Fingridin toimitusjohtaja Ruusunen: Tuulivoima voi saada Suomen kukoistamaan ja verkko ei ole ongelma

Johdanto

Tänään Hesarissa on Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen lähes kahden aukeaman haastattelu otsakkeella ”Suomen uusi kukoistus voi olla tuulivoimassa”. Asiasta on jo Birgitta Valosen positiivislähtöinen kirjoitus Puheenvuorossa. Koska oma kirjoitukseni on – yllätys, yllätys – vähemmän positiivislähtöinen eli se on kriittinen, niin julkaisen se omana kirjoituksenani.

Tuulivoima on voimakkaasti mielipiteitä jakava monestakin syystä: tuulivoiman epävarma tuotantokyky ja erikoisesti silloin, kun sähkön kulutus on suurin; maiseman pilaaminen; luontoarvojen pilaaminen; lintujen ja muiden siivekkäiden tappaminen; ihmiselle aiheutuvat terveyshaitat; metsän hävittäminen; jne.

Hesari tuo esiin ns. vihreän sähkön käyttöön kaavaillut investoinnit Suomeen, joita Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan on tiedossa 90 miljardin edestä ja Hesarilla on vielä tiedossa 5 miljardia lisää. EK:n mukaan investoinnit liittyvät 90-prosenttisesti vihreään siirtymään. Vihreä sähkö tultaisiin tuottamaan lähes yksinomaan tuulivoimalla. Tuulivoimayhdistyksen mukaan vireillä on pelkästään merituulivoimaan 33 GW:n edestä investointeja. Tämän luvun laittaa mittasuhteisiin sellainen tieto, että Suomen sähkönkulutus on keskimäärin tasolla 10 GW.

Jukka Ruususen viesti tuulivoimasta Suomen sähköverkosta

Referoin lyhyesti Ruususen tärkeimmät viestit:

• Suomella on Ruususen mukaan tuulivoiman myötä mahdollisuus teolliseen menetykseen, joka voi taata hyvinvointivaltion rahoituksen vuosikymmeniksi
• Tämä on mahdollista, jos mahdollisuutta ei sössitä Säätytalolla viitaten hallitusneuvotteluihin.
• Ruusunen on saanut tanskalasilta sijoittajilta viestin, että Suomi valikoitui kohteeksi hyvän sähköverkon ansiosta. Nyt Suomi pääsee hyötymään vahvasta kantaverkosta.
• Tuulivoima ohittaa Suomessa ydinvoiman 2026-27.
• Nyt koko maan teollisuus pultataan tuulivoimaan eli siihen liitetään työpaikat ja hyvinvointi.
• Hän sanoo havainneensa, että tuulivoiman vastustajat ovat ikäisiäni miehiä (boomereita), jotka ovat lukinneet itsensä tuulivoiman vastustajiksi.
• Ruusunen ei ole saanut tuulivoimalle twitterissä mitään muuta vaihtoehtoa.
• Ruususen mukaan on tärkeintä, että tuulivoimapuistojen ja vihreän siirtymän teollisten investointien ja niiden tarvitsemien sähköverkkojen luvitukset hoidetaan kuntoon.
• Sähkön tarpeen arvioidaan kasvavan 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Kriittiset arviot Ruususen viesteistä

• Ruusunen ei sanallakaan aukaise, miten tuleva hallitus voisi sössiä tuulivoimainvestoinnit ja vihreän teknologian investoinnit. Ei ole kukaan mukaan toimija ilmaissut, miten asian voisi sössiä; ei edes Hesari.
• Ruusunen ei tuo esiin, että uudet tuulivoimaluvat seisovat jo jonossa, koska kantaverkko ei kestä niiden kuormaa.
• Ruusunen viittaa hallituksen ja yhteiskunnan osuuteen luvituksen hoitamisessa. Kuka uskoo, että mikään hallitus laittaisi kaavoitukseen ja luvitukseen esteitä? Tosi kaukaa haettu! Sitä paitsi kokemukset maakunnista osoittavat, että tilanne on päinvastainen. Valtio ei hoida kaavoituksen valvontaa ja tuulimyllyjä rakennetaan kaavoitusehtojen selvien vaatimusten vastaisesti. Tuulivoima rulettaa!
• Ruususen viesteistä ei löydy kuin pari lukua. Hesari antaa tunnustusta Ruususelle asioiden yksinkertaistamisesta. Kaikissa asioissa voi ottaa askeleen liikaa ja Ruusunen yksinkertaistaa liikaa eli oleellisia tunnuslukuja puuttuu.
• Ruususelta on ilmeisesti peräisin luku, että sähkön tarve kasvaa 50-prosenttia nykytasoon verrattuna. Jos hieman leikataan 33 GW:n investointisuunnitelmia tasoon 25 GW:a. Se tarkoittaisi sähkönsiirtoverkon kapasiteetin tuplaamista. Rantanen ei kommentoi tätä asiaa lainkaan. Hän on sentään Fingridin toimitusjohtaja, jonka vastuulla on ennakoida tulevat tarpeet. Myöskään kantaverkkoa ei rakenneta vuodessa eikä kahdessa. Ruusunen ei nauti tämän asian vuoksi luottamustani Fingridin johtajana. Onneksi hän jää eläkkeelle vuoden vaihteessa.
• Julkisyhteisöt (lue valtio) omistavat Fingridistä 53 % ja rahoitus- ja vakuutusyhtiöt 47 %. Kun joka tapauksessa kantaverkkoa pitää vahvistaa investoimalla, niin mistä rahat? Hesari on ilmoittanut, että valtiolta tietenkin. Ei tietenkään, sillä valtio tekee syömävelkaa. Jos jollakin organisaatiolla on hyvä liikeidea, niin rahaa on maailma pullollaan. Se rahaa etsii koko ajan hyviä kohteita.

Hieman lisää realismia tuulivoimaan ja vihreän teknologian investointeihin

Vihreäksi investoinniksi luetaan teollisuus, joka käyttää vihreää sähköä eli käytännössä tuulisähköä. Mitä tekevät vihreän teollisuuden tehtaat, kun ei tuule? Sanotaanko työntekijöille, että töihin ei tarvitse tulla, jos ei tuule; se on luppopäivä. Ydinvoima ei kelpaa Rantaselle vaihtoehdoksi tuulivoiman sijaan ja ilmeisesti se ei kelpaa myöskään vihreälle teollisuudelle. Suomen ydinvoimaa ei sitä paitsi riitä vihreälle teollisuudelle, koska sitä tarvitaan juuri samaan aikaan kuluttajille ja perinteiselle teollisuudelle. Suomi ei ole vieläkään sähkön suhteen omavarainen talvisena pakkaspäivänä, vaikka olisi tuulivoimaa lisää se 25 GW.

Vihreän teollisuuden tuulisähkön riittävyys voitaisiin hoitaa keskittämällä merituulivoima Pohjanlahden rannikolle esimerkiksi kolmeen paikkaan. Niihin voitaisiin rakentaa ja keskittää mereltä korkeajännitejohdot suoraan kuormittamatta olemassa olevaa kantaverkkoa. Rantanen ei ottanut asiaa esille. Tämän seikan hallitus voisi linjata Säätytalolla, jotta Fingrid voisi keskittyä oleelliseen. Ihmettelen julkisuudessa ollutta tietoa, että vihreän vedyn tuotantoa kaavaillaan Porvooseen. Eihän täällä ole tuulivoimaa muutaman sadan kilometrin säteellä.

Loppukaneetti

Säätytalolle pari viestiä. Älkää tehkö Kataisen hallituksen virhettä ja naulatko esimerkiksi energiapolitiikkaa kiinni jo hallitusneuvotteluissa. Sopikaa, että tilaatte kaksi korkean tason konsulttiselvitystä Suomen ulkopuolelta, joista toinen on vihreän energian osaajalta ja toinen konventionaalisen energian osaajalta.

Pankaa tuulivoiman rakentajat maksamaan kantaverkon vahvistaminen. Älkää lähtekö vihreän energian investointien tukemiseen. Jos ne eivät saa rahoitusta rahoitussektorilta, niissä on jotain vialla.

Loppukevennys eli tuulivoimaräppi

Sanat A. Ollila ja sävel Kummelin ”Jumankauta juu nääs päivää” (Toyota Mark II)

Tuulivoima lienee on, sähköntuotanto voittamaton,
pientä pääoma se vaatii vaan, sitten verkkoa rassailemaan.

Tuulivoimasta juu nääs päivää, ei ole huolen häivää.
Tuulimyllyt kun tunnelmaa tuo, välke ja hurinat saundit luo.
Tuulivoimasta juu nääs päivää, ei ole huolen häivääää.

Fingrid se on aivan huoleton vaan, sähköä vaik olis verkko pullollaan,
Kukahan vastuuta pannaan kantamaan, kun se Fingridille kuuluu luonnostaan,
ministerille ei nyt ainakaan, eihän siinä sais unta laisinkaan.

Sähköntuottajat kritiikkiä saa, kun tuulisähkö on muka laatuisaa,
kun tuulta ei löydy juuri lainkaan, vanhat tuottajat rientävät auttamaan,
niinpä hinnat pilviin kohotetaan, ja tuottajien voittoja lihotetaan.

Luonnonsuojeluliittoa ruoskia vois, kun se on aatteensa myynyt pois,
tuulimyllyillä kotkat silputaan, sekä suuret metsät raiskataan,
tuulimyllyillä luontoa tuhotaan, mutta Suomessa se sallitaan.

Tuulivoima lienee on, sähköntuotanto voittamaton,
pientä pääoma se vaatii vaan, sitten verkkoa rassailemaan.

Tuulivoimasta juu nääs päivää, ei ole huolen häivää.
Tuulimyllyt kun tunnelmaa tuo, välke ja hurinat saundit luo.
Tuulivoimasta juu nääs päivää, ei ole huolen häivääää.