Suomi ja Euro, menestystarina

Suomi liittyi Euroon vaiheittaisesti. Ensin ns vahva markka jolla valmistettiin talous eurokuntoon, sitten ECU kytkentä ja lopuksi Euro rahaksi. Siirtymäaika oli välttämätön koska suomen talous erosi merkittävästi euromaista. Valtio oli velaton, työttömyys 3%, vahva vientiteollisuus mahdollisti kulutusjuhlat. Nuo erot hoidettiin vahvalla markalla.

Euro on tuonut vakautta ja ennustettavuutta talouteen, enää ei tarvitse pelätä devalvaatiota joka yhdessä yössä muuttaa konkurssin partaalla olevan vientiteollisuuden kultakaivokseksi ja alentaa työntekijöiden dollarimääräistä reaaliansiota.

Euron menestystä voidaan mitata bkt kehityksellä. Otan vertailuajankohdaksi 1999 – 2017.

Jemen 0,34 (-66%)

Syyria 0,67 (-33%)

Euromaat 1,18 (18%)

EU 28 1,25 (28%)

USA 1,21 (21%)

Irak 1,21 (21%)

Maailma 1,35 (35%)

Venäjä 2,02 (102%)

Afganistan 2,11 (111%)

Kiina 4,5 (350%)

Kuten näkyy, Jemeniin ja Syyriaan verrattuna Euro on tuonut reippaan vakauden.

 

bkt hlö 1999 – 2017
Kasvu 1999 – 2017

Suomen vaihtoehdot?

Kekkoslovakian linja

Olisi tietysti voitu jatkaa vanhalla linjalla joka toi 3% kasvun. Ero on melko pieni jos lasketaan 1990 – 2017. Vuoden 2017 lopussa jokainen suomalainen oli menettänyt 332 711,98 vuoden 2010 USA dollaria. Se kerrottuna viidellä miljoonalla saadaan hyvinvointitappioita noin 1 663 miljardia dollaria. Vain noin 16 kertaa valtion velka. Kahdeksan kertaa eläkekassojen koko.

Liittyminen Kiinaan

Kiina kasvoi 1990 – 2017 noin 21,3 kertaiseksi. Keskimääräinen vuosikasvu noin 8,7%. en viitsi laskea paljon tekisi dollareissa. Villi veikkaus, aika paljon. Toisaalta tuossa tilanteessa ympäristö kärsisi koska teollisuutta ei olisi kannattanut siirtää kiinaan, se olisi jatkanut entisellä paikallaan puolittain valtio-omisteisena.

Autonomia Venäjän alla

Venäjään liittyminen olisi helpottanut matkailua, rajalla ei tarvitsisi vaihtaa valuuttaa.

Suomen 3% kasvu (punainen) ja eurokasvu (sininen)

Tiesitkö, aikoinaan kansantalouden kasvulle oli kriteerit?

KANSANTALOUDESSA

Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

Helsinki 1992

Tämä tarkoittaa, että todellinen kansan tuote ei läheskään saavuta potentiaalista kansantuotetta.

Itse asiassa tuotanto ei edes lähene sitä.

Tämä potentiaalinen kansantuote on laskettu oletuksella, että vuonna 1980 potentiaalinen ja todellinen kansantuote olivat yhtä suuret ja että tämän jälkeen potentiaalinen kansantuote on kasvanut reaalisesti vuosittain kolme prosenttia.

Periaate vastaa valtionvarainministeriön kansantalousosaston noudattamaa menettelyä BKT:n korkeatyöllisyystason määrittelemiseksi.

Sivu 12, https://www.etla.fi/wp-content/uploads/B79.pdf

bkt luvut otin

Historical Gross Domestic Product Per Capita for Baseline Countries/Regions (in 2010 dollars) 1980-2017

Updated: 12/13/2018

https://www.ers.usda.gov/data-products/international-macroeconomic-data-set.aspx

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu