Työttömyysturvan kokonaisuudistus

Meillä esiintyy vaatimuksia työttömyysturvan uudistamisen suuntaan. Aiheestakin. Jokavuotinen tapahtuma on, lähtee järvistä jäät ja tulee euroopan neuvostolta huomautus sosiaaliturvan tasosta. Sosiaaliturva ei vastaa euroopan neuvoston vaatimaa tasoa, 60% mediaanitulosta. Suomi on tähän sitoutunut joten rikos on paitsi kansainvälisiä sopimuksia rikkova, myös rikos kansallisen lainsäädännön mukaan. Aikanaan ministerit ja kansanedustajat joutunevat vastaamaan asiasta kansainvälisessä tuomioistuimessa mutta se on heidän asiansa.

Euroopan neuvoston vaatima taso olisi noin 25 000 x 0.6 eli 15 000 € vuoteen ja 1250€ kk. ”Ehdoton vähimmäistaso on 40 prosenttia, mikäli 50 prosentin kokonaistavoitetaso saavutetaan rahamääräisen tuen ja täydentävien sosiaalipalveluiden yhteissummana. Kun rahamääräisen tuen määrä putoaa alle 40 prosentin, on tuen taso aina täysin riittämätön.pdf

50% mediaanista 1041 € kk

40% mediaanista 833€ kk

Meidän peruspäivärahamme on noin 32.4 x 21,5 = 696,6€ kk brutto josta veroja 20%. Netto 556€.

 

Tutkimusten mukaan yksinasuva tarvitsee vähintäin 1400€ kk (salkunrakentaja).

Työttömyysturva on jäänyt reippaasti jälkeen elinkustannuksista ja asiaa ei ainakaan korjaa peruspäivärahan KELA maksatus, onhan tunnettu asia, Kela kykenee sotkemaan selvätkin asiat, niiden sotkujen korjaaminen vie noin kaksi vuotta valitusruuhkan sotkemassa laitoksessa.

Ansiosidonnainen on suhteellisen joustava, jos välillä käy töissä, ilmoittaa vaan työtulot ja palkka vähennetään päivärahasta kaavalla: alenema = (palkka – 300 €) x 0.5 jolloin päivärahaksi jää päiväraha = päiväraha – alenema. Ansiosidonnainen ei siis estä tai haittaa töissä käyntiä, se jopa kannustaa siihen suhteellisen inhimillisen laskukaavan ansiosta.

Tilastojen valossa ansiosidonnaisella oleva työllistyy huomattavasti todennäköisemmin kuin peruspäivärahalla oleva. Osansa tehnee työvoiman harjaantuneisuus ja ammattitaito, ansiosidonnainenhan muuttuu Kelan etuuksiksi työttömyyden pitkittyessä. Osansa lienee myös kelan tukiviidakkoon tottumisella ja sillä ettei laitoksen byrokratia suosi tai edes salli minkäänlaista aktiivisuutta.

Työttömyysturvan korjaaminen

Vaatimukset voidaan asettaa monella tavalla. Minimi lienee. Turvalla täytyy tulla toimeen ilman mitään muita tukia. Asumis-, toimeentulo- ja sairastuki suhteellisen byrokraattisina kannattaa varata poikkeustilanteisiin, normaalin työttömyyden mennessä työttömyysturvalla. Maksatus kannattaa siirtää ammattiliittojen työttömyyskassoille joilla on kykyä, kokemusta ja ammattitaitoa maksujen joustavasta hoitamisesta.

Tasoksi voitaneen valita joko elinkustannusmini 1400€ kk käteen tai lakisääteinen minimi 1250€ joka auttaa päättäjiä välttämään hirsipuun, voivathan he puolustautua. Tein mitä käskettiin ja laki vaati.

Työttömyysturva ja kansantalous

Voitaisiin ajatella myös koko kansantaloutta. Työttömyysturva voi toimia automaattisena vakauttajana. Kun palkkatulot laskevat työttömyyden kasvaessa, työttömyysturva tuo lisää ostovoimaa talouteen. Tällöin työttömyysturvan täytyisi olla vähintäin yhtä suuri kuin työttömyyttä edeltävä palkka, mieluummin suurempi koska aikaisempi palkka ei taannut täystyöllisyyttä. Jos turva on 2 x palkka, kysyntä kohoaa työttömyyden kasvaessa ja siten työttömyys alenee.

Työttömyysturvan tasoksi asettuisi siis ansiosidonnainen = 2 x palkka. Voidaan ajatella myöskin mediaanitulosta laskettavaa korvausta joka olisi noin 2 x 25 000 = 50 000€ vuosi. Keskitulosta vastaava korvaus olisi hiukan suurempi jääden kumminkin alle 100 000€ vuosi.

Mistä rahoitus?

Nykyisen peruspäivärahan osuuden maksaa valtio perimällä palkansaajan tuloista päivärahan maksu osuuden, noin 6% palkasta. Ansiosidonnainen osuus katetaan palkansaajan maksamalla erillisellä ammattiliiton jäsenmaksulla. Työnantajan osuus on aikaa myöten supistunut ja lähenee nollaa.

Hyötyjä maksaa?

Jos ajatellaan kuka työttömyydestä hyötyy ja maksajaksi pistetään hyötyjä, ollaan markkinatalouden idean perässä. Kuten laulussa sanotaan, kuka tarvitsee työttömyyttä. Ei sinä, ei Virtanen vaan kapitalisti. (marxilainen analyysi antaa saman tuloksen kuin tuo kansanviisaus)

Työttömyysturva olisi oikeudenmukaisuus näkökulmasta maksatettava kapitalisteilla omaisuusveron muodossa. Tämä estäisi rahan holvaantumisen ja toisi sen kiertoon.

Tuntien kapitalistien maksuhalun, tähän tuskin päästään ilman melko radikaalia politiikan muutosta.

Velaksi?

Valtio voi ottaa velkaa ja siten taata sekä minimielintason että kasvattaa kysyntää. Korkojen ollessa negatiiviset, tämä ei ole ongelma. Jos valtio joskus päättää nostaa korkoja, se voi jättää velan maksamatta joten siitäkään ei tule ongelmaa. Ongelma on, jo muutenkin mätä pankkisektori ei ainakaan tervehdy tällaisen vakaan lainaajan ilmaantuessa markkinoille.

Keskuspankki?

On myös maksaja jolle maksaminen on ilmaista. Keskuspankki. Se voi printata haluamansa määrän rahaa ja jakaa sen mihin tahtoo. Yleensä raha on lahjoitettu muutamalla rikkaalle toivoen heidän jakavan sen eteenpäin. EKP on printannut reilun 2.6 biljoonaa viime vuosina. Jos tämä raha olisi jaettu suomen työttömille, taloutemme olisi voimakkaalla kasvu-uralla.

Palkansaajan työttömyysvakuutus?

Nykyisin lystin maksaa duunarit jotka vakuuttaa itsensä työttömyyttä vastaan. Malli on älytön. Jos 20% työvoimasta joutuu työttömäksi, töissä käyvät maksavat mikä alentaa heidän ostovoimaansa samalla summalla kun työttömien ostovoima kasvaa. Tämä ei toimi automaattisena vakauttajana.

 

 

Työttömyysturvan porrastus?

Aikoinaan työttömyyden alkuun sai korotettua päivärahaa. Kyse oli menon siirrosta. Työnantajan maksama irtisanomisajan palkka sosialisoitiin työläisten maksamaksi. Muistaakseni oikeistopuolueet ei aiheesta meteliä nostanut. Nyt ne kyllä kaipailevat porrastusta ja se voitaisiinkin palauttaa. Esim korvaus olisi euromääräinen, miljoona euroa lopputilin yhteydessä. Tämä ei loisi kannustinloukkua pitkällä aikavälillä mutta helpottaisi työttömän alkua, onhan monella töissä ollessa kertynyt velkaa josta pitäisi päästä eroon jos mieli pärjätä korvauksella. Yritysjohdolla tällainen mekanismi yleensä on ja sen maksaa työnantaja.

 

Tutkmus: yksinasuva tarvitsee vähintäin 1400€ kk

mediaani vantaan sanomat

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu