Hesari: Grönlannista lohkeilee jatkuvasti paloja ja se on huolestuttavaa – ei ole

Johdanto

Tämän aamun Hesarissa toimittaja Heidi Piiroinen on kirjoittanut jutun otsikolla ”Suurpankin johtaja kyseenalaisti ilmastoriskin”. Käsittelen tämän jutun sisältöä kolmessa osassa.

HSBC:n vastuullisuusjohtaja Stuart Kirk pitää ilmastoriskejä ylimitoitettuna

Euroopan suurimman pankin HSBC:n vastuullisuusjohtaja Stuart Kirk on pitänyt Financial Times (FT) -lehden järjestämässä Moral Money Summit Europe – tapahtumassa esitelmän otsikolla ”Miksi sijoittajan ei pitäisi olla huolissaan ilmastoriskeistä”. FT julkaisi esitelmästä Youtube-videon (https://www.youtube.com/watch?v=bfNamRmje-s), minkä jälkeen siitä nousi kohu. Yllätys?

Kirkin esitelmän otsikko jo paljastaa, että hän on sitä mieltä, että hän pitää ilmastoriskejä vahvasti liioiteltuina. Yhdessä hänen diassaan hän kirjoitti, että ”Perusteettomat, kirkuvat, puolueelliset, itseään palvelevat ja apokalyptiset varoitukset ovat AINA väärässä”. HS:n mukaan Kirkin mielestä hänen vastuullisuustiiminsä ja HSBC ylipäänsä on käyttänyt liikaa aikaa ilmastoriskien parissa. ”Korot nousevat ja inflaatio on iskemässä ja minua pyydetään uudestaan ja uudestaan katsomaan jotakin, mitä tapahtuu 20 tai 30 vuoden päästä. Suhteellisuus puuttuu täysin”.

Olen samaa mieltä Kirkin kanssa ilmastoriskeistä ja käsillä olevasta inflaatiokehityksestä. Pankin muut johtajat eivät olleet samaa mieltä Kirkin kanssa, vaan laittoivat hänet ”pakkolomalle”.

Näyttö ilmastoriskeistä

Hesari ihmettelee, että mihin tuleviin tapahtumiin Kirk oikein viittaa. Kuitenkin toimittaja Piiroinen on sitä mieltä, ”että monet ilmastonmuutoksen aiheuttamista taloudellisista ja inhimillisistä ongelmista ovat jo näkyvissä tänä päivänä varsinkin lähellä päiväntasaajaa esimerkiksi kuivuutena, ruuantuotannon ongelmina ja sietämättöminä hellejaksoina.”

On positiivista, että joku ilmastonmuutospiirien ulkopuolella on analysoinut ilmastodataa ja vetänyt siitä oikeita johtopäätöksiä. Tosiasia on, että tällaisia ilmastoriskien kehittymistä ei ole tilastollisesti näkyvissä, vaan monet mittarit osoittavat positiivista kehittymistä kuten

  • Kasvavat viljasadot myös kaikkein kuumimmissa maissa
  • Maapallon vihertymien eikä aavikoituminen
  • Sään ääri-ilmiöt eivät ole lisääntyneet.

Olen kirjoittanut asiasta taannoin erittäin havainnollisen kuvakavaldi-esityksen, joten lisää aineistoa löytyy täältä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/ipcc-arvioi-ilmaston-aari-ilmioiden-pahenevan-tilastot-osoittavat-painvastaista/

Grönlannin jäävuorista lohkeilee jatkuvasti paloja  – entäs sitten?

Hesarin jutun kuvaksi Piirainen on valinnut kuvan Grönlannin jäävuoresta, josta on ilmeisesti lohjennut pala mereen. Kuvatekstissä mainitaan, että Grönlannin jääpeitteen sulaminen nostaa merenpintaa. Kuvan ja sen tekstin tarkoitus on tietenkin luoda mielikuva, kuinka maapallo on tunnetusti ilmastonmuutoksen johdosta osittain hukkumassa meren nousun johdosta. Tässä käytetään hyväksi huonosti asioista perillä olevia ihmisiä luulemaan, että Grönlannin jäävuorien lohkeaminen on joku ilmastonmuutoksen aiheuttama uusi juttu. Valistuneemmat tietävät, että näin on tapahtunut jo tuhansia vuosia.

Panen myös merkille, että toimittaja Piiroinen ei ole valinnut kuvaa jääkarhusta ja niiden ahdingosta ilmastonmuutoksen johdosta. Kas kun ihmiset ovat jo havainneet, että jääkarhuja on enemmän kuin koskaan; yllätys, yllätys.

Kuva 1. Grönlannin jäätikön käyttäytyminen ja jäävuorien syntyminen.

Kuvassa 1 on mielestäni kuvattu hyvin, miten Grönlannin jäätikkö käyttäytyy. Grönlannin jäätikön keskimääräinen korkeus on noin 2,9 kilometriä. Sen päälle sataa vuosittain n. 11 metriä lunta. Lumi muuttuu vähitellen jääksi. Kuvan 1 violetti väri kuvaa sitä aluetta jäätikön pohjalla, jonka viskositeetti muuttuu niin, että se rupeaa käyttäytymään jähmeän nesteen tavoin, joka jäätikön suuren paineen alla alkaa valua reunoja kohti.

Jäätiköiden valuminen vuonojen kautta mereen ja jäävuorien muodostuminen on siis ihan normaali ilmiö.

Kysymys on siitä, että onko tässä asiassa tapahtunut jotain huolestuttavaa kehitystä, kuva 2.

Kuva 2. Grönlannin jäämassan kehitys 2000-luvulla.

Grönlannin jäämassa on pienentynyt aika tasaisesti 2000-luvulla, mutta vuoden 2016 paikkeilla pienentyminen on oleellisesti laantunut. Tämän kuvan mukaan jäämassa on vähentynyt 2000 gigatonnia (Gt), jota on mahdoton mieltää absoluuttisena lukuna. Koko jäämassa koko on 2 850 000 Gt:a, joten tuo kokonaismuutos on vain 0,07 % kokonaismassasta (luku korjattu klo 16:40). Se on niin vähän, että sillä ei ole mitään merkitystä  meren pinnan nousun kannalta, joka näkyy kuvasta 3.

Kuva 3. Meren pinnan nousuvauhti kahden eri mittausmenetelmän mukaan.

Yli sadan vuoden mittainen mekaaninen merenpinnan mittausverkoston data osoittaa, että meren pinnan nousuvauhdissa ei ole tapahtunut mitään oleellista kiihtymistä.

Arktisella alueella merijään laajuus reagoi alueen lämpötilaan, kuva 4.

Kuva 4. Arktisen meren jäämäärän kehitys. Lähde: Tanskan Meteorologinen laitos.

Arktisen alueen merijään määrä on ollut laskussa sitten vuoden 1980, mutta lasku on pysähtynyt ja viimeiset mittaukset ovat merijään keskiarvon lähellä. Varmasti osasyynä tämän vuoden arvoihin on pohjoisen pallonpuoliskon viimeaikaisia talvia kylmempi talvi.

Loppukaneetti

On positiivista, että joku yritysmaailmassa uskaltaa sanoa ääneen sen, joka on ollut havaittavissa puolueettomissa mittaustuloksissa jo pitkään: ilmastossa ei ole tapahtumassa mitään huolestuttavaa kehitystä, vaan olemme nykyajan ilmasto-optimissa

+28
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu