Vaiettu vääryys – Suomen suot eivät kelpaa hiilinieluksi EU:lle

 Suomen soissa on kuoliaaksi vaiettu poliittinen salaisuus. Suo säilöö historiaa, koska hapettomassa tilassa mikään ei mätäne. Luonnontilainen suo säilöö ja sitoo tehokkaasti hiiltä eli se on hiilinielu, joka toimii koko ajan ja tänäkin päivänä. Mutta ei EU:n mielestä. Ja suomalaiset vellihousupoliitikot vaikenevat ja niin vaikenee valtamediakin.  Luken mukaan maailman pohjoisten soiden osuus maapallon maapinta-alasta on vain kolme prosenttia, mutta niihin on varastoituneena kolmasosa kaikesta maaperän hiilestä, ja se vastaa noin puolta ilmakehässä olevasta hiilestä. 

Parin viime vuoden aikana on käyty kiivasta keskustelua ja väittelyä Suomen metsien kestävästä käytöstä eli kuinka paljon niitä voidaan hakata ja kuinka paljon ne sitovat hiiltä. Boreaalinen metsä on paras maaperä hiilensitomisessa. EU:ssa nämä asiat lasketaan YK:n kehittämällä menetelmällä nimeltään LULUCF, joka tulee sanoista Land Use, Land-Use Change and Forestry (vapaasti suomennettuna ”Maan käyttö, Maankäytön muutos ja Metsätalous). Kuinka ollakaan, niin LULUCF-menetelmässä ei oteta huomioon luonnontilaisten soiden hiilensidontaa, vaikka se on tieteellinen tosiasia.

Onko tässä Suomen kannalta kysymys jostain oleellisesta asiasta? Kyllä on. Suomi esitti joulukuussa 2018 EU:lle metsiemme hiilinielun vertailutasoksi puutuotteet mukaan lukien vuosille 2021-2025 arvon 34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO2). Tästä arvosta ja sen oikeellisuudesta on kirjoitettu paljonkin, mutta jätetään se nyt syrjään.  Suomen LULULF-laskelma on esitetty alla, Table 1.

======================================================================

Table 1. Emissions and removals included into forest reference level of Finland.
Emissions and removals 2021-2025 (Mt CO2 eq. per yr)

Living biomass (CO2) -25.95
Mineral soils, including deadwood and litter (CO2) -6.49
Organic soil, including dead wood and litter (CO2) 1.71   (orgaaninen suo) 
Emissions from drainage (N2O) 1.92                                     (kuivatuksen typpioksidulipäästöt)
Emissions from drainage (CH4) 0.92                                      (kuivatuksen metaanipäästöt)
Prescribed burning (CO2, CH4, N2O) 0.0013
N fertilization (N2O) 0.0124
Harvested wood products (CO2) -6.90
FRL without HWP -27.88
FRL with HWP -34.77

===================================================================

Suomen soista noin puolet on ojittamattomia eli luonnontilassa, yhteensä n. 4 miljoonaa hehtaaria. Hehtaari suota sitoo n. 890-1110 kilogrammaa hiilidioksidia ja vuodessa luonnon suot sitovat n. 4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (Luken arvio 4,8 MtCO2). Jos tuo Luken arvo lisätään Suomen viralliseen LULUCF-arvoon, niin se kasvaisi arvosta 34,77 arvoon 39,6 MtCO2 (miljoonaa tonnia hiilidioksidia) eli n. 14 %. Luonnon suot sitovat suurin piirtein yhtä paljon hiilidioksidia kuin Suomen autokanta päästää hiilidioksidia. Ei siis ihan pikkujuttu. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen hiilidioksidipäästöt vuonna 2017 olivat 56,1 MtCO2.

Suomessa toimii organisaatio nimeltä Hiilipörssi: https://hiiliporssi.fi/. Sen taustalla on mm. Koneen säätiö ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Hiilipörssin tarkoituksena on innostaa suomalaisia ennallistamaan ojitettuja soita, koska sen mukaan ojitetun suon hiilipäästöt ovat keskimäärin 5500 tonnia hiilidioksidia vuodessa hehtaaria kohden eli n. 5-kertaa enemmän kuin luonnontilainen suo sitoo hiiltä.

Nämä luvut eivät täsmää Luken (Luonnonvarakeskus) laskelmien kanssa. Kuten taulukosta 1 näkyy, niin käsiteltyjen soiden hiilidioksidipäästöt ovat yhteensä 1,71 + 1,92 + 0,92 = 4,55 MtCO2 (miljoonaa tonnia hiilidioksidia) ja silloin mukana ovat myös metaani- ja typpioksidipäästöt. Tämän mukaan ojitetun suon hiilipäästöt ovat samaa luokkaa kuin luonnontilaisen suon sidontakyky. Hiilipörssin päästöarvion mukaan käsiteltyjen eli ojitettujen soiden päästöt pitäisi olla suuruusluokkaa 4 miljoonaa hehtaaria * 5,5 tonnia eli 22 MtCO2. Ero moninkertainen. Ehkä joku lukijoista tietää enemmän, miksi luvut eroavat. 

En ole lähtenyt selvittämään syitä laskentatulosten suureen eroon. Jos minun pitäisi valita, kumpaan luotaan enemmän, niin jostain syystä valitsen Luken luvut. Kaiken tämän laskentajutun takana on IPCC, joka huippupoliitikoiden määrittelemän tehtävänsä mukaan arvioi vain ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Siitä syystä LULUFC-laskelmissa ei huomioida luonnon omia prosesseja, joita edustaa mm. ojittamaton suo.

Oleellista kuitenkin on, että Suomi on jälleen kerran vedetty kölin alitse tässä asiassa. En usko, että se olisi onnistunut EU:ssa esimerkiksi Ranskan tai Espanjan kohdalla.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 15 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com