Palkanalennus vai devalvaatio

Edellisen blokini kommenteissa jouduin taas tuosta kinaamaan joten selitän asian.

Työn tuottavuus riippuu työvoiman tasosta ja investoinneista. Mitä enemmän koneita / pääomaa, sitä enemmän yksi työläinen tuottaa. Kone hankitaan aina korvaamaan tietyn hintainen työ joten ellei virheinvestointeja tehdä, tuo on totta.

Palveluiden tuottavuus on matala pääosin pienestä pääomakannasta johtuen.

Ulkomaankauppa

Kun maailmanmarkkinat romahtavat, hinnat laskevat. Jos vienti reagoi siihen alentamalla palkkoja, kilpailukyky vaikutus on erilainen palveluissa ja teollisuudessa. Teollisuudessa saattaa pahimmillaan olla palkkojen osuus 5%, loput on välituotteiden ja pääomakuluja. Teollisuudelle 100% palkan alennus antaa 5% kilpailuedun. Palveluille jo 20% palkan alennus antaa 20% edun.

Kotimarkkinat

Kotimarkkinoilla ei maailmantalouden romahdus haittaa. Palkkoja ei tarvitse laskea. Ellei ulkomaankauppa ole merkittävässä osassa valtion taloudessa. Jos näin on, viennin palkan alennukset laskevat ostovoimaa ja pakottavat myös kotimarkkinat alennuksiin.

Vaikutukset tuottavuuteen

Kuten yllä kerrottiin, vientihintojen lasku on teollisuudelle kohtalokas, palveluille ei, se voidaan kompensoida alentamalla palkkoja.

Tämän seurauksena talous muuttuu aikaa myöten palvelutaloudeksi, teollisuus lähtee joustavan rahan maihin. Mistä seuraa tuottavuuden alentuminen, siivoojan on melko vaikea tuottaa yhtä paljon kuin prosessoritehtaan hoitajan jolla on käytössään miljardien arvoinen työväline.

20% Alennuksen vaikutus kotimarkkinoihin

Teollisuuden katoaminen ei montaa työpaikkaa vie, koneethan sen työn teki. Palkan alennuksen vaikutukset ovat mielenkiintoisemmat.

Kuten havaitsemme, 20% palkan alennus tuhosi noin 50% ostovoimasta. Kotimarkkina yritysten täytyy puolittaa myyntihintansa, maksaa raakaa aineista, energiasta ja pääomasta sama kuin ennenkin.

Edes palveluyritys ei pysty siihen. Teolliselle tai muuten pääomavaltaiselle yritykselle tuho on väistämätön. Kiinteistöjen hintojen täytyy myös laskea vähintäkin 20%, mieluummin 50%.

Keynesiläiset olettavat palkat alaspäin jäykiksi. Sitä ne eivät ole. Euromääräistä palkkaa voidaan alentaa mutta se tuhoaa talouden ja joskus koko yhteiskuntajärjestelmän. Weimarin tasavallassa palkan alennus nosti valtaan Hitlerin. (Ei suinkaan hyperinflaatio kuten usein väitetään vaan kiky)

Elinkeinojen muutos

Teollisuus alenee hiljakseen. Markan kellutus aikaansai kasvun joka jatkui 2008 asti. Kuva antaa melko valoisan näkymän koska siinä ei huomioida bkt romahdusta 1990 – 2020. Jos bkt olisi jatkanut 3% kasvua 1990 – 2020, teollisuuden osuus olisi 20% kansantulosta. Rakentamisen osuus vielä pienentää teollisuutta.

Tuonti ja vienti

Bkt ja 2,6% kasvu. 2012 oltaisiin saatu trendi kiinni.

Devalvaatio tai kelluva kurssi pehmentää nuo.