Fortum on toimivan johdon hallinnassa ja sen hallitus on kumileimasin

Johdanto

Tänään odotetaan uutista, saako Fortum takaisin tänä vuonna Uniperiin sijoittamansa 8 miljardia euroa. Julkisuudessa on käyty keskustelua, tiesivätkö pääministeri Sipilä ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri vuonna 2017 Forumin Uniperin ostosta ennen sen julkaisemista. Sipilä on kertonut tienneensä asiasta 15 minuuttia ennen julkistusta. Lintilä puolusti eduskunnassa voimakkaasti Uniperin ostoa. Olen kirjoittanut täällä aikaisemmin, että Suomen hallituksen on täytynyt olla asiasta tietoinen, koska tällainen kauppa on yrityksen ydinstrategiaan kuuluva asia ja merkittävän yrityskaupan toteuttaminen on aina yrityksen hallituksen hyväksyntää vaativa toimenpide. Tutkittuani Fortumin hallintapaa, olen muuttanut käsitystäni asioiden kulusta. Sipilän ja Lintilän kertomus voi hyvinkin pitää paikkansa.

Syynä on se, että Fortum on toimivan johdon hallinnassa ja sen hallitus on asioita sivusta seuraava kumileimasin.

Fortumin hallitus

Nykyisen hallituksen kokoonpano on erikoinen. Fortumin nettisivuilla asia ilmaistaan näin: ”Yhtiökokous päätti nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti valita hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Veli-Matti Reinikkala, varapuheenjohtajaksi Anja McAlister, ja jäseniksi Luisa Delgado, Essimari Kairisto, Teppo Paavola, Philipp Rösler, Annette Stube, sekä Ralf Christian ja Kimmo Viertola.”

Kaikista näistä hallituksen jäsenistä todetaan, että he ovat riippumattomia jäseniä paitsi Viertolan kohdalla on selvitys, että Viertola on riippumaton yhtiöstä, ei riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta. Jostain syystä Fortum haluaa salata Viertolan taustan ja roolin. Hän on nimittäin valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön osastopäällikkö. Sitä kautta lukijalle selvinnee, että hän edustaa hallituksessa Fortumin suurinta omistajaa eli Suomen valtiota, jolla on 50,75 % osakkeista. Viertola tuli hallitukseen 28.3.2022 ja sitä ennen viime vuosina Suomen hallituksella ei ole ollut tietääkseni yhtään hallituksen jäsentä. Huhtikuusta alkaen suurimmalla omistajalla on ainakin silmät ja korvat hallituksessa, joten Suomen hallitus ei voi selittää, että emme tiedä, mitä Fortumin johto tekee.

Vielä lienee paikallaan mainita, että yhtiökokous valitsee nimitystoimikunnan, joka ehdottaa hallituksen jäsenet ja palkitsemiset yhtiökokoukselle. Se koostuu neljästä jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä. Kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat olleet tänä vuonna Suomen valtio, Varma ja Elo. Tätä kautta suurimmilla omistajilla on mahdollisuus valita sellainen hallitus kuin se haluaa. Suurin omistaja eli valtio voi halutessaan muuttaa yhtiöjärjestystä ja varmistaa, että sillä on myös hallituksessa enemmistö. Suomen valtio ei ole toiminut näin.

Kuka oikein johtaa Fortumia? Toimiva johto vai sen hallitus?

Hallituksen roolia käytännön elämässä kuvaa sanonta ”hallitus hyvästi hallitkoon”. Fortumin kohdalla on sen hallitustavan takia ilmiselvää, että Fortumia ei johda hallitus vaan sen toimiva johto. Valtio on varannut itselleen sivustakatsojan roolin. Ja niin, tietysti maksajan roolin, jos sitä tarvitaan.

Organisaatioiden johtamisessa tärkein periaate on johdosta lattiatasolle, että valta ja vastuu kulkevat käsikädessä, koska muuten tulee suuria ongelmia. Näin ei ole Fortumissa, vaan suurin omistaja on luovuttanut valtansa toimivalle johdolle. Jos he tekevät virheitä, niin he saavat korkeintaan potkut runsaan kultaisen kädenpuristuksen kera.

Kun kohtalokas Uniper-kauppa tehtiin, niin toimitusjohtajana oli Pekka Lundmark. Tuolloisen Fortumin hallituksen puheenjohtajan nimeä en viitsi mainita, koska hänen valtansa on pelkkä muodollisuus.

Suomen valtion omistajaohjaus pitää saattaa kestävälle pohjalle

Suomen valtio on horjahdellut sinne ja tänne omistamiensa yhtiöiden ohjauksessa. Käyttöön pitää ottaa yksityisestä yrityselämästä yksinkertainen periaate: Valtiolla on juuri niin paljon valtaa yrityksen johtamisessa kuin se omistaa osakkeita ja sitä pitää myös niin käyttää.

Suosittelen kansanedustajille ja ministereille luettavaksi Björn Wahroosin kirjan ”Barrikaadeilta pankkimaailmaan – Eräänlaiset päiväkirjat 1952-1992”. Se on paitsi erinomaisesti kirjoitettu, niin se antaa konkreettisen kuvan, miten rahaa ja valtaa ja vastuuta käytetään yritysten johtamisessa. Kyllähän siinä sivussa tulee esiin myös se raadollisuus, joka on mukana myös suuryritysten omistamisessa ja johtamisessa, mutta se on osa sitä konkretiaa, jonka kanssa pitää elää. Medialle suosittelen, että kysykääpäs Wahlroosilta, mitä mieltä hän on Fortumin johtamismallista ja valtion omistajaohjauksesta.

Puolueiden ja kansanedustajien pitää viimeistään tässä vaiheessa herätä ja luoda laki, joka määrittelee, että valtionyhtiöiden (omistus yli 50 %) pitää toimia kotimaassa ja niiden investoinnin ulkomaille eivät ole sallittuja. Jos tästä historiasta Sonerasta alkaen ei ole mitään opittu, niin sitten ei ole opittu. Se oppi on, että jos toimivalle johdolle annetaan kontrolloimaton valta, niin sillä on pakonomainen tarve pyörittää yhä suurempaa myllyä ja pian se huomaa, että me olemme niin kyvykkäitä, että Suomi on aivan liian pieni markkina-alue meille ja yhtiöllemme.

Kuinka paljon Fortumin pitäisi saada kompensaatiota Uniperin ”kansallistamisesta”

Kun nyt odotamme tietoa, kuinka paljon Saksan valtion tulee kompensoimaan Fortumin (lue Suomen valtion) sijoituksia Uniperiin, niin lausun oman käsitykseni. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen oli eilen sitä mieltä, että jos Fortum saa takasin tämän vuoden sijoituksensa 8 miljardia, niin se on hyvä sopimus. Mielestäni ei ole. Nimittäin Saksan valtio on toimenpiteillään ajanut Uniperin suoritustilaan estämällä markkinatalouden toimimisen. Uniper ei ole saanut myydä kaasua markkinahinnalla ja se on EU-sääntöjen vastaista. Fortumin pitää saada tässä ”kansallistamisessa” täysi hyvitys sijoittamastaan rahasta, joka on yhteensä 15 miljardia.