HS:n mukaan nyt on ilmastouutisten aika. Saamanne pitää
Johdanto. Tämän päivän Hesari oli laittanut B-osionsa 1. sivun alaosaan otsikonomaisen rivin ”Nyt on ilmastouutisten aika”. Tämä viittasi Leo Bergholmin mielipidekirjoitukseen juuri tällä otsikolla. Bergbom haluaisi ilmastotoimien seurantaosion uutisten yhteyteen, koska hän ei ole tyytyväinen ilmastouutisten osuuteen Hesarissa. Omasta mielestäni Hesari on ollut erittäin aktiivinen ilmatonmuutosuutisoinneissa, mutta en kirjoita kulunutta sanontaa mukaillen, että ”kiitettävän aktiivinen”. Jätän tuon arvosanan pois, koska mielestäni Hesarin ilmastomuutosuutisointi on laadultaan heikkoa ja täynnä virheitä eikä niissä esiinny medialle kuuluvaa käsitettä ”kritisointi” ja asioiden tarkastelu vähintään kahdesta näkökulmasta.
Asiaa seuraaville on tullut selväksi, että Hesari tekee ns. agenda-journalismia eli on ottanut toimituspoliittiseksi linjakseen olla ilmastonmuutoksen ”äänenkannattaja”. Se tarkoittaa, että HS:n toimittajat uutisoivat tarkoitushakuisesti kaikista tapahtumista, jotka heidän mielestään osoittavat ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.
Koska HS:n uutisointi ei Bergholmin mukaan ole ollut riittävää, niin hän on mielestään saanut realistisemman kuvan ilmaston epävakaudesta youtube-videoista, jotka esittävät reaaliajassa tulvia, metsäpaloja, myrskyjä hurrikaaneista sykloneihin, kuivuutta jne. Bergholm kuvaa, kuinka näiden säätapahtumien avulla päällimmäiseksi tunteeksi nousee pelko. Tähän on todettava, että media kaiken kaikkiaan on mahdollistanut noin vuodesta 2000 alkaneen IPCC:n ja sen tieteen mukaisen tiedotushegemonian ylläpidon. Sen voi tiivistää siihen toteamukseen, että ”tiede on puhunut” eli ihmisestä johtuva ilmastonmuutos on julistettu kiistattomasti totuudeksi, ja sitä haastavat tutkijat ja maallikot on julistettu ”ilmastonkieltäjäksi”. Tätä totuutta julistavat mm. USA:n presidentit Obama ja Biden sekä YK:n pääsihteeri Guterres. Hyvin ovat onnistuneet, josta Leo Bergholm on hyvä esimerkki. Hän pelkää. Hänelle voin sanoa kuten entiselle meteorologille, joka ennusti sadetta ja tuli poutaa, että katsoppas sieltä ikkunastasi ulos.
Käsittelyssä sään ääri-ilmiöistä myrskyt ja sateet
Bergholm kuvaa ilmastonmuutoksen todellisuutta juuri sillä tavalla kuin media on sen hänelle syöttänyt. Katso nyt tätäkin hirmumyrskyä, että eikö ole kauheaa ja se on ilmastonmuutoksen ja sitä kautta ihmisen syytä. Hämmästyttävän usein media kuitenkin tekee sen alkeellisen virheen, että tulee kertoneeksi, että vastaava tapahtuma koettiin 80 vuotta tai sata vuotta sitten. Eikö se saa ihmisiä ajattelemaan? Nähtävästi ei saa, koska nämä uutiset menevät läpi.
Vielä vuonna 2013 IPCC ei kirjoittanut raportissaan AR5, että sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet ja ne johtuvat ilmastonmuutoksesta. Viimeisessä raportissaan AR6 IPCC antoi periksi tälle hyvin myyvälle argumentille ja rupesi raportoimaan, että tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään.
Esitän muutaman kuvan sään ääri-ilmiöistä, joissa on lähde näkyvissä. Kuvat esittävät tilastollista tietoa globaalilla tasolla ja niistä näkyy, onko ilmiöissä todellista trendiä eli muutosta ja mihin suuntaan.
Kuva 1. Hurrikaanien (Atlantin hirmumyrskyjen) esiintymistiheys 1980-2021.
Hurrikaanien esiintymistiheydessä ei ole havaittavissa selkeää muutosta.
Kuva 2. Tornadojen (pyörremyrskyt Pohjois-Amerikan mantereella) aiheuttamien vahinkojen kehittyminen vuositasolla.
Kuva 2 osoittaa saman tiedon kuin tornadojen esiintymistiheyden lasku eli niiden aiheuttamat tuhot ovat selvässä laskussa.
Kuva 3. Taifuunien (Tyynenmeren länsiosan hirmumyrskyt) esiintymistiheyden trendi 1951-2023 Japanin hallituksen viraston JMA (Japan Meteorological Agency) mukaan.
JMA:n mukaan taifuunien esiintymistaajuudessa ei ole tapahtunut muutosta.
Kuva 4. Dr. Rayan Mauen tilastotieto kaikkien trooppisten myrskyjen energiasisällön muutoksista.
Kaikkien trooppisten myrskyjen yhteenlasketussa energiasisällössä ei ole havaittavissa selkeää trendiä.
Kuva 5. Korjaus 26.10.2023: Sademäärien intensiteettien trendi kolmella erisuuruisella alueella a1, a2 ja a3 kylmän kauden, lämpimän kauden ja vuosittaisen sademäärän perusteella 2000-2020 tutkimuksen Zhang et al. 2023 mukaan.
Korjaus 26.10.2023: Kuva 5 osoittaa, että pienillä alueilla (alle 10 000 km2 eli noin 100 x 100 km) ja keskisuurilla alueilla (10 000 km2 – 1000 000 km2) sademäärien intensiteetit ovat olleet hienoisessa laskussa. Suurilla alueilla (yli 1 000 000 km2 eli 1000 x 1000 km) on vaihtelevuutta, mutta selvää trendiä ei ole.
Korjaus 26.10.2023: Loppupäätelmä. Tilastot eivät osoita kasvavaa trendiä hirmumyrskyjen eikä sademäärien intensiteettien osalta. Ilmaston lämmetessä on odotettavissa, että sademäärät lievästi kasvavat, koska haihdunta lisääntyy.
Todennäköisesti palaan muilla tiedoilla lähiaikoina tähän aiheeseen, jos en saa bannia.
Syyskuu oli kuulemma tavanomaista lämpimämpi, se oli mediassa suuri uutinen.
Nyt näyttää siltä, että lokakuu tulee olemaan Suomessa tavanomaista kylmempi – ettei vaan kävisi niin, että se ei tule olemaan uutinen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, harvat kuukaudet täsmälleen keskiarvoa edustavat. Noin puolet ovat ”tavallista lämpimämpiä” ja noin puolet ovat ”tavallista viileämpiä”. Joka toinen kuukausi (keskimäärin) voidaan sitten kirkua lööpeissä tavanomaista lämpimämmästä kuukaudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Syyskuu oli ilmastonmuutosta.
Lokakuu tulee olemaan säätä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Suomen Uutiset julistaa ilmaston muutoksesta?
Ilmoita asiaton viesti
Täh? Mitä Suomen Uutiset liittyy tähän? Alkaako vasemmiston Pyykkölällä heti keulia…
Ilmoita asiaton viesti
Ilmasto vuoroin lämpenee ja vuoroin kylmenee erilaisissa pitkähköissä sykleissä.
Nyt on hyvinkin saattanut pidemmän aikaa lämmitä. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä jossakin vaiheessa rupeaa jälleen pitkäksi aikaa kylmenemään. Sitä en osaa sanoa milloin käännös tapahtuu. Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että ilman hiilidioksidipitoisuus sitä ei määrää.
Ilmoita asiaton viesti
Voitaisiin kai laittaa tilastoa myös Suomesta .
https://www.ilmastokatsaus.fi/2022/11/18/onko-myrskyilmastomme-muuttunut/ .
ITL:n tutkijan Terhi Laurilan mukaan näin ei ole viimeisen 40 vuoden mukaan käynyt mutta voihan sitä todeta kuin rahastoyhtiöt että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän päivän tv.uutisten mukaan jopa ihmisten unettomuus ja huono nukkuminen on ilmaston muutoksen aiheuttamaa. Samaa on uutisoitu jo 6 vuotta sitten https://www.iltalehti.fi/terveys/a/201705282200167675
Nykyisin ”tiede” julkaisee tuloksiaan muodossa ”saattaa” tai ”voi”, jolloin mikä tahansa tulos, jolla on mikä tahansa nollasta poikkeava todennäköisyys, on totta.
Ilmoita asiaton viesti
Mediat on lietsoneet ilmastopaniikkia beebaut 20v päivittäin. Nykyään ne samat mediat ja näköjään vasuripolitiikotkin ihmettelevät että miksi ihmiset kärsii ilmastoahdistuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Luulin, että vaalien jälkeen jo hieman rauhoittuisi, mutta sitkeimmät sopulit senkun jatkavat kiihotusta. Saas nähdä saavatko HS mukaan…
Ilmoita asiaton viesti
Ei persuen typeryys koskaan ole hesaria tarvinnut
Kykenette siihen ilman apuakin.
Ilmoita asiaton viesti
Olet siis sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ihmisten aiheuttamaa ?
Noin sitä pitää. Viis tilastoista ja faktoista.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Känsälä täällä taas aukoo päätään. Jos typeryksiä kaipaat, ni katso joskus peiliin…
Ilmoita asiaton viesti
On moninaista tieteellistä näyttöä siitä, että valtamerien pintavesien keskimääräinen lämpötila hallitsee ilmakehän keskimääräistä CO2-pitoisuutta. Muilla CO2-päästöillä ilmakehään ei olennaista vaikutusta ilmakehän CO2-pitoisuuteen olemassa ole, kun luonnonlakien mukaan valtamerien pintavesistä ilmakehään tulevat CO2-päästöt pienenevät sitä mukaa, kun ilmakehään tulee muualta CO2-päästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja eräs aihe, josta HS ei varmaankaan kirjoita:
https://co2coalition.org/publications/the-error-of-the-mean-a-dispute-between-gavin-schmidt-and-nicola-scafetta/
Ja toinen aihe, josta HS ei todennäköisesti tule kirjoittamaan:
”Mann’s court appearance in the decade old Mann vs Steyn case this week”.
Ensimmäisessä istunnossa Mann’ n lakimiehet yrittivät estää Steve McIntyre’ n käyttöä asiantuntijana, koska hän ei kuulu ”yhteisöön”.
Jatko-osa Marraskuussa.
Ilmoita asiaton viesti
En ole tilastomatematiikan asiantuntija, mutta luettuani viitteen jutun, olen vakuuttunut, että Scafettan tapa laskea ilmastolämpötilojen keskiarvo on tilastomatematiikan säätöjen mukaan oikea.
Itse olen törmännyt Gavin Schmidtin tapaan muokata ja käsitellä asioita tehdessäni kirjallisuusosiota kasvihuonekaasujen osuudesta kasvihuoneilmiössä ja niiden vahvuudesta.
Ensinnäkin hän noteerasi Kiehl & Trenberthin saaneen hiilidioksidin osuudeksi kasvihuoneilmiössä 26 % (Schmidt et al., 2010). Minä sain 27 % laskien sen K&T:n lähtöarvoilla. Oleellista noissa lähtöarvoissa oli K&T:n käyttämä ilmastomalli, jossa veden määrä oli puolet siitä, mitä se on todellisessa keskimääräisessä maapallon ilmakehässä. Schmidt ei kommentoinut tätä seikkaa lainkaan selittävänä tekijänä.
Schmidt et al. sai CO2:n osuudeksi pilvettömän taivaan olosuhteissa 21,7 W/m2 ja minun arvoni oli 20,1 W/m2. Kuitenkin Schmidtin lopputulos oli, että CO2:n osuus kasvihuoneilmiössä on 19 %, kun minä päädyin 12 %:iin. Schmidt sovelsi sellaista tapaa, että hän laski CO2:n osuuden kahden eri menetelmän keskiarvona. Muut tukijat – myös minä – olemme laskeneet sen arvon poistamalla CO2 ilmakehästä ja laskemalla, kuinka paljon absorptio pienenee. Schmidt laski myös, mikä on absorption arvo, kun ilmakehässä on vain CO2:ta: siitähän tulee aika iso arvo, kun CO2:n ei tarvitse kilpailla ennen kaikkea veden kanssa.
Nämä kaksi tapausta sai minut suhtautumaan tietyllä varauksella Schmidtin tapaan tehdä tiedettä. Nyt tämä kolmas tapaus, jossa Schmidt soveltaa matematiikan sääntöjä niiden käyttötarkoitusta vastaan, vahvistaa käsitystäni.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmeen iso on teidän laskelmissanne tuo CO2 osuus. Kasvihuoneilmiön keskimääräinen vaikutus globaaliin keskilämpötilaan on noin 15 celsius astetta. Ja aiemman käsitykseni mukaan ilmakehän CO2-pitoisuuden osuus tästä olisi noin 5% eli alle asteen. Olenko ollut väärässä?
Ilmoita asiaton viesti
Kasvihuoneilmiön lämpötilavaikutus on 33-34 astetta, joka on yleisesti käytetty mittari. Se tulee Planckin laista, jonka mukaan lämpötila -18 astetta antaa infrapunasäteilyä 240 W/m2, joka menee avaruuteen. Tunnetusti maapallon pintalämpötila on paljon enemmän ja yleisesti käytetään arvoa 15 astetta. Todellisuudessa se on hieman korkeampi eli noin 16,3 – 17,5 astetta. Siitä on tutkimustietoa.
Minusta on erikoista, että edelleen tuo Kiehl & Trenberthin luku 26 % on yleisimmin käytetty %-luku kuvaamaan CO2:n osuutta kasvihuoneilmiössä, vaikka se on laskettu karkeasti väärällä ilmakehällä.
Apropå, mikä on IPCC:n ilmoittama hiilidioksidin osuus kasvihuoneilmiössä? Kuka tietää?
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelin vielä selittää, että mistä oikein on kysymys tuossa keskiarvojen laskemisjutussa. Schmidt laski ilmastomallien keskiarvojen ja ennen kaikkea sen hajonnan väärällä kaavalla, joka antaa ilmastomallien hajonnalle niin suuren arvon, että mitatut lämpötilan nousut mahtuvat virherajoihin. Siis ilmastomallit laskevat oikein.
Kun ilmastomallien hajonta lasketaan oikealla kaavalla, hajonta on niin pieni, että tilastollinen tarkastelu osoittaa niiden laskeman lämpötilan nousun eroavan tilastollisesti merkittävästi mitatuista lämpötiloista. Varmaan maallikkokin ymmärtää, mikä on ollut tähän syy tähän Schmidtin laskentatapaan. Ja varmaan jokainen ymmärtää, että ainakaan Hesari ei uutisoi tällaista tapausta. Ja varmaan jokainen voi arvata, että ilmastomallit laskivat liian korkeita lämpötilannousuja.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastomallit lukuisine parametreineen (esim. ECS) laskevat kuten niiden on tarkoitettu laskevan. Mielestäni tämä ei tarkoita, että mallit ovat oikein.
Aika näyttää tämänkin.
Eräs asia (josta HS ei kirjoita) on, mitä tarkoittaa Pariisin sopimuksen 1,5 C.
Pariisin sopimuksessa puhutaan 30-vuoden tarkastelujaksosta.
”Human-induced warming reached approximately 1°C (likely between 0.8°C and 1.2°C) above pre-industrial levels in 2017, increasing at 0.2°C (likely between 0.1°C and 0.3°C) per decade (high confidence). Global warming is defined in this report as an increase in combined surface air and sea surface temperatures averaged over the globe and over a 30-year period. Unless otherwise specified, warming is expressed relative to the period 1850–1900, used as an approximation of pre-industrial temperatures in AR5. For periods shorter than 30 years, warming refers to the estimated average temperature over the 30 years centered on that shorter period, accounting for the impact of any temperature fluctuations or trend within those 30 years. Accordingly, warming from pre- industrial levels to the decade 2006–2015 is assessed to be 0.87°C (likely between 0.75°C and 0.99°C). Since 2000, the estimated level of human-induced warming has been equal to the level of observed warming with a likely range of ±20% accounting for uncertainty due to contributions from solar and volcanic activity over the historical period (high confidence)”.
1,8 < ECS <= 3,0 ei näyttäisi tuottavan katastrofia.
Jos ei lämpene riittävästi, niin tehdään sellainen malli, että lämpenee enemmän kuin riittävästi. Vaikka vippaskonstein.
https://www.ipcc.ch/sr15/
Ilmoita asiaton viesti
Tietäväiset voivat kirjoittaa mitä tahansa, mutta puolustuksen, kuten blogistin on pysyttävä omassa ja lainaamassaan ” totuudessa ”, joten eri asioista monesti keskustellaan. Hesari yllätti kulutusuutisellaan, jokainen yksilö kuluttaa luonnonvaroja 6000 kg / elämä, no tästähän voi luoda rinnakkaistodellisuuksia ja vaikutuksia maapallon kantokykyyn / 10 Mrd ihmisyksilöä ja niiden vaikutusta luonnonvaroihin ja ilmiöihin.
Ilmoita asiaton viesti
” Ilmaston lämmetessä on odotettavissa, että sademäärät lievästi kasvavat, koska haihdunta lisääntyy. ”
Lievästi…..?…….
Tarkoittaako tämä sitä että sinun ei tarvitse tehdä mitään ilmastonmuutoksen suhteen kun sitä ei ole.
Entä rikotko lakia tahallasi – ilmoittaudutko syylliseksi ha otat sakot, vai pitääkö jonkun ilmoittaa ilmastorikoksesta – kun sitten teet sellaista joka on ilmastonmuutossyiden vuoksi kielletty.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on suhteesi lakiin ja yhteiskuntaetiikkaan – käveletkö niiden yli
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan niin kohteliaasti kuin osaan. Sovitaanko, että sinä pysyt poissa minun kirjoitusteni kommentoinnista, niin minäkään en tule kommentoimaan sinun juttujasi. Tosin ne voisivat olla hyvinkin tervetulleita, kun niitä kommentteja ei jutuillesi yleensä ole. Tosin olen aika harvoin niitä availlut jostain syystä.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan suoraan. Kysymykseni ovat aiheellisia.
Ilmoita asiaton viesti