Hyviä uutisia hiilidioksidista ja ilmastonmuutoksesta

Johdanto. Äskettäin kirjoitettiin, että täällä Puheenvuorossa on enimmäkseen valittajien kirjoituksia, kuinka kaikki asiat ovat huonosti ja vielä huonommaksi menevät. Päätin kirjoittaa ankean maanantain piristämiseksi positiivisen kirjoituksen aiheesta, miten tieteellisten tutkimusten mukaan hiilidioksidin (CO2) nousu lisää kasvien satoisuutta. Muistutan, että hiilidioksidin pitoisuus oli 280 ppm ennen kuin ihmiskunta aloitti fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, öljy, maakaasu) käytön. Nyt pitoisuus on noin 418 ppm ja nykyisen fossiilisten polttoaineiden käytön perusteella hiilidioksidipitoisuus saavuttaa tason 580…600 ppm vuonna 2100. Hiilidioksidin kasvu edesauttaa kasvien yhteyttämisprosessia eli fotosynteesiä, jossa kasvi muodostaa glukoosia ilmakehän hiilidioksidista ja maaperästä ottamastaan vedestä. Opetushallitus on pitänyt tätä tietoa niin vaarallisena, että sitä ei esitetä alakoulun lapsille.

                                                ***

Viimeisten viiden vuosikymmenen aikana on tehty tuhansia laboratorio- ja kenttäpohjaisia tutkimuksia, joissa on tutkittu kasvien kasvuun liittyviä vasteita korkeammalla ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella. Nämä CO2 -rikastustutkimukset, kuten niitä kutsutaan, ovat lähes yksimielisiä siitä, mitä he ovat löytäneet – lisääntyneet hiilidioksiditasot parantavat merkittävästi kasvien fotosynteesiä ja stimuloivat kasvua. Tässä pari esimerkkiä kenttäkokeista herne- ja riisilajikkeilla.

Lukuisten kokeiden perusteella voidaan vetää johtopäätös, että tyypillisesti ilman hiilidioksidipitoisuuden 300 ppm:n kasvu nostaa useimpien ruohokasvien tuottavuutta noin kolmanneksella, mikä stimulaatio ilmenee yleensä oksien ja tyviversojen määrän kasvuna, enemmän ja paksumpia lehtiä, laajempia juurijärjestelmiä sekä enemmän kukkia ja hedelmiä. Tutkimukset osoittavat, että optimaalinen CO2-pitoisuus on noin 1000…1500 ppm, jota hyödynnetään kasvihuoneissa.

Hiilidioksidin suotuisa vaikutus näkyy selvästi satoisuuden kasvuna maailmanlaajuisissa satoisuustilastoissa:

Merkille pantavaa on, että maailman kuumimmat maat kuten Brasilia, Egypti ja Intia ovat raportoineet viljakasvien tuotannossa ennätyssatoja. Ei ole siis mitään syytä huoleen, että lämpeneminen aiheuttaisi viljan tuotannon romahtamisen, koska maailman vilja-aitat sijaitsevat subtrooppisella alueella.

Lisäksi on syytä muistuttaa, että kaikki tieteelliset tutkimukset osoittavat maapallon vihertymistä – siis puukasvitkin hyötyvät korkeammasta hiilidioksiditasosta –  noin vuoden 1970 jälkeen, vaikka media toistuvasti puhuu ja kirjoittaa maapallon aavikoitumisesta.

+37
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu