Erikoista matematiikkaa Hesarissa – metsien hiilinielu romahti, kun se kasvoi

Johdanto

Tuskinpa kukaan on välttynyt median viime aikoina välittämästä tiedosta, että Suomen metsien hiilinielu on dramaattisesti pienentynyt. HS otsikoi asian tänä aamuna näin:

”Ennätykselliset hakkuut romahduttivat metsien hiilinielun”

HS:n koko sivun artikkelissa oli vielä ylösnosto: ”Nyt kuilu on niin valtava, että se heiluttaa ilmastopolitiikan tukipilareita”.

Faktatietoja Suomen metsistä

Ensin pari tosiasiaa suomalaisista metsistä, joita media ei vapaaehtoisesti tuo esiin eikä varsinkaan Hesari. Metsiimme on sitoutunut hiiltä viidenneksi eniten EU-maista. Suomalaisista metsistä on tiukasti suojeltuja lähes 4 % ja metsien osuus pinta-alasta on 71 %; nämä luvut ovat suurimmat EU-maissa. Suomalaisista metsähakkuista arviolta puolet on tukkipuuta ja siitä määrästä noin puolet menee pitkäaikaiseen puuaineskäyttöön eli se on hiilinielu 25-100 vuoden aikajaksolla.

Metsien hiilinielusta puhuttaessa pitää erottaa toisistaan metsän puumassan hiilimäärä ja maaperään sitoutuva hiili, josta ei myöskään haluta puhua. Suomen boreaalisten metsien kasvusta n. 80 % on puustossa, n. 5 % sitoutuu pysyvästi maaperään ja loput 15 % palaa ilmakehään aikajänteellä 1-1000 vuotta. Suomen metsien hiilivaranto on 700 miljoona tonnia hiilidioksidia, mutta metsien maaperässä on hiiltä 1300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia pysyvässä hiilinielussa. Jos puustoa ei korjata talouskäyttöön, niin sen sisältämä hiili palautuu ilmakehään lahoamisen eli hitaan palamisen kautta. Tästä syystä puun energiakäyttöä on pidetty hiilineutraalina. Nyt puhaltavat uudet ilmastonmuutostuulet, jossa puun polttoa on alettu pitää hiilidioksidipäästönä, vaikka hiili onkin alun perin kotoisin ilmakehästä.

Hesarin uutisen kärki

Hesari siis uutisoi, että metsiemme hiilinielu on romahtanut ennätyshakkuiden takia. Hesari säästelee lukuja ja taustatietoja, joka aina herättää epäluuloja. Metsiä koskien on vain neljä lukua: kasvu on ollut vuonna 108 miljoonaa kuutiometriä (Mm³) vuonna 2020, ja 103 Mm³ vuonna 2021. Hakkuumäärä on kasvanut 11 % vuoden 2020 arvosta 68,7 Mm³ arvoon 76,3 Mm³.

Kun vertaa näitä lukuja, niin ensimmäinen mieleen tuleva kysymys on, että millä perusteella Hesari kirjoittaa, että hiilinielu romahti vuonna 2021, kun metsiemme kasvu oli 103 Mm³ ja hakkuut olivat vain 76,3 Mm³! Outoa matematiikkaa. Netistä löytyy kaiken maailman tieto ja löysin sieltä tietoa, joka selittää paremmin kokonaiskuvaa, katso Kuva 1.

Kuva 1. Metsiemme kasvu ja poistuma vuodesta 2020 vuoteen 2021. Vuoden 2021 arvot ovat varmuuden vuoksi merkattu erikseen alkuperäiseen kuvaan, koska kuvan vuosiakseli on epäselvästi esitetty.

Kuvassa on esitetty kasvu ja poistuma. Poistuma onkin eri käsite kuin hakkuu.  Maa-  ja metsätalousministeriön sivuilta (https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsatalouden-kestavyys/kestavyytta-koskevat-laskelmat) löytyy tämä oleellinen tieto:

 ”Vuonna 2021 runkopuun hakkuukertymä oli 76,3 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymästä 87 prosenttia eli 66,1 miljoonaa kuutiometriä oli tukki- ja kuitupuuta. Energiapuuta eli pientalojen käyttämää polttopuuta tai pieniläpimittaista runkopuuta, jota käytetään metsähakkeena lämpö- ja voimalaitoksissa hakattiin 10,3 miljoonaa kuutiometriä. Metsäenergiaksi päätyvästä puusta runkopuu on siis mukana edellä mainitussa hakkuukertymän määrässä, mutta hakkuutähteet ja kannot eivät ole. Suomen metsien puuston poistuma oli 92 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2021. Tämä puumäärä sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.”

Nähdäkseni nyt löytyi vertailukelpoiset luvut eli vuotuinen kasvu 103 Mm³ ja poistuma 92 Mm³, jolloin metsiemme puusto kasvoi 103-92 = 11 Mm³. Hesarin mukaan metsien hiilinielu romahti, kun se kasvoi. Mielenkiintoisella tavalla käytetty tosiasioita uutisoinnissa. Ei tämä mitään uutta ole mediassa ilmastonmuutosta koskien, mutta ihmiset eivät vaivaudu ajattelemaan. Joku filosofi on sanonut, että noin 5-10 % ihmisistä todella ajattelee (korjattu 13:55). Loput ostavat ne uutiset, jotka pönkittävät heidän maailmankuvaansa.

Kun vertaa kuvan 1 vuosittaisia poistumalukuja (=vihreä käyrä) toteutuneisiin kasvulukuihin (merkitty VM1 – VM12), niin havaitaan, että Suomen metsien määrä on karkeasti tuplaantunut sitten vuoden 1970 (korjattu 13:40).

Hesari ympäristö- ja metsäpolitiikan tekijänä

Hesarin lähestymistapa ansaitsee oman lukunsa, koska Hesari on puolensa eli agendansa valinnut, jota se uutisoi ja markkinoi näyttävästi. Suomen metsien kasvu- ja hakkuuarvioiden taustallahan on kova sota akateemisen tutkijajoukon ja Luken kesken. Luke on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, joka aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2015 ja tekee hallitukselle viralliset hiilitaselaskelmat ja vuotuiset hakkuumäärälaskelmat.

Akateemiset tutkijat ovat viimeisen viiden vuoden aikana kyseenalaistaneet Luken laskelmat. Tämähän sopii erinomaisesti valtamedialle (Yle, MTV3 ja Hesari), jossa toimittajien vallitseva maailmankatsomus on tumman vihreä. Hesarissa ilmastonmuutosasiat ovet menneet täysin överiksi. Hesari edustaa sitä vihreää politiikkaa, että meidän tulisi pienentää metsiemme hakkuita, jotta puumäärämme kasvaisi. Tässä toteutuu se kansan viisaus, että ”paras on hyvän vihollinen”. Tilanne on se, että jos Suomi ei hakkaa metsiään, niin joku muu maa tekee sen, mutta ei hoida metsiään yhtä laadukkaasti kuin me teemme, koska olemme metsien hoidossa maailman kärkeä. Meidän ei tarvitse hävetä, eikä meidän pidä mennä äärimmäisyyksiin. Jos emme hakkaa metsiämme nykyisen metsäpolitiikan mukaisesti, niin maapallon ilmaston kannalta tulos on pahempi. Hyvä Suomi.

Jos vielä kerran penkaisee MIKSI-lapiolla, mihin Hesarin lähestymistapa perustuu, niin taustalla on alarmistinen ajattelutapa, että maapallo on käristymässä, jos lämpötilan kasvu ylittää 2 astetta. IPCC:n tieteen tasoa kuvaa se, että heidän ilmastomalliensa mukaan tuo raja ylittyi jo 2019, mutta malleista jätettiin pois maapallon saama kasvanut auringon säteilyn määrä vuoden 2001 jälkeen. Syynä ei ole ollut auringon aktiivisuuden muutos vaan pilvisyyden muutos NASA:n mukaan. Opetus: älä usko suoralta kädeltä, mitä IPCC tai Hesari tai Yle uutisoi ilmastonmuutoksesta.

Olen seurannut aktiivisesti Hesarin metsien tilaa koskevaa uutisointia vuodesta 2017, jolloin se rupesi kiinnittämään huomiotani ylilyöntien ja suoranaisen tosiasioiden kieltämisen ja vääristelyn takia. Syyskuussa 2017 Hesari kirjoitti uutisen Suomen metsien tilasta ja hakkuista. Hesari ei silloin – eikä aivan ilmeisesti edelleenkään – hyväksy metsien kokonaiskasvuun ja hakkuumääriin perustuvaa lähestymistapaa. Hesari on omaksunut äärivihreän ajattelutavan metsien tarkastelussa ja se on yksittäinen puu: kun se kaadetaan, niin kestää 100-120 vuotta ennen kuin vastaava määrä hiiltä on sitoutunut metsään. Hesarille ei riitä tarkasteluksi Suomen metsien kokonaistilanne, mitä tapahtuu vuosittain kasvun ja hakkuumäärien (poistuman) suhteessa.

Vuoden 2017 Hesarin jutussa oli annettu lopullinen tuomiovalta asiassa Suomen ympäristöpaneelin jäsenelle Jyri Seppäselle, joka todistaa, että ”metsien käytön lisäämisellä voidaan aiheuttaa merkittävät lisäpäästöt vuosikymmeniksi eteenpäin ja että tämä on haluttu unohtaa kotimaisessa keskustelussa”.

Tässä kohdassa ollaan koko asian ytimessä. Hesari, Seppälä ja eräät muut tahot haluavat, että Suomi uhrautuu pidättäytymällä metsien lisähakkuista, jotta niiden hiilinielu olisi mahdollisimman suuri. Näitä tahoja ei näytä häiritsevä lainkaan se seikka, että vihreän talouden esimerkkimaa Saksa ei pysty uusiutuvaan energiaan tekemistään valtavista panostuksistaan huolimatta pienentämään hiilipäästöjään. Vaikka Suomen metsien hiilinielu kasvaa lisääntyvistä hakkuista huolimatta, niin tämä tosiasia halutaan härskisti kieltää. Taustalla lienee äärivihreä ajatus: Suomen pitäisi pelastaa maailma ilmastonmuutokselta.