Talvisota oli vahinko

Ensinnäkin sen hetken tilanne 1938.

Suomi oli 1918 jäänyt Brittien etupiiriin Saksan romahdettua. Suhteet Neuvostoliittoon oli saatu siedettäviksi ja elettiin melko rauhassa. Britit olivat merien herra ainakin Euroopan tasolla ja viennistä suuri osa suuntautui sinne. Saksa oli alkanut pullikoida sopimuksia vastaan mutta oli melko heikko. Tšekkoslovakian miehityksen aikaan noin 30 divisioonaa. Niillä ei uhata ketään, Ranska ja NL kykeni mobilisoimaan vähintäkin kolmikertaisen määrä kumpikin.

NL hermostui Itävallan liittämisestä Saksaan ja alkoi tehdä diplomaattisia tunnusteluja turvatakseen rajansa. Jartsev tarjosi Holstille neuvotteluja Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Holsti luotti Englantiin eikä pahemmin suomalaisia informoinut. Englannin tiedustelupalvelulle kyllä raportoi ehdotuksesta. Asia jäi siihen eli Erkon sotaa voisi huoletta kutsua Holstin sodaksi.

Tšekkoslovakian jälkeen alkoivat neuvottelut. Britit, Ranska ja NL yrittivät sopimusta. Britit kuitenkin antibolsevisteina ei niihin vakavasti suhtautunut. Osin syystäkin, Saksa oli melko mitätön tekijä, asevoimat puolan luokkaa. Sopua ei syntynyt.

Saksa halusi turvata Puolan vapautuksen ja solmi liiton NL kanssa. Siinä vedettiin etupiiri rajat keskelle Puolaa. Itäpuoli jäi NL etupiiriin. Sopimuksesta ei kerrottu suomalaisille.

Englanti ja Ranska antoivat takuut Puolalle mutta ei mitään konkreettista kuten esim panssarivaunuja tai lentokoneita.

Saksa hyökkäsi ja vapautti Puolan länsiosan. NL kiiruhti turvaamaan itäosan väestöä. Englanti ja Ranska ei tietenkään tehneet mitään. Kuka haluaa sotia Puolan puolesta? Ei kukaan.

Suomi ja Stalin

Puolan nopea romahdus nosti hikeä Stalinin otsalle. Piti äkkiä turvata Leningradin turvallisuus. Asia päätettiin hoitaa neuvottelemalla. Suomelle ehdotettiin rajansiirtoa ja laivastotukikohtaa. Erkko luotti lännen apuun, olihan se Puolaakin ruhtinaallisesti auttanut. Luottamusta vahvisti Stalinin emämunaus. Rajalle ei keskitetty joukkoja, luotettiin puheisiin. Suomen tiedustelu kertoi Erkolle. Neuvostoliitolla ei ole hyökkäyskapasiteettia rajalla.

Stalin henkilökohtaisesti teki melkoisia muutoksia alkuperäiseen tarjoukseen joten Erkon jäykkyys oli tuottanut tuloksia, suurvalta peräytyi. Mannerheim vaati suostumaan jo ensimmäiseen tarjoukseen pienin muutoksin. Uudet tarjoukset olivat huomattavasti parempia etenkin maailman sen hetkisen tilanteen suhteen. Olisihan NL voinut vaan marssittaa sata divisioonaa Haaparantaan.

Sota ja rauha

Kun ilmeni ettei Suomi suostu, Stalin antoi käskyn hyökätä. Vieläkään ei kuljetettu hyökkäysjoukkoja rajalla *1. Minkä seurauksena NL rajajoukot makasivat kaksi kuukautta Mannerheim linjan edessä ennen kuin hyökkäysjoukot saatiin rajalle. Sen jälkeen asia selvisi nopeasti ja suomalaisten neuvottelu taidolle kunniaksi, raja siirtyi reilusti enemmän kuin Stalin oli uskaltanut ehdottaa. Yhteensä  35 000 km² vaihtoi omistajaa. Tämä herätti Stalinissa ansaittua hämmästystä ja kiitollisuutta. Rajalinja noudatti 1721 Uudenkaupungin rauhan rajaa eli oli alun perin ruotsalaisten neuvottelema, ei tsaarin määräämä kuten edellinen rajalinja.

Olisko sota voitu välttää?

Oli kaksi tilaisuutta.

Jartsev 1938

Jartsevin kanssa olisi pistetty neuvottelemaan Mannerheim. Vanhana Tsaarin upseerina hän ymmärsi tilanteen. Tukikohtia tai maata ei siinä vaiheessa olisi tarvittu luovuttaa joskin hyvän tahdon eleenä olisi voitu vuokrata joku saari tukikohdaksi.

