Havaijin maastopalon syyanalyysi ja mikä oli ilmastonmuutoksen osuus

Johdanto

Maastopalo 8.8.23 Havaijin saariryhmän toiseksi suurimmalla saarella Mauissa aiheutti viimeisimmän tiedon mukaan 99 ihmishengen menetyksen ja Lahainan kaupungin tuhon. Kotimaan medioissa en ole havainnut, että tästä katastrofista olisi syytetty ilmastonmuutosta. Ulkomaisissa medioissa ilmastonmuutos katsotaan ainakin osasyylliseksi, kuten näissä yhteyksissä on tavallista. Havaijin kuvernööri Josh Green tiedotti, että ilmastonmuutos loi edellytykset tälle USA:n uhriluvulla mitattuna suurimmalle maastopalolle yli sataan vuoteen ja aikaansai ”tulihurrikaanin”.

En ole huomannut Hesarin korostavan Lahainan kaupungin maastopaloa uutisoinnissaan, kunnes tämän aamun lehdessä HS ottikin erikoisen lähestymistavan otsikolla ”Salaliittoteoriat maastopaloista leviävät”. Kuten tunnettua niin USA on erilaisten hörhöjen pesäpaikka, jossa kaiken maailman salaliittoteoriat syntyvät ja voivat hyvin. Nyt kuulemma levitetään erilaisia salaliittoteorioita, että valtion virastot tai superrikkaat olisivat sytyttäneet maastopalot tahallaan lasersäteillä. Havaijin saarilla maastopalot ovat tavallisia ja syyt tulevat kirjoituksessani esiin.

Koska en löytänyt asiapitoista tietoa Suomen mediasta Mauin saaren maastopalosta, niin päätin hieman selvittää asiaa. Ehkä juttu kiinnostaa joitakin lukijoita.

Perustietoa Mauin saaren olosuhteista ja Lahainan kaupungista

Mauin saari on toiseksi suurin Havaijin saarista ja sen pinta-ala on 1883 km2, kuva1.
Kuva 1. Mauin saari, Lahainan kaupunki ja pasaatituulet

Mauin saari sijaitsee pasaatituulten alueella ja kuvan mukaisesti vallitseva tuulensuunta on koillisen ja pohjoisen väliltä. Saari on vuoristoinen kuten kaikki Havaijin saaret. Lahainan kaupunki asukasluvultaan n. 13 000 on länsirannalla. Pasaatituuliin nähden se on suojan puolella, koska tuuli tulevat vuorilta alas ja siksi sen nopeus kasvaa entisestään.

Maastopalon syttymisen aikaan oli ennustettu 27 tuntia aikaisemmin poikkeuksellisen kovia tuulia jopa 103 km tunnissa (kmh-1).

Kuva 2. Mauin saari ja hirmumyrsky Doran (kategoria 4) reitti.

Pasaatituulten voimakkuudeksi oli mitattu palopäivänä Mauin saarella aika tarkkaan ennusteen mukaista tuulta 108 kmh-1 eli voimakas myrskylukema, mutta se ei ylitä hurrikaanin rajaa 119 kmh-1. Poikkeuksellinen nopeus syntyi vallitsevan suursäätilan takia. Saarten pohjoispuolella oli korkeapaineen alue ja lounaassa noin 1150 kilometrin päässä oli hurrikaani Dora eli matalapaineen alue etenemässä länteen päin.

Useimmat suomalaiset tietävät, että Havaijin saarella on viljelty ananasta ja sokeriruokoa jo 1800-luvulla, ja työntekijöitä on tullut saarille Filippiineiltä, Kiinasta ja Japanista. Viimeinen sokeritehdas suljettiin 2016 ja sokeriruokoviljelmiä ei enää ole. Myös suuret kansainväliset hedelmäyritykset hylkäsivät Havaijin ananaksen kustannussyistä jo aikaisemmin. Ainoat hedelmät tilastoissa ovat banaani ja Rollinia – lieneekö tätä jälkimmäistä jo saatavilla Suomessa?

Luonto täyttää tyhjentyvät alueet niillä kasveilla, joilla on parhaat edellytykset menestyä ilman ihmisen toimintaa. Ihminen on aikanaan tuonut Havaijin saarille karjanrehuksi Afrikasta sellaisia ruoholajikkeita kuin marsuruoho, melassiruoho ja puhveliruoho. Ne ovat vallanneet neljänneksen Havaijin saaren maa-alueesta. Ruohot kasvat hyvin talvikautena eli tropiikin sadekautena ja kuivuvat kesäkautena eli kuivana kautena, kuva 3. Mauissa ei tyypillisesti sada lainkaan 25.5 – 15.7.

Kuva 3. Havaijin saarten kuivunutta ruohikkoa.

Kuivuneet ruohikkoalueet kasvavat ihmisen rinnan korkeudelle ja ovat herkästi syttyviä. Havaijin yliopiston luonnonvarojen ja ympäristöhallinnon professori tohtori Clay Trauernicht toteaa, että maastopalot ovat nelinkertaistuneet Havaijilla viime vuosikymmeninä. Yksi selitys on ruohikkoalueiden merkittävä kasvu. Toinen tekijä on väestömäärän kolminkertaistuminen 1980 jälkeen.

Havaijin metsäpalojen hallintajärjestön mukaan 98% kaikista Havaijin tulipaloista on ihmisten sytyttämiä, joista 75% johtuu huolimattomuudesta. Salamat ovat harvinaisia tulipalojen sytyttäjiä Havaijilla, koska maastopalot sattuvat pääosin kuivana kautena. Ihmisen piikkiin menee sähkölinjojen aiheuttamat palot. Mauin maastopalon alueella aikana kirjattiin yksi maastopalo, joka alkoi maahan iskeytyneistä sähköjohdoista. Myös katkenneita puisia sähköpylväitä on havaittu palopäivänä. Todennäköinen syttymissyy on täten erittäin todennäköisesti sähkölinjavauriosta lähtöisin.

Merkittävä tekijä kuolonuhrien suurelle lukumäärälle johtui maastopalon nopeudesta. Vuorilta tullut pasaatituuli puhalsi noin 30 metriä sekunnissa. Vaikka palo ei edennyt näin nopeasti, niin se eteni todella nopeasti vaikeuttaen ihmisten pelastumista. Monet joutuivat pakenemaan aina mereen asti.

Mitä tästä tulisi oppia?

Katastrofin syntyyn tarvitaan epäsuotuisien olosuhteiden sattuminen samaan aikaan ja samaan paikkaan. Havaijin saarilla oli jo koettu maastopalojen moninkertaistuminen ja tiedettiin kuivan ruohikon ruudinomainen syttyminen ja palonlevittämiskyky. Koktailista oli tähän mennessä puuttunut ilmeisesti kova tuuli sopivasta suunnasta ja myrskytuulen aiheuttama ilmasähköjohtojen oikosulku.
Havaijin kuvernööri Josh Green yritti löytää globaalia syytä tuhoisalle palolle, mutta kyllä hän saa katsoa peiliin. Katastrofin merkit olivat olleet näkyvissä jo vuosia. Yleensä niiltä ummistetaan silmät, kunnes katastrofi iskee.

Ennaltaehkäisyyn tuskin löytyy muuta keinoa kuin raivata asutusalueiden tuulenpuoleisille reunoille pysyvä rajoituslinja, jossa ei ole palavaa materiaalia. Tämä on yleensä se lopullinen ja ainoa keino rajata isot maastopalot. Rodoksen saarilta näytettiin hiljattain kuvaa, jossa rajoituslinjaa yritettiin raivata, mutta aivan liian lähellä paloaluetta, jotta sitä olisi koskaan saatu valmiiksi.

Takavuosina tuli tutuksi Australian maastopalokuvat, jotka olivat eukalyptusmetsiköistä levinneet kaupunkialueelle. Levisihän ne, koska metsät ulottuivat yhtenäisinä taajama-alueille saakka. Eukalyptusmetsikkö tarjoaa kuivana aikana myös runsaasti palavaa materiaali metsänpohjalla ja kun palo alkaa edetä latvapalona, keinot ovat vähissä. Näiden rajoituslinjojen tekeminen ja ylläpito pitäisi hyväksyä osaksi niitä olosuhteita, joissa eletään mm. Havaijilla, kuten meidän pitää hyväksyä teiden auraus talvella.

Epäilen, että kuvernööri Josh Green ei ole oikea mies saamaan muutosta aikaan Havaijin saarten maastopalojen saamisessa hallintaan. Asenne on, että ”mitä tässä pieni kuvernööri voisi tehdä, kun on tuo ilmastonmuutos”. Niin, arvelen, että ainakin enemmistölle lienee tullut selväksi, että ilmastonmuutoksen osuus tässä katastrofissa oli nolla, mutta kun media nielee sen selityksen mukisematta, niin sieltähän syntipukkia on helppo ehdottaa.