkeet ovat merkittävästi aliarvostettuja. Jos pörssihinta on 4$, käypä hintaa on lähempänä 400$ kuin neljää. Nollakorkojen oloissahan osakkeen matemaattinen hinta on ääretön, sehän tuottaa aina enemmän kuin lainanhoitokustannukset joten ehkä Fisherin lausuman oivaltaminen vaati myös suotuisan korkoympäristön.

Aihe on noussut mediaan koska kansantalouden tärkeintä mallia ei olo kaikissa sijoittajapiireissä ymmärretty ja eräs Hedge rahasto teki virheellisen ennusteen, 4$ osakkeen käypä hinta saattaa olla alle 2$. Virheen seurauksena rahasto myi lyhyeksi Game Stop yrityksen osaketta. Markkinat kuitenkin huomasivat virheen ja osakkeen hinta kohosi nopeasti Fisherin tasolle.

Hinnoitteluvirheeseen syyllistynyt rahasto on joiden laskelmien mukaan pienen 20 miljardin tappion kuitannut ja ei liene mahdotonta vaikka tappio olisi levinnyt myös rahoittajien keskuuteen.

Mitä Fisherin taso osakkeissa merkitsee?

Talous on maannut pitkään likviditeetti loukussa, kukaan ei ole ostanut koska rahaa ei ole. Joiden yritysten ja kuluttajien kohtalona on ollut myös taseloukku. Omaisuus on ollut niin pieni ettei velkaan pohjautuva kulutus ole mahdollista koska ei ole vakuuksia lainalle. Nyt kun osakearvostukset korjaantuvat Fisherin tasolle, entinen 4000$ omistus korjaantuu 400 000$ tasolle. Tämä helpottaa merkittävästi kulutusta osakkeiden voitolla myynnin seurauksena taikka osakkeita vastaan velaksi kuluttamisen.

Loukut on purettu. Sen teki Suomenpankin eniten arvostaman ekonomistin realistinen arvio vuodelta 1929.

Itse en ole vielä pyrkinyt hyödyntämään Fisherin efektiä eli en ole ottanut satasen osaketta vastaan 10 000€ velkaa. Seurasin kyllä kiinnostuneena korjausliikkeen tiimoilta virinnyttä nettikeskustelua sijoittajien keskuudessa.

Teksti saattaa olla satiiri, en kehoita käyttämään sijoitusten tai velkaantumisen perusteena.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Irving_Fisher

Game stop kurssi

https://en.wikipedia.org/wiki/Liquidity_trap

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu