Venäjän varojen käyttö – dollarin loppu
Eu ja USA jäädyttivät 300 miljardia venäjän varoja. Nyt on ollut puhetta rahojen käytöstä ukrainan jälleenrakennukseen. Perustelu on selkeä, pommittaja maksaa. Ei ehkä lain mukaista mutta tietty moraalinen oikeutus sillä on.
Summahan on melko suuri, reilu suomen bkt ja useampi prosentti QE ohjelman suuruudesta. Sillä tekee ihmeitä.
Ilmeisesti koko Ukrainan infra joudutaan uusimaan. Kustannukset lienevät varovasti arvioiden 1000 miljardia, saman verran kuin USA käytti Afganistanin sotaan kaikkine rakennus projekteineen. Toisaalta Afganistaniin ei saatu aikaan mitään joten summa voi paisua helposti kymmenkertaiseksi ja aikaansaannoksista ei liene takuita. Jos kerran suomi joutuu maksamaan 10 eurooppalaista biljoonaa, lienee oikein että Venäjä maksaa 0,3 biljoonaa. (En usko että USA tai Englanti siihen rahojaan tuhlaa.)
Eräs toverinna huomautti etteivät rahat ole muuta kuin tilimerkintä keskuspankin taseessa, ei niillä voi mitään rakentaa. Oikeassa oli, kyse on todellakin tilimerkinnästä. FED ja EKP ovat Venäjän keskuspankille velkaa tuon summan. Kyse ei siis ole paperi dollareista. Toverinna totesi oikeaan osuvasti, ei velalla voi mitään rakentaa. Siinäkin hän on oikeassa, ei niitä rahoja rakentamiseen tarvita. Jos EU tai USA haluaa lahjoittaa Ukrainan jälleenrakennukseen sen 10 biljoonaa, asian voi hoitaa niin että EKP kirjaa Ukrainan tilille summan, ei siihen tarvita Venäjän rahoja. Kyse on siis enemmän Venäjän kiusaamisesta kuin rahan siirrosta. (Tosin saattaa jollakin päättäjä olla myös pientä vaikeutta ymmärtää rahaa ja pankkitoimintaa.)
Näin | |
EKP | |
10 biljoonaa – > | Ukrainan tili |
Tai näin | |
Venäjä | |
0,3 biljoonaa – > | Ukrainan tili |
Tai näin | |
Suomi | |
1 biljoonaa – > | Ukrainan tili |
Rahojen takavarikointi on kuitenkin erään aikakauden loppu. Aikoinaan saudit myi jenkeille öljyä, saivat tilimerkinnän, FED on velkaa 1000 miljardia. Rahat sijoitettiin USA valtion velkoihin eli käytännössä Saudit ei saaneet öljystään muuta kuin tilimerkinnän.
Kiina myynyt muuta krääsää samalla systeemillä. Kiina on hyötynyt talletuksista, kiinan rahan arvo on pysytellyt alhaalla koska kauppataseen ylijäämiä ei ole kotiutettu. Kiina siis devalvoi sijoittamalla ylijäämät USA talouteen.
Kauppavirrat ovat kulkeneet:
Saudit | USA |
Öljy – > | |
< – dollarit | |
Dollarit – > | USA velkakirjat |
Kiina | USA |
Iphone – > | |
< – dollarit | |
Dollarit – > | USA velkakirjat |
Nyt tuo varojen jäädyttäminen pistää monet miettimään. Paloittelen toimittajan tai tapan jemeniläiset, jenkit keksii takavarikoida minun säästöni. Ei ole turvallista sijoittaa USA:han. Sijoitan johonkin muualle. Koska taalat on takavarikointi uhan alaisia, käytän jotakin muuta valuuttaa.
On siis mahdollista ja jopa todennäköistä, varojen jäädyttäminen muuttaa kaupan rakennetta. Enää ei taaloilla ostella. Pitää olla kultaa tai tavaraa johon vaihtaa.
Vietnamin sota mursi taalan kultasidoksen, murtaakohan ukrainan sota koko taalan? Jos näin käy, Marini ja muutama muu eurooppalainen poliitikko ansaitsee rautaristin miekoilla ja timanteilla. Aatu olisi sen myöntänyt aikoinaan kaverille joka USA eliminoi, myös neljännen valtakunnan pitää palkita sankarit.
Etten vaikuttaisi negatiiviselta, totean, tuo rahojen takavarikointi ja jälleenrakennuksen maksaminen on moraalisesti oikea teko. Jos siitä saadaan juridinen ennakkotapaus, moni sodista kärsinyt valtio saa korvauksia kärsimistään vahingoista. Loppuu Afganistanista oopiumin viljely, kukaan ei viitsi. Keskittyvät kerskakulutukseen entisten miehittäjä valtioiden rahoilla. Tiettävästi suomi on jo varannut 50 miljardia sotakorvauksiin
Afganistanin väkiluku kasvoi kaksinkertaiseksi ns. julman sodan aikana vain kahden vuosikymmenen aikana, mutta Ukrainan väkiluku tuskin on kasvussa, eikä sodan loppua ole edes näkyvissä uhrimäärineen.
Ajatus siitä, että kansanmurhalla ja tuhonnalla olisi joku euromääräinen hinta, on täysin typerä, naiivi ja absurdi. Vasemmistoliittolainen venäjätoveri sitoo tässäkin tarkoituksin onnettomalla tavalla syyllisyyksiä Ukrainan väkivallalle ja tapahtumille Yhdysvaltojen suuntaan, yrittäen samalla pestä kommunistien tekemisiä taustalla putipuhtaaksi ja vitivalkoiseksi holodomoreineen.
Mistä hourulasta nämä oikein ovat kasvaneet jorinoineen ?
Ilmoita asiaton viesti
Afganistanissa on runsaasti surullisenkuuluisia esimerkkejä ”avusta” jota sinne lähetettiin. On täysin turhaa ajanhukkaa ihmetellä, miksi Afganistanin maaseudulla vihataan kaikkia länsimaita niin paljon, ettei edes punainen risti liiku siellä ilman panssariautoja.
Miljardien avut ovat valuneet Kabulin herroille ja hallinnolle ja maaseudulle ei ole valunut kuin rippeitä. Afganistanin maaseutu on kuitenkin 99.9% koko valtavasta maa-alueesta.
Nyt Afganistania ei enää ”auteta” maan ulkopuolelta, joten sinänsä mikään muu ei ole muuttunut, paitsi Kabul muuttuu hiljalleen slummiksi.
Jos joku ihmetteli, miksi USA:n aseistama Afganistanin armeija hävisi viikossa rääsyläisille, niin asiaa voi pohtia sillä tavalla, että sotilaan tai poliisin päiväpalkka siellä oli muutama dollaria ja samaan aikaan esim. Kabulin poliisipäällikkö rakennutti itselleen ja pojilleen miljoonien dollareiden arvoiset lukaalit Kabulin hienostoalueelle.
Sellainen ei juurikaan innosta puolustamaan ”herroja.”
Sama dilemma koskee kaikkea kehitysapua. Valkoihoinen ”massa” tienaa kehitysmaassa 5-10 000 dollaria kuukaudessa, mikä vastaa paikan päällä ostovoimaltaan 50-100 000 dollaria. Siinä dollarin päivässä tienaava ihminen sitten ihmettelee Mersun G-Wagenilla ajavaa ”massaa” joka tulee neuvomaan, miten tämä dollari tulisi sijoittaa, että se muuttuisi kahdeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Keskuspankeissa olevat tilikirjaukset ovat varallisuutta eivät rahaa. Kun varallisuutta muutetaan rahaksi ja kulutetaan kiertoon, niin kyllä niillä saa ostettua kaikenlaista. Niin kauan, kun kansalaiset hyväksyvät rahan, niin sillä on arvoa olipa se missä muodossa tahansa. Mitä ihmettä kullalla tehtäisiin? Sama ongelma siinäkin on ja lisäksi kukkaroa pitäisi suurentaa. Kullan arvo perustuu myös uskoon sen arvosta.
Ilmoita asiaton viesti
Reservivaluuttaa liikkellelaskeva maa voi todellakin hankkia ulkom.hyödykkeensä pelkästään tekemällä tilikirjauksia: kyseessä on siis ihan aito ”ilmainen lounas”.
Valtionvelkakirjoja mytologisoidaan liikaa: ne ovat vain keskuspankkirahan yksi – korollinen – muoto. Käteinen on vastaavasti korotonta keskuspankkirahaa. Kaikki keskuspankkiraha on keskuspankin velkaa yleisölle.
Fedin tekemä Venäjän Treasury-velkakirjojen takavarikko oli huono idea, sillä se voi rapauttaa dollarin reservivaluuttastatuksen, jolloin kokonaisvahinko tulee suuremmaksi kuin Venäjän Treasury-omistukset. Tärkeämpää on Venäjän sotateollisuudelle kriittisten tuotteiden viennin estäminen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö kuitenkin ole niin, että keskuspankin luomalla rahalla voidaan maksaa ko. valtion veroja? Kansalaiset hyväksyvät sen jokapäiväisessä kaupankäynnissään. Kun noita ”keskuspankkirahoja” tuupataan liikaa liikenteeseen, niin se syö rahan arvoa. Painetut rahat vertautuvat muihin valuuttoihin, joka hillitsee numeroiden lisäämistä kirjanpitoon. Kaksinkertainen kirjanpito lisää varallisuutta ja velkaa yhtä paljon. Keskuspankki”raha” on varallisuutta, jota ei voi noin vain lisätä. Muutenhan joku keskuspankki vain ostaisi kaikki muut maailman maat ja niiden luonnonvarat.
Ilmainen lounas tarkoittaa kuitenkin sitä, että velat pitää maksaa pois. Kun se otetaan oman maan kansalaisilta veroina, niin ei sekään ihan läpihuuto-juttu ole.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, se on se perusperiaate: keskuspankkirahalla masketaan verot ts. esim. setelit voi ajatella kuvainnollisiksi ”veronmaksukupongeiksi”.
Keskuspankkirahaa, kuten valtionvelkakirjoja, ei voi ”maksaa pois”, vaan ne voivat ainoastaan huveta, jos valtio tekee ylijäämää: verot > menot.
Keskuspankkirahaa luodaan pääasiassa yhteiskuntainfrastruktuuri-investointeja varten, jotka ovat sitten ko. rahan takeena.
—
Btw. sain viikolla käännettyä Steve Keenin tekemän taseoperaatiokuvauksen, josta valtiorahajärjestelmän toimintaperiaate selviää:
https://www.modernmonetarytheory.fi/modern-fiat-money/
Ilmoita asiaton viesti
Rahan tarkoitus on mahdollistaa erilainen vaihdanta markkinoilla. Valtio tai valtiot antavat oikeutuksen virallisen keskuspankkirahan ”painantaan”. Valtiolla on verotusoikeus viralliseen rahaan. Liikepankit voivat operoida ns. tilirahalla, joten voimme sanoa, että heillä on myös ”verotusoikeus” koron kautta asiakkaisiinsa. Rahan määrää säätelevät keskuspankki ja liikepankit (käytännössä usein vain liikepankit), jotka lupaavat rahaa liikenteeseen erilaisten korkojen mukaan. Iso riski vaatii ison koron.
Lainaajien tehtävä on saada liikkeellä olevalla rahalla aikaan tuotteita ja tavaroita, joiden avulla sitten voivat maksaa velkansa korkoineen. Nyt toimintaa ja liikkeellä olevaa rahamäärää ei ole saatu balanssiin, jota yritetään korkopolitiikalla korjata. Valtion velkaantumista voidaan hyvinkin ajatella niin, että se on vauhdittanut taloutta velkaantumalla, joka on hyödyttänyt vahvasti yksityistä sektoria. Tähän kun lisätään sodan vaikutus varsinkin energiasektorilla, niin ollaan tilanteessa, jossa hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Ongelmaksi muodostuu se, että jos valtio alkaa keräämään rahaa pois kierrosta verotuksen kautta samalla, kun kuluttajien ostovoima on heikentynyt, niin seurauksena on talouden sakkaaminen entistä pahemmin.
Johonkin raha on mennyt. Nyt sitä pitää saada enemmän taas kuluttajien käyttöön, jotta talous voi kasvaa. Talouden kasvaminen rajojen yli mahdollistaa velkojen maksun sekä julkisella- että yksityisellä sektorilla. Itse näen korkojen noston nyt olevan virhe.
Ilmoita asiaton viesti
Talous on pyörinyt viimevuodet julkisen elvytyksen varassa, ja esim. juuri siksi työllisyys on nyt ennätystasolla. Toisaalta kasvanutta julkista velkaa myös kauhistellaan kuorossa.
Jos/kun talous nyt sakkaa, on tasapainon/ylijäämien tavoittelu paha virhe, mikä johtaisi syvään lamaan.
Samaa mieltä siitä, että jyrkät koronnostot on virhe: inflaatio tuli lähinnä tarjontapuolelta ja energiasta. Nyt ollaan jo menossa deflaatioon.
EKP kuitenkin jatkanee nostoja kunnes jotain rikkoontuu.
Ilmoita asiaton viesti
En osaa sanoa, miten todennäköistä se on, mutta taalan murtuminen voisi nostaa bitcoinin arvoon arvaamattomaan. Yhdysvaltain dollarin tilalle tarvittaisiin tietenkin toinen ”maailmanvaluutta”. Ensimmäinen mieleen tuleva ehdokas sellaiseksi on kirjoittajankin mainitsema kulta, mutta siinä on omat varastointiin ja liikutteluun liittyvät ongelmansa. Bitcoin vastaa muuten kultaa (rajoitettu määrä, vaikea väärentää) mutta on täysin digitaalinen ja siten ainakin periaatteessa kenen tahansa ulottuvilla (tarvitaan vain tietokone ja nettiyhteys).
Jos näin kävisi, niin se olisi huono asia Euroopalle, joka ei ole lähelläkään bitcoin kehityksen kärkeä vaan pikemminkin keskittyy vastustamaan sitä. Yhdysvalloissa ollaan hieman pidemmällä, mutta sielläkin viranomaisten suhtautuminen bitcoiniin on yleensä aika nihkeää. Kehityksen kärjessä tässä tapauksessa ovat yllättäen kolmannen maailman valtiot, joista tällä hetkellä kaksi eli El Salvador ja Keski-Afrikan tasavalta ovat ottaneet bitcoinin lailliseksi maksuvälineeksi.
Kun tai jos käytettävä raha vaihtuu, niin suurimman hyödyn saavat ne, jotka ensimmäisenä ottavat uuden rahan käyttöön. Myöhässä olijat tulevat mukaan olosuhteiden pakosta, mutta silloin uuden rahan hinta onkin jo ihan toinen kuin alkuvaiheessa. Vaarana on, että mahdollinen bitcoiniin siirtyminen olisi iso varainsiirto Euroopasta ja Yhdysvalloista kolmannen maailman maille. Tai no, joidenkin mielestä se voi tietysti olla hyväkin asia, mutta itse eurooppalaisena ajattelen itsekkäästi ja pidän sitä uhkana.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tästä sekoilusta jotakin ymmärsin, niin blogisti meinaa että kun Venäjältä takavarikoidut 300 miljardia dollaria (0,3 biljoonaa) käytetään Ukrainan jälleenrakentamiseen niin Suomi antaa siihen yhden biljoonan, 1000 miljardia dollaria? Siis Suomen neljän vuoden bruttokansantuotteen verran? Ei ole kaikki muumit laaksossa tälläkään ”talousmiehellä” 😀
Ilmoita asiaton viesti
Marxilaisessa lakuopissa lienee omat säännöt?
Ilmoita asiaton viesti
marxin aikaan oli kultakanta eli marxin rahapoliittiset säännöt on vanhentuneet. silloin ei voinut printata biljoonaa napin painalluksella.
tosin suomi eurossa simuloi kultakantaa eli ollaan 1800 luvun rahapolitiikassa. mistä seuraa tietysti et talouspolitiikka on merkantilistista. esi kapitalistista siis.
Ilmoita asiaton viesti
Ne oli esimerkkejä kuinka jälleenrakennuksen voi rahoittaa. veikkaan että tuo suomi maksaa toteutuu ainoana noista.
veikkaus pohjautuu aikaisesempaan toimintaan esim. ”koronapaketin” suhteen, suomi maksoi 6,5 miljardia, viro sai neljä.
Ilmoita asiaton viesti
”Vietnamin sota mursi taalan kultasidoksen, murtaakohan ukrainan sota koko taalan?”
Miten lienee Ruplan käynyt…
Ilmoita asiaton viesti
rupla suunnilleen samoissa kuin sodan alussa. välillä kurssi nousi reilusti mutta tullut takaisin.
mielenkiintoinen ero on sen suhteen mitä ruplalla ja eurolla saa. ennen sotaa eurolla sai maakaasua, ruplaa ei käytetty kaupassa.
nyt ruplalla saa kaasua, eurolla ei. eli ruplalla on reaalivastine, eurolla ei.
Ilmoita asiaton viesti
Kun nyt lopultakin öljysanktiot astuvat voimaan ja kaasua ei enää kulje Eurooppaan, on vain ajan kysymys, milloin Venäjän varannot loppuvat ja Ruplan alamäki alkaa. Maksaahan se teollisuuden valjsataminen sotakäyttöön ja miehien värvääminenkin ja kun parhaat ovat paenneet paikalta… Ruplan alamäki tulee olemaan jyrkkä, kun se tapahtuu. Nythän se on manipuloitu valuutta.
Ilmoita asiaton viesti
joo rupla romahtaa kun öljy ja kaasu varannot on loppu. siihen ei menee sataakaan vuotta.
se miesten värvääminen tapahtunee ruplissa. eli joutuvat printtaamaan ruplia.
ellei ulkomaankauppa siitä kasva, eli eivät tuontia lisää, ruplan kurssi ei siitä kärsi.
aika näyttää. minä välillä jo arvelin että euro romahtaa, oli sen suuntaista kurssikehitystä. ukrainan ja turkin tuoma maakaasu pelasti.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä ei kyllä ole mitään nähtävää. Lainaan Paul Krugmania: dollarin asema ei ole vaarassa, ja jos olisi, ei sillä olisi juuri kenenkään kannalta paljoakaan väliä.
Kuten Charles Kindleberger sanoi, dollarin rooli kansainvälisenä valuuttana on kuin englannin rooli kansainvälisenä kielenä:
https://ies.princeton.edu/pdf/E61.pdf
Ilmoita asiaton viesti
nykysin krugman muurin takana, en o aikoihin lukenut. liekkö huomioinut kuinka varojen jäädyttäminen vaikuttaa tallettajien luottamukseen?
ideahan on, ellei taalat ole turvassa, minä en sinne rahojani siirrä.
Ilmoita asiaton viesti