HS uutisoi epäselvästi ja alkoi epäillä venäläisen öljyn vientikiellon toimivuutta

Kirjoitin 2.6.2022 kirjoituksen otsikolla ” Kiitos EU:n – Venäjän energiatulot nousevat 33 % vuonna 2022 ja samoin nousee EU:n energian hinta”: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/kiitos-eun-venajan-energiatulot-nousevat-33-vuonna-2022-ja-samoin-nousee-eun-energian-hinta/#comment-3682582

Syynä kirjoitukseeni oli suomalaisen median ja erikoisesti Hesarin yksisilmäinen uutisointi, kuinka EU tyhjentää Venäjän sotakassan kieltämällä venäläisen kaasun ja öljyn tuonnin EU-maihin. Eurooppa-komission puheenjohtaja Charles Michel hehkutti päätöstä välittömästi 1.6.2022, kuinka tämä on ”Maksimaalista painostusta Venäjälle sodan lopettamiseksi”. Todellisuudessa siis Venäjä tienaa öljy- ja kaasukaupalla enemmän kuin vuonna 2021 ja pitkälle EU:n päätösten johdosta.

Jo tähän mennessä on käynyt ilmi EU:n huonosti valmistellut päätökset, kuinka niistä on pitänyt välittömästi lipsua. Sama peli jatkuu eli EU ei opi virheistään. Lisäksi nyt myös eri alojen tutkijat ovat arvostelleet toimenpiteen järkevyyttä ja jopa Hesari on julkaissut tällaisen uutisen tänään.

Hesarin uutisointivirhe 1.6.2022

Hesari uutisoi 1.6.2022, että vain Unkari saa poikkeusluvan tuoda maahan putkea pitkin venäläistä öljyä. Kuitenkin BBC tiesi samana päivänä, että öljynostokielo ei koske putkea pitkin tulevaa öljyä. Tällaista poikkeusta ovat pyytäneet myös Slovakia ja Tsekki. Nämä maat sijaitsevat eteläisen Druzhba-öljyputken reitillä. Pohjoinen Druzhba-haara kulkee Valko-Venäjän ja Puolan kautta Saksaan.

Hesari laittoi tämän poikkeuksen pelkästään Unkarin hangoittelun piikkiin. Hesari ei noteerannut lainkaan Slovakian ja Tsekin pyyntöä poikkeuksesta. Hesari on poliittinen toimija, joka uutisoi valikoiden ja yrittää uutisoinnillaan vaikuttaa, mitä lukijoiden pitäisi uutisista ajatella: Unkari on paha, ja sen niskaan on syytä laittaa kaikki EU-linjasta poikkeavat näkemykset.

BBC oli myös selvästi sitä mieltä, että viimeisin EU:n päätös  venäläisen öljyn ostoboikotista aiheutti uuden öljyn hintapiikin 123 dollaria per barreli.

Lisää myönnytyksiä

Eilen EU:n komissio on tehnyt uusimman lievityksen öljypakotteisiin. Romania saa tuoda öljyä ”poikkeuksellisen maantieteellisen sijaintinsa” vuoksi. Samoin Kroatia saa jatkaa vuoden 2023 loppuun asti venäläisen laivoilla kuljetettavan tyhjiökaasuöljyn maahantuontia, koska heidän öljynjalostamonsa ei toimi muilla syöttöaineilla.

Miksi Suomi ei pyytänyt poikkeuksia ja jatkoaikaa?

Suomi on ollut neljän eniten kaasua ja öljyä Venäjältä ostaneen maan joukossa Euroopassa: öljystä 75 % Venäjältä eli samassa joukossa kuin Viro, Puola ja Slovakia, ja kaasu on tullut 100-prosenttisesti Venäjältä. Näistä lähtökohdista käsin olisi ollut perusteltua pyytää jatkoaikaa, mutta Suomi haluaa tässäkin asiassa olla EU:n priimusoppilas. Tosin minulla on tässä kohtaa aina sellainen kokemuksen tuoma epäilys, että maamme pääministereillä ja valtiovarainministereillä on ollut oma lehmä ojassa eli pyrky EU:n johtopaikoille. Mielestäni kokemuksen mukaan maamme korkeimmassa johdossa ei ole ollut ketään, jolla Suomen etu olisi ollut ensimmäisenä. Mepeistä epäilen, että siellä on joitakin aitoja Suomen etuja ajavia, mutta 2 %:n ääniosuudella ei saada mitään aikaan. Päätöksenteko näyttää olevan Brysselissä samaa kuin Washingonissakin: loppoomalla asiat hoituvat, kuten savolaiset kauppalobot sanoisivat.

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?

Kuten kirjoitin alussa, niin Hesarikin uutisoi tänään, että öljyn- ja kaasunostoboikotti ei toimikaan. Tosin Hesari otsikoi asian niin, että pakotteet tulevat liian myöhään ja ovat liian löysiä. Siis virallisesti Hesari on edelleen EU:n virallisen politiikan kannalla – kuinkas muutenkaan. Hesari kuitenkin julkaisee jutussaan, että ”Joukko eri alojen tutkijoita on kevään mittaan argumentoinut kiivaasti se puolesta, että EU asettaisi venäläiselle öljylle tuntuvan tuontitullin, joka voisi nopeasti vähentää Venäjän öljyvientituloja.” Tämä perustuu siihen, että Venäjä ei pysty nopeasti varastojen puutteen vuoksi suuntaamaan vientiään muihin maihin. Venäjä olisi pakotettu laskemaan öljyn hintaa kuta kuinkin tuontitullin verran. On myös ehdotettu öljytulojen maksua sulkutilille, josta rahat vapautuisivat vasta Venäjän vetäytymiseen Ukrainasta. Eipä ole Hesari kevään mittaan uutisoinut mitään tällaisista asioista.

Loppukaneetti. Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna (1583–1654) sanotaan huokaisseen pojalleen: ”Voi poikani, kun tietäisit, miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan.” Eipä se EU:n huippukokouksen ja EU:n komission päätöksentekokyky näytä yhtään sen kummallisemmalta 400 vuotta myöhemmin.

+14
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu