Hesarin mukaan Exxon on vinouttanut ilmastoviestintää – entäs Hesari?

1960-luvulla levytettiin monia kantaa ottavia lauluja, joissa ei puhuttu rakkaudesta mitään. Eräs sellainen oli lauluyhtyeen Four Cats levyttämä ”Mä lehden luin”. Tämän laulun tekstiä mukaillen laitan johdannoksi intron tähän tapaan:

Mä Hesarin luin, Aamulla sen huomasin, On uutispäivä parempi kuin pitkiin aikoihin, Mä Hesarin luin, Suurenmoista tapahtuu nyt ilmastorintamalla, lausuu Hesari sanoin mahtavin, Huomasit kai sen, Kas uutinen, Suuri on tää, Exxon vinouttanut on ilmastoviestintääää. Kaikki hyvin menee – herrat nauraa Helsingin. (Huom! Olisiko ollut ensimmäinen kerta, kun syntyi käsite ”herrat nauraa Helsingin”.)

Hesari paahtaa ilmastokriisiviestintää täysin palkein. Tällä kertaa he ovat tarttuneet Harvardin tutkijoiden Naomi Oreskesin ja Geofferey Supranin tekemään tutkimukseen Exxonin harjoittamasta ilmastoviestinnästä. Nämä kaksi tutkijaa ovat tunnettuja äärialarmisteja, joiden mukaan ihmiskunta on tuhon partaalla ilmastonmuutoksen myötä.

Näiden tutkijoiden mukaan öljy-yhtiö Exxon Mobil (nykyinen Exxon Mobil Corporation syntyi 1999 yritysfuusiossa) siirtyi 2000-luvun puolivälissä suoranaisesta ilmastokriisin kieltämisestä tarkoituksellisesti harhaanjohtavaan kielenkäyttöön. Näitä harhauttavia ilmastoviestinnän keinoja ovat olleet Hesarin uutisoinnin mukaan esimerkiksi nämä:

  1. Exxon Mobil on käyttänyt ilmaisua ilmastoriski ilman, että sitä on yhdistetty ihmisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen.
  2. Yhtiö on maalannut uusiutuvat energialähteet epäluotettaviksi.
  3. Öljy-yhtiöt ovat kärkipäätä ilmastojohtajina.
  4. Exxon Mobil esittää öljytuotantonsa olevan vain luonnollinen vastaus asiakkaiden vaatimuksiin, joka ohjaa huomion pois öljyvarojen kulutuksesta.
  5. Exxon Mobile ja sen edeltäjä Mobil ovat luoneet epävarmuutta ilmastokriisin todenperäisyydestä.

Kommentoin omalta osaltani näitä esimerkkejä. Uusiutuvista energialähteistä ovat käyttäjän kannalta erittäin epäluotettavia esimerkiksi aurinkosähkö ja tuulivoima, koska niiden käyttöasteet ovat luokkaa 10-30 % satunnaisesti. Kuka ostaisi sähköä, jota tulee töpselistä vain silloin, kun aurinko paistaa tai tulee? Enpä usko, että Hesarin toimittakaan maksaisi mitään tällaisesta sekundasähköstä. Edes maailman mahtavimmat yhtiöt eivät pysty pakkomyymään tuotteita, jos ne eivät vastaa asiakkaisen tarpeisiin. Ylivoimainen kännykkämarkkinoiden johtaja Nokia häipyi kännykkämarkkinoilta, kun sen tuotteet eivät kelvanneet asiakkaille. Ilmastokriisistä ei ole tietoakaan, vaan olemme itse asiassa historiankin valossa lähellä ilmasto-optimia.

Erikoinen lause on uutisen lopussa oleva ilmaisu, ”että yritysfuusion jälkeen yhtiön kielenkäyttö ja viitekehys muuttuivat. Yhtiön viestinnässä ei puhuta enää fossiilisten polttoaineiden aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä, vaan lähes pelkästään ilmastonmuutoksesta tai ilmastoriskeistä.” Nyt on hyvä muistuttaa lukijaa siitä, että terminologisesti asia menee niin, että maailmanlaajuisesti puhuttiin ensin ilmaston lämpenemisestä, sitten siirryttiin käyttämään termiä ilmastonmuutos, koska se vaikuttaa pahemmalta, ja nyt käytetään jo monessa yhteydessä kuten tässäkin Hesarin artikkelissa termiä ilmastokriisi. Mitä otetaan seuraavaksi käyttöön? Kriisiä seuraa joskus sota. Ilmastosota?

Näillä termeillä on haluttu luoda kielikuvien avulla mielikuvia, kuinka vakavaksi asia on muuttunut. Hesarille on tullut tässä kohtaa lapsus, kun se ilmaisee, että ilmaston lämpeneminen onkin pahempi juttu kuin ilmastonmuutos. No, sattuuhan sitä.

Ilmastokriisiä ujutetaan tiettyjen tahojen kuten Hesarin toimesta esiin siksi oikeaksi termiksi, mistä on kysymys. Kriisi on määritelmän mukaan pitkittynyt hätätila. Hätätilassa tai kriisissä on kyse useimmiten ihmishengistä. Toistaiseksi tutkimusten mukaan ihmisiä kuolee enemmän kylmään kuin kuumuuteen. Ilmastokriisi on täysin ylimitoitettu sana. Tällaisesta kriisistä ei ole edes merkkejä, kun satomäärät kasvavat vuosi vuodelta, ilmaston liittyvien ääri-ilmiöiden kuten hirmumyrskyjen määrä on sama kuin ennenkin tai lievässä laskussa kuten tornadot, ja maapallo vihertyy eikä aavikoidu. Nämä ovat faktoja eikä mitään mielipiteitä. Suomenkaan luonto ei köyhdy, vaan rikastuu. Uusia eläinlajeja kuten lintulajeja tulee maahan vuosittain.

Tähän lopuksi hieron suolaa Hesarin haavoihin. Kuvassa yksi on eräs tutkimustulos maapallon lämpötilakehityksestä ajanlaskumme ajasta alkaen. Se on yhtäpitävä satojen muiden tutkimusten kanssa.

Kuva 1. Maapallon lämpötilakehitys, Loehle, 2007.

Kuva 2. Maapallon lämpötilakehitys vuodesta 2002 huhtikuuhun 2021.

Kuva 2 esittää viimeaikaista lämpötilakehitystä. Montako uutista olette nähneet Hesarissa tai muissakaan ykkosmedioissa, että lämpötila on pudonnut rajusti lämpötilapaussin 1998-2014 tasolle? En ole nähnyt ainuttakaan. Kaikki kuukausittaiset lämpötilaennätykset Taka-Hikiässäkin kelpaa medialle. Ilmastoa seuraaville on ehkä tuttu juttu, että IPCC:n tieteen mukaan hiilidioksidin vuosittainen nousu n. 2,5 ppm aiheuttaa lämpötilan nousua vain 0,02 astetta.

Kuvaa 2 katsellessa herää tietenkin kysymys, että miksi lämpötila ei noussut vuosina 1998-2014? Hiilidioksidipitoisuus on noussut tasaisesti, vihreä käyrä. Tai miksi lämpötila putosi 0,6 astetta muutamassa kuukaudessa? Minulla on niihin vastaukset ja olen niitä esittänyt näilläkin palstoilla. Lyhyesti syyt lämpötilamuutoksiin vuoden 2014 jälkeen: super El Nino 2015-16 ja sen jälkeen suuri lyhytaaltoisen auringosta peräisin olevan säteilyn voimakas kasvu ja viime kuukausina sen lasku. Ihmisellä ei ole näihin mitään osuutta.

Loppukaneetti nykynuorison tapaan: Joka syyttää toista joksikin, niin itse on.

Lisäys klo 12:15

+19
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu