Valtionvarain ministeriön ennuste virheellinen

VM unohtaa hystereesin ja pyrkii alentamaan Nairua laman oloissa, seurauksena lyhyen aikavälin työttömyyden kasvu ja pitkän aikavälin Nairun kohoaminen hystereesin seurauksena.

VM laski, hallituksen työllisyystoimet, osa-aikatyön kannusteiden heikentäminen, sosiaaliturvan leikkaukset… , johtaa NAIRUN alenemisen kautta 100 000 kokoaikaiseen lisätyöpaikkaan koska osa aikaiset haluaa tuplata tulonsa, ei alentaa.

Laskelma lyhyen aikavälin NAIRUN osalta pitänee paikkansa. Meillä on noin 100 000 työllistä, joiden pääasiallinen toimi on osa-aikainen. Suurin on opiskelijoita ja eläkeläisiä, niihin sillä ei ole vaikutusta.

Mikäs tässä sitten on ongelma?

Ellei kukaan tarvitse työvoimaa, on sama kuinka halpaa se on, palkan alennus ei realisoidu. Eikä töihin halukkaat työllisty.

Nousukaudella tuo toimisi. Alenna sossua ja tarjoa hyvin palkattua työpaikkaa, työkykyiset vaihtaa. Myös työkyky vaatimukset alenevat nousukaudella, kuka vaan kelpaa.

Laskukaudella kannustaminen ei auta. Ellei kukaan osta, on sama kuinka halvalla myyt.

Finanssipoliittinen kerroin

 

Siitä ei liene epäilystäkään että valtion säästöt alentavat lyhyellä aikavälillä ostovoimaa ja siten työllisyyttä. VM laski senkin mukaan ennusteeseen. Finanssipoliittinen kerroin laskelmissa on 0,5.

Suomeksi. Jos alennan tulojasi eurolla, vähennät kulutustasi 50c ja se ei vaikuta verotuloihin, kauppiaasi tuloihin, muihin sidosryhmiin.

Vähennys tehdään pääosin toimeentulominimissä olevien tuloihin. Yleinen olettama on, jos sossuraha pienenee, kulutus alenee vastaavalla summalla.

Kertoimesta puhuttaessa on kyse politiikasta, sille ei ole yleispätevää kaavaa jonka kaikki hyväksyisi. Kuten muukin taloustiede, kerroinvaikutus on uskon asia.

Hystereesi kumoaa kannusteet

VM laskelmissa ei ole huomioitu Hystereesi ilmiötä. Vaikka Nairu aleneekin kannusteiden kautta, hystereesi korottaa sitä todennäköisesti enemmän.

Wikistä (katso myös englannin kielinen wiki)

Nairu

NAIRU on taloustieteessä englanninkielinen lyhenne (engl. non-accelerating inflation rate of unemployment), jolla tarkoitetaan makrotalouden teoriaa siitä, kuinka voidaan saavuttaa alhainen työttömyysaste inflaatiota kiihdyttämättä.

NAIRU-teorian muodostaminen alkoi, kun vuonna 1958 esitettiin, että työttömyydellä ja inflaatiolla on käänteinen suhde. Tätä ajatusta kutsutaan Phillipsin käyräksi. NAIRU-teorian kannattajien mukaan mukaan työttömyys ei pitkällä aikavälillä riipu inflaatiosta, joten Phillipsin käyrä ei kuvaisi todellisuutta. NAIRU liittyy läheisesti Milton Friedmanin luomaan käsitteeseen luonnollinen työttömyysaste.

NAIRU-konseptin kannattajat määrittelivät uudelleen käsitteen täystyöllisyys tarkoittamaan NAIRU-tasoista työttömyyttä, sillä he katsovat, että täystyöllisyyttä ei voi saavuttaa vahingoittamatta kansantaloutta. Aikaisemmin täystyöllisyys merkitsi, että avoimia työpaikkoja on vähintään yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita. Nykyään viranomaiset pyrkivät NAIRU-konseptin mukaisesti inflaation hillintään ja tarvittaessa jarruttavat kansantalouden ylikuumenemista. Tämä on yksi selitys sille, miksi NAIRU-konseptia noudattavalla politiikalla ei ole enää saavutettu niin alhaisia työttömyysasteita kuin toisen maailmansodan jälkeisen talousbuumin aikana. Tällaisella talouspolitiikalla ei enää saavuteta niin alhaisia työttömyysasteita kuin oli mahdollista saavuttaa silloin, kun inflaation annettiin kasvaa vapaasti.[1]

NAIRU-teorian mukaan työttömyyttä voidaan vähentää vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia: näillä tarkoitetaan esimerkiksi työttömyysturvan heikentämistä, jotta ihmisillä olisi enemmän kannustimia hakeutua työhön ja ammattiliittojen vallan rajoittamista, jotta niiden toiminta ei häiritsisi työmarkkinoiden luonnollista toimintaa.[1]

NAIRU on teoria, jonka avulla pyritään selittämään stagflaation syntymistä. Sen mukaan Phillipsin käyrän voi sanoa olevan lyhyen aikavälin kuvaaja, kun taas NAIRU kuvaa pitkän aikavälin tasapainoa. Siis työllisyyttä ei NAIRU-teorian mukaan voida pitkällä aikavälillä tasapainossa kasvattaa ilman, että inflaatio kiihtyisi samanaikaisesti. Tämä ei kuitenkaan sulje pois finanssipolitiikan vaikutuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (sopeutumisjakso uuteen tasapainoon).

Hystereesi

Työn taloustieteessä hystereesi useimmiten tarkoittaa sitä, että kerran noustuaan työttömyys ei enää helposti palaa ennalleen. Tyypillisesti tämän katsotaan johtuvan siitä, että taloudellisen laman aikana työttömäksi jäävät ihmiset menettävät työkykyään, (joka yleensä paranee töissä ollessa), ja heidän koulutuksesta hankittu osaaminen vanhenee laman kestäessä. Tämän prosessin seurauksena heidän on vaikea löytää töitä edes seuraavassa noususuhdanteessa. Näin ollen syntyy ns. rakennetyöttömyyttä, jonka poistaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin suhdannetyöttömyyden.

Sisäpiirityöläisten-teorian mukaan jokin negatiivinen šokki lisää työttömyyttä yrityksessä tai alalla ja ammattiliitoissa valtaa käyttävän ”sisäpiirin” määrä laskee. Paremman ajan tullen tämä joukko ei annakaan työn kysynnän nousun johtaa työttömäksi joutuneiden työllistymiseen vaan nostaa palkkavaatimuksia entistä enemmän yli tasapainopalkkatason, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat tasapainossa. Näin kertaluonteinen työttömyyden kasvu jää osittain pysyväksi: uusi työttömyystasapaino on entistä korkeammalla tasolla.[1][2]

Yleisemmin suhdanneteoriassa hystereesin voidaan katsoa selittävän sitä, miksi kansantalouden tuottavuus ei laman jälkeen useinkaan palaudu aiemmalle kasvu-uralle, vaan jää usein pysyvästi alhaisemmalle tasolle. Hystereesin olemassaoloa voidaan pitää yhtenä perusteluna sille, miksi olisi talouspoliittisesti perusteltua pyrkiä tasaamaan suhdannevaihtelua siten, että tuotannon taso ei pääse romahtamaan niin paljon, että syntyy pysyvä vaikutuksia. Esimerkiksi vuoden 2008-finanssikriisistä alkunsa saaneen globaalin laman on havaittu synnyttäneen monissa maissa varsin voimakkaan hystereesi-vaikutuksen[3]. Mallintamalla on myös voitu osoittaa, että finassipolitiikan kerroinvaikutus on huomattavasti voimakkaampi hystereesi-vaikutuksen vallitsessa kuin ilman sitä

 

Aalto yliopiston kauppakorkean opetusmoniste kertoimesta. Mielestäni melko hyvä, ei kaavoja, paljon kuvia.

Kerroinvaikutukset ja finanssipolitiikka

Taloustieteen perusteet

Matti Sarvimäki

https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/1363021/mod_resource/content/1/TaPe%20L14.pdf

Meinasin kirjoittaa oman kaavan mutta päädyinkin poistamaan. Julkaisen sen, jahka olen tarkistanut, kyseessä on nimittäin ensimmäinen kerta, kun joku edes miettii taloustieteellistä kaavaa, joka toimii aina ja oikein.

 

Jussi Ahokas twitterissä jakoi ja haukkui, kerroin on väärä. Sitä ei huomannut että koko projekti on älytön.

 

Heikki Turunen twitterissä jakoi.

Heikin twitter, jakaa oikeita tilastoja, ei toiveita.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu