Saksalainen kilpailee yrityksesi kanssa
Kiinalainen ja Suomalainen yritys valmistavat samaa tuotetta. Hinta ratkaisee. Kiinan suhteen hintakilpailukyky riippuu valuutta kurssista. Kiinalainen ei siis kilpaile sinun kanssasi. Ainut kilpailija on euroalueella oleva yritys. Jos koko euroalue nostaa palkkoja 500% ja kiina puolittaa palkkansa, saako kiina edun? Ei, kelluvat valuutat joustavat. Euron arvo puolittuu ja kiinan valuutta tuplaa arvonsa. Kauppatasapaino säilyy. Ainoa ero on, kiina onnistui deflatoimaan taloutensa ja siten tuhoamaan kotimarkkinat kun taas euroalue sai aikaan 500% inflaation ja siten merkittävän kasvusysäyksen kotimarkkinoilla.
Noin siis jos valuuttakurssi riippuu pelkästä kaupasta eikä esim keskuspankin valuuttamanipulaatio tai sähköinen lauma sotke kuvioita.
Suomen metsäteollisuuden pääkilpailija on Ruotsi. Kuinka Ruotsi kilpailee, eihän se ole eurossa? No alun perin paletti oli melko samanlainen. Mutta kaksi maata jotka myyvät samaa tuotetta dollarimarkkinoille kilpailee hinnalla ja euro ei jousta metsäteollisuuden mukana. Kruunu taas joustaa. Siksi on viisaampaa tuottaa Ruotsissa kuin Suomessa.
Eli erehdyin väittäessäni, kilpailijat ovat euroalueella? Osittain.
Suomi on euroalueen metsäteollisuus. Jos euroalueen autoteollisuus menestyy, kurssi nousee enemmän kuin metsäteollisuus kestää. Valitettavasti kurssin määrää suurten alojen menestys. Kilpailija on euroalueella, mutta ei myy sahatavaraa vaan Mersuja tai Volkkareita.
Jos tutkaillaan tuota kurssihommaa, opin jokunen aika sitten, seuratessani Juhanna Vartiaisen ja Sami Miettisen keskustelua. Laman tullen pieni valuutta laskee enemmän kuin suuri, koska suuri on sähköiselle laumalla turvapaikka. Ruotsilla on kaikissa kriiseissä selkeä etu. Pienen valuutan alttius alentaa arvoaan enemmän kuin kauppatase tai markkinanäkymät edellyttää. Asia jonka jokainen meistä on kaikissa kriiseissä nähnyt. Sijoitukset pakenevat dollariin, sen jälkeen euroon. Romahduksessa harva toimii vastasyklisesti ja ostaa kruunuja.
Vaikka siis kilpailijamme ovat eurossa, myös euron ulkopuolella on elämää. Valitettavasti euroalueen ulkopuolinen elämä on samassa ekologisessa lokerossa kuin suomen vientiteollisuus.
Pääosin juuri näin, muutama huomio kuitenkin
1. Kiinan valuutta ei kellu vapaasti. Kiina on jo vuosia keinotekoisesti estänyt vahvistumisen
2. Valuutan heikkeneminen ei ole yksiselitteisesti etu. Muutoksia vastaan joudutaan jatkuvasti terminoimaan saatavia ja velkoja. Ruotsalaiset suuryhtiöt joutuvat lainaamaan usein myös euroissa. Kruunun heiketessä euromääräiset velat kasvavat.
3. Markkinat määräävät, miten valuutta joustaa. Joku hyötyy, joku kärsii. Esim. tänä vuonna kruunu heikkeni maaliskuussa viitisen prosenttia euroa vastaan, mutta on jo vahvistunut noin kolme prosenttia yli vuodenvaihteen tason.
https://finance.yahoo.com/quote/SEKEUR=X?p=SEKEUR=X&.tsrc=fin-srch
Ilmoita asiaton viesti
totta.
1. kiina harjoittaa aktiivista kurssipolitiikkaa. milloin ostamalla usa valtion velkoja, milloin investoimalla ulkomaille.
2. toi euromääräinen lainaaminen on varmaan keino vientihinnat taata. myyn nyt euroissa tonnilla, otan tonnin eurolainan. saan siis varmasti tämän hetken hinnan kruunuina. noin siis elleivät keinottele valuutalla luottaen euron halpenemiseen.
Pakkohan niiden ei ole euro velkaa ottaa. Kruunuja voi rajattomasti painaa jos kysyntää esiintyy.
3. Kruunu heikkeni paniikissa, eli jousti juuri sopivasti kysynnän romahtaessa. Kiteeltä loppui saha. 140 teollista työpaikkaa, liitännäisineen kolmisen sataa.
Kun paniikki hellitti, kruunu toipui. Tuskin kuitenkaan ylikorkeaksi.
Ilmoita asiaton viesti