1. Suomi olisi sitoutunut puolustamaan omaa aluettaan.

2. Olisi pyydetty Neuvostoliitolta aseita koulutuskäyttöön. 100 kpl 45 mm pst tykkejä, 100 T-26 psv, 100 I-16 hävittäjää sekä sitoumus saada tarpeen mukaan lisää jos sodan uhka kasvaa. Nuo kaikki olivat aikansa ensilinjan aseita ja siten taanneet ettei joku Saksa kykene Suomea miehittämään.

Erkko 1939

Olisi noudatettu Mannerheimin ohjeita ja suostuttu.

Toinen vaihtoehto, Stalin olisi suhtautunut asiaan vakavasti, majoittanut 50 divisioonaa ja pari panssari armeijaa kannakselle sekä näyttänyt Hitlerin kanssa solmitun sopimuksen tekstin. Tuo olisi motivoinut hiukan tyhmempääkin neuvottelijaa suomen puolella.

Miksi ei vältetty?

Kyseessä oli massiivinen virhearvio kummallakin puolella. Jartsevin aikaan Britit oli voimatekijä, NL savijaloilla seisova jättiläinen.

Myöhemmin Stalin oletti puheen tepsivän, suomalaiset taas eivät tajunneet tilanteen muuttuneen vuodessa kokonaan toiseksi. Ei tajuttu länsivaltojen ja saksan laskevan Suomen kuuluvan NL etupiiriin. Samaa virhettä esiintyi vielä 1944. Silloinkaan Stalin ei näyttänyt Rooseveltin, Churhillin ja Stalinin Teheranissa 1943 allekirjoittamaa sopimusta Suomen rauhanehdoista.

Jos sota olisi vältetty

Jartsevin aikaan Saksa olisi asian kuitannut olankohautuksella. NL liittolaista ei ennen Barbarossan alkua olisi uskallettu painostaa. Sodan aloituksen jälkeen ei joukkoja olisi Suomeen riittänyt, Suomihan oli syrjässä Berliinin – Leningradin reitiltä ja vielä enmmän syrjässä Berliini – Miskova reitiltä.

Suomi olisi kuitenkin joutunut teollistumaan jo 1940, olihan NL varustautuminen käynnissä ja siten vientimahdollisuudet rajattomat. Kehitys olisi siis nopeutunut vähintään 10 vuotta. Myös sodan jälkeinen jälleenrakennus olisi luonut vaurautta.

1939 sodan välttäminen olisi mahdollistanut saman mutta hiukan pienemmällä pinta alalla, olisihan jouduttu luovuttamaan Terijoen hiekat.

 

*1 Sen aikainen sotatekniikka vaati hyökkääjälle vähintäin kolminkertaisen ylivoiman ja kantalinnoitteita vastaan kymmenkertainen oli lähempänä sopivaa. Suomi maksimissaan, jos Ruotsi olisi jeesannut, saanut kannakselle 13 divisoonaa. Ilman Ruotsia noin kahdeksan. Hyökkääjä olisi tarvinnut vähintäin 30. Sodan alussa oli noin kymmenen.

 

 

Muutaman kirjan lukenut tässä joulun aikaan. Niiden perusteella pähkäillyt.

 

Hänen majesteettinsa agentit – Brittitiedustelu Suomessa 1918-1941

Juho Kotakallio

E-Kirja, 2015, Suomi, ISBN 9789523000476

Lokakuun vallankumouksen Suomi nousi sijaintinsa vuoksi Britannialle merkittäväksi Neuvostoliiton tarkkailupaikaksi. Lisäksi briteillä ja suomalaisilla oli yhteinen tavoite: …

 

Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940

Pekka Visuri , Eino Murtorinne

Sidottu, 2019, Suomi, ISBN 9789522916846

Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta 80 vuotta. Salaisia dokumentteja suomeksi!Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen teos tuo esille uutta tietoa Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton …

 

Mannerheim ja Heinrichs

Pekka Visuri

E-Kirja, 2020, Suomi, ISBN 9789523820043

Mannerheimin apulaisen, jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin keskeisiä tehtäviä jatkosodan aikana oli yhteydenpito Saksaan. Kirjassa nostetaan esille heidän läheinen yhteistyönsä,

 

Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941

Pekka Visuri

Nidottu, 2019, Suomi, ISBN 9789522916976

Kirjassa pääosa Erfurthin päiväkirjan ennen julkaisemattomasta suomennoksesta!Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu