Dooh Nibor- vihreän aatteen mies, joka ryöstää rahat köyhiltä ja antaa ne rikkaille

Kaikkihan tuntevat Englannin Sherwoodin metsissä 1100-luvulla eläneen vihreätrikoisen miehen nimeltään Robin Hood, joka iloisten veikkojen kanssa ryösti rikkailta ja antoi köyhille.

Kuva 1. Lisenssivapaa kuva Robin Hoodista

Ei olla ihan varmoja, onko Robin Hood vain legendaa, mutta meidän aikamme on synnyttänyt Robin Hoodin vastakohdan, joka on todellisuutta kaikissa länsimaissa. Olen antanut tälle miehelle nimen Dooh Nibor eli Robin Hood väärin päin. Tekeehän tämä vihreän aatteen mies politiikkaa, jossa asiat kääntyvät väärin päin eli rikkaat hyötyvät ja köyhät kärsivät. Näin toimii vihreän aatteen Alter Ego eli Dooh Nibor. Alter Ego on henkilön – tässä tapauksessa – vihreän aatteen toinen minä tai sijaisolento.

Sähköauton autovero hankintahinnassa

Sähköauton autovero on ollut 2,7 % hankintahinnassa, mutta ensi vuonna se putoaa nollaan. Keskimäärin henkilöauton hiilidioksidipäästöt ovat 100-150 g/km ja se tarkoittaa noin 7-17 % autoveroa. Sähköauton hankintahinta on ollut noin 55 000 euroa keskimäärin, joten köyhät niitä eivät pysty ostamaan. Jos sähköautolla olisi sama autoveroprosentti eli noin 7-17 % %, niin auton ostaja joutuisi maksamaan lisähintaa noin 4000 – 10000 euroa. Sillä rahalla saa jo hyvän käytetyn auton. Dooh Nibor kertoo propagandaa, että tämä on ihan oikein, koska sähköauto pelastaa maailman. On laskelmia, jotka osoittavat, että elinikäiskustannuksissa tilanne voi olla energia- ja hiilitaseessa jopa toisinpäin.

Kuka maksaa tiestön ylläpidon tulevaisuudessa?

Autoilun verotulot ovat olleet valtiolle tärkeä tulolähde. Karkeasti liikenne tuottaa valtiolle tuloja  8000 miljoonaa kun esimerkiksi palkkatulojen verotus tuo vain 6000 miljoonaa. Liikenteen osuus budjetissa on noin 2000 miljoonaa eli autoilijat maksavat noin 3-4 kertaa enemmän kuin saavat.

Polttomoottoreilla ajavat tuovat valtion kassaan n. 6000 miljoonaa vuosittain. Sähköautoilla ajavat ovat liikenteen käenpoikia, jotka eivät maksa osuuttaan edes tiestön ylläpidosta. Dooh Nibor rankaisee polttomoottorilla ajavia ja palkitsee sähköautoilla ajelevat varakkaat.

Sähkön hinta on korkein uusiutuvaan energiaan investoinneissa maissa

Tunnettu tosiasia on, että niissä maissa kuten Saksassa ja Tanskassa, joissa on eniten investoitu ns. vihreään eli uusiutuvaan energiaan (pääasiassa tuulivoimaan), on korkein sähkön hinta, Kuva 2.

Kuva 2. Asennettu kapasiteetti uusiutuvaa energiaa per asukas EU:ssa.

Rikkaille sähkön hinta ei ole ongelma, ellei se satu loppumaan kokonaan, kuten nyt on vaara.  Uusiutuvaan energiaan investoidaan paniikissa, koska halutaan päästä hiilineutraaliin energiantuotantoon EU:ssa jo ennen vuotta 2050. Kuva 3 kertoo, että se on yksinkertaisesti mahdotonta.

Kuva 3. Maailman fossiilisen ja fossiilivapaan energiatuotannon osuuksien muutos vuodesta 2009 vuoteen 2019 mennessä.

Vaikka fossiilien energian osuus laski 0,1 % kymmenessä vuodessa, niin sen absoluuttinen kapasiteetti nousi. Dooh Nibor taistelee urheasti tuulimyllyjä vastaan.

Dooh Niborin vihreä aate on karmeimmillaan toimivien ydinvoimalaitosten sulkemisessa. Tämän aloitti Ruotsi, mutta joutui perääntymään. Sitten seurasi Saksa, joka päätti sulkea kaikki ydinvoimalansa, jotta tsunamit eivät voisi aiheuttaa vaaratilanteita. Nyt Belgia on päättänyt sulkea omat ydinvoimalansa. Tämä Dooh Niborin toiminta on karmeinta logiikkaa siten NL:n reaalikommunismin. Koko EU on Dooh Niborin toimesta ajettu energiaköyhyyteen, joka voi tietää sähköjärjestelmien romahtamista tuulivoiman piikkien takia ja ainakin se tietää EU:n teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemistä. Kiinan valtiollinen kapitalismi korjaa hedelmät, kiitos Dooh Niborin.

Miksi Dooh Nibor ei kerro mitään suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä?

Arvelen, että monikin tavallinen suomalainen on kuullut, että meillä on tavattoman suuri hiilijalanjälki. Se johtuu pääasiassa siitä, että meillä on väkilukuun suhteutettuna paljon raskasta prosessiteollisuutta kuten ruostumattoman teräksen valmistusta, joka vaati paljon energiaa. Sen sijaan Dooh Nibor on tyystin vaiennut sellaisesta käsitteestä kuin ekologinen jalanjälki.

Lainaan suoraan tekstiä täällä Puheenvuorossa olleesta Henrik Lindblomin kirjoituksesta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/henrik-lindblom/meille-valehdellaan-tassa-faktat/

“Pelkästään hiilijalanjäljen mittaaminen ei vielä kerro mitään, jolla voisi perustella ainakaan ilmastotoimia. Kun arvioidaan, onko joku elänyt yli varojensa pitää menojen lisäksi ottaa huomioon myös tulot ja verrata näitä keskenään, kolikon molempia puolia. Kirjanpidossa tulos lasketaan vertaamalla debetia ja kreditia. Ekologisen jalanjäljen kirjanpidossa pitää ottaa huomioon luontoon kohdistuvan rasituksen (josta yksi komponentti – olisko 60% – on hiilijalanjälki) vastapainona saman alueen ekologinen tuottokyky, eli biokapasiteetti.

Ekologinen alijäämä, tai vaje, syntyy kun jonkun populaation luontoa rasittava jalanjälki ylittää kyseisen väestön käytettävissä olevan biokapasiteetin. Vastaavasti, kun alueen biokapasiteetti ylittää sen väestön ekologisen jalanjäljen, puhutaan ekologisesta ylijäämästä, eli varannosta.

The Global Footprint Network-raportista ilmenee, että tällä hetkellä 80 prosenttia maailman ihmisistä elää maissa, joissa on ekologinen alijäämä, eli käyttävät enemmän resursseja kuin mitä heidän ekosysteeminsä pystyvät uudistamaan. Tämän vajeen ne joutuvat korvaamaan biokapasiteetin tuonnilla muilta alueilta, lahtaamalla kansallisia ekologisia varojaan ja/tai päästämällä hiilidioksidia ilmakehään.

Suomi ei kuuluu näihin yli ekologiset varansa eläviin maihin. Päinvastoin, Suomen biokapasiteetti ylittää suomalaisten ekologisen jalanjäljen 113 prosentilla (+113%)! Ekologisesti kestävästi toimivien maiden listalla Suomi on EU:n alueen ylivoimainen ykkönen. Toisena tulee Ruotsi (+55%), mutta silläkin ekologinen varanto on suhteellisesti ottaen vain puolet Suomen varannosta.”

Suomi on jo suojellut eniten metsiään EU:ssa

Dooh Nibor käy jatkuvaa julkisuuskampanjaa siitä, kuinka Suomen metsäteollisuus tuhoaa luonnon monimuotoisuutta ja hakataan metsiä, joilla on luontoarvoa eli käytännössä vanhoja metsiä. Tavoitteena näyttää olevan askel kerrallaan saada Suomen metsät luonnontilaan, koska Dooh Nibor antaa ymmärtää, että silloin hiilen sitominen metsäluontoon on maksimissaan. Se ei pidä lainkaan paikkaansa.

Metsien hiilinielusta puhuttaessa pitää erottaa toisistaan metsän puumassan hiili ja maaperään sitoutuva hiili, joka yleensä sivuutetaan. Metsien kasvusta globaalisti n. 80 % on puustossa, 5 % sitoutuu pysyvästi maaperään (boreaalisessa metsässä enemmän) ja 15 % palaa ilmakehään noin 1000 vuoden viipeellä. ”Luonnontilainen metsä” on epämääräinen käsite, joka voi tarkoittaa mitä tahansa metsän eri vaihetta, jota ei hoideta talousmetsänä. Kun luonnontilainen metsä päätyy aarniometsäksi, jossa puiden ikä on jo yli 120 vuotta, niin sen puuntuotto on negatiivinen ja silloin se on muuttunut pelkäksi hiilivarastoksi. Aarniometsän aluskasvillisuus on yleensä olematon, jossa ei kasva marjat eikä viihdy eläimet. Metsän hiilinielu käsittää myös juuriston, joka sitoo hiiltä. Suomen puuston hiilivaranto on 700 miljoona tonnia hiilidioksidia, mutta metsien maaperässä on hiiltä 1300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia pysyvässä hiilinielussa. Metsä – poisluettuna aarniometsä – kasvattaa koko ajan maaperän hiilimäärää

Tutkimusten mukaan optimaalinen hiilensidonta saavutetaan suomalaisessa metsässä noin 120 vuoden kiertoajalla. Metsänomistajan nettotulot maksimoituivat kuusikoissa 60 vuoden ja männiköissä 90 vuoden kiertoajalla. Hyvin hoidettu talousmetsä on lähellä maksimaalista hiilensidontaa. Suomessa on lisääntyneestä kaupunkilaisten metsänomistuksen johtuen myös merkittävästi metsiä, joissa optimaalinen taloustuoton kiertoaika on jo ylitetty.

Metsiimme on sitoutunut hiiltä viidenneksi eniten EU-maista ja niistä on tiukasti suojeltuja lähes 4 %, joka on korkein luku EU-maissa. Hakkuistamme noin puolet on tukkipuuta ja siitä noin puolet menee pitkäaikaiseen puuaineskäyttöön eli se on hiilinielu 50-100 vuoden aikajaksolla. Suomea meinataan rangaista siitä, että sen metsiemme hiilinielu kasvaa koko ajan. Suomi on niiden kolmen EU-maan joukossa, joissa fossiilisten polttoaineiden osuus energian tuotannossa on alle 50 %. Suomelle on varattu metsäreservaatin rooli EU:ssa.

Kuva 4. Suomen metsien hakkuut ja kasvu.

EU:n laskentatavan mukaankin Suomen metsät ovat kuitenkin edelleen hiilinielu. Vertailutaso vuosilta 2000-2009 määrittää, joutuuko Suomi tulevaisuudessa maksajan rooliin metsien hiilipäästöjen osalta. Asiaa pyöritetään jatkuvasti EU:ssa ja ei taida olla vieläkään varmaa, hyväksyykö EU Suomen tavan laskea metsiemme hiilinielun määrän. Jos Doof Niborin tavoitteet toteutuvat Suomen metsissä, niin suuret metsäteollisuusyritykset alkavat investoida ulkomaille. Suomalaiset kärsivät.

Ilmastokatastrofi on paniikin lietsontaa

Dooh Nibor ei välitä realiteeteista, kunhan vaan saavutetaan hiilineutraalisuus mahdollisimman pian. Suomen toimenpiteillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska meidän päästömme ovat luokkaa 0,1 % globaaleista päästöistä. Hiilidioksidin pitoisuus nousee hitaasti ja sen aiheuttama lämpeneminen on vuosisatamme loppupuolella aiheuttanut IPCC:n mukaan noin 1,8 astetta. Nyt ollaan tasolla 1,3 astetta.

Todellisuudessa kaikki on mennyt parempaan suuntaa: satomäärät ovat kasvaneet, sään ääri-ilmiöt eivät ole lisääntyneet, maapallo on vihertynyt jne. Miten 0,5 asteen lisänousu voisi aiheuttaa katastrofin? Olemme lähellä ilmasto-optimia, jolloin luonto ja ihmiskunta voi paremmin. Hiilidioksidi on heikko kasvihuonekaasu, mutta erittäin merkittävä tekijä kasveille. Arvioidaan, että jo nyt korkeamman hiilidioksidipitoisuuden ansiosta satomäärät ovat kasvaneet n. 15 prosenttia. Ihmisten kannattaisi kurkata ulos ikkunasta ja katsoa, missä se ilmastokatastrofi piileksii.

+35
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu