Hyviä uutisia hiilidioksidista ja ilmastonmuutoksesta
Johdanto. Äskettäin kirjoitettiin, että täällä Puheenvuorossa on enimmäkseen valittajien kirjoituksia, kuinka kaikki asiat ovat huonosti ja vielä huonommaksi menevät. Päätin kirjoittaa ankean maanantain piristämiseksi positiivisen kirjoituksen aiheesta, miten tieteellisten tutkimusten mukaan hiilidioksidin (CO2) nousu lisää kasvien satoisuutta. Muistutan, että hiilidioksidin pitoisuus oli 280 ppm ennen kuin ihmiskunta aloitti fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, öljy, maakaasu) käytön. Nyt pitoisuus on noin 418 ppm ja nykyisen fossiilisten polttoaineiden käytön perusteella hiilidioksidipitoisuus saavuttaa tason 580…600 ppm vuonna 2100. Hiilidioksidin kasvu edesauttaa kasvien yhteyttämisprosessia eli fotosynteesiä, jossa kasvi muodostaa glukoosia ilmakehän hiilidioksidista ja maaperästä ottamastaan vedestä. Opetushallitus on pitänyt tätä tietoa niin vaarallisena, että sitä ei esitetä alakoulun lapsille.
***
Viimeisten viiden vuosikymmenen aikana on tehty tuhansia laboratorio- ja kenttäpohjaisia tutkimuksia, joissa on tutkittu kasvien kasvuun liittyviä vasteita korkeammalla ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella. Nämä CO2 -rikastustutkimukset, kuten niitä kutsutaan, ovat lähes yksimielisiä siitä, mitä he ovat löytäneet – lisääntyneet hiilidioksiditasot parantavat merkittävästi kasvien fotosynteesiä ja stimuloivat kasvua. Tässä pari esimerkkiä kenttäkokeista herne- ja riisilajikkeilla.
Lukuisten kokeiden perusteella voidaan vetää johtopäätös, että tyypillisesti ilman hiilidioksidipitoisuuden 300 ppm:n kasvu nostaa useimpien ruohokasvien tuottavuutta noin kolmanneksella, mikä stimulaatio ilmenee yleensä oksien ja tyviversojen määrän kasvuna, enemmän ja paksumpia lehtiä, laajempia juurijärjestelmiä sekä enemmän kukkia ja hedelmiä. Tutkimukset osoittavat, että optimaalinen CO2-pitoisuus on noin 1000…1500 ppm, jota hyödynnetään kasvihuoneissa.
Hiilidioksidin suotuisa vaikutus näkyy selvästi satoisuuden kasvuna maailmanlaajuisissa satoisuustilastoissa:
Merkille pantavaa on, että maailman kuumimmat maat kuten Brasilia, Egypti ja Intia ovat raportoineet viljakasvien tuotannossa ennätyssatoja. Ei ole siis mitään syytä huoleen, että lämpeneminen aiheuttaisi viljan tuotannon romahtamisen, koska maailman vilja-aitat sijaitsevat subtrooppisella alueella.
Lisäksi on syytä muistuttaa, että kaikki tieteelliset tutkimukset osoittavat maapallon vihertymistä – siis puukasvitkin hyötyvät korkeammasta hiilidioksiditasosta – noin vuoden 1970 jälkeen, vaikka media toistuvasti puhuu ja kirjoittaa maapallon aavikoitumisesta.
Mitä mahtaisi tapahtua ihmispopulaatiolle, jos se haluttu, luonnollinen pitoisuus saataisiin kehitettyä ilmakehään eli se 280 ppm?
Varmaan sille aavikoitumiselle pitäisi laittaa etumerkki, niin kukin voisi olla tilanteesen tyytyväinen, kun itse pääsisi mieleisensä valitsemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Onnettominta ihmiskunnan kannalta olisi tilanne, jossa sekä ilmakehän että maaperän hiili menisi meriin ja merenpohjaan.
Yliviljely ja ylilaidunnus on ajoittain myös tuottanut niitä aavikoita, Kiinassa (Loess Plateau). Nyt kun ilmakehän hiilidioksidi on lisääntynyt, lisääntyy myös maaperän hiili. Järjestys on C-N-P-K, kaikessa maaperän lannoituksessa, hiili tulee aina ensin ja se on tärkein, muitakaan unohtamatta. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Niin, sehän on se varsinainen rakennusaine ja noita muita tarvitaan vain vähän solujen toiminnan takia.
Ilmoita asiaton viesti
Hyötyjen ja haittojen tasapuolinen tarkastelu on haastavaa. Eihän ilmakehään tulevien CO2-lisäyksien hyödyt kuitenkaan uhkaa aiheuttaa maailmanloppua.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitat hyödyillä, että ihmispopulaatio lisääntyisi hallitsemattomasti.
Näin ei sitten tulisi käymään, ihmispopulaation kasvu pysähtyisi sinne vähän päälle 10 miljardin.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kun ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa, se myös tehostaa nieluja. Kasvillisuuden osalta tämä tarkoittaa antropogeenisen hiilen virtaa ”land uptake”.
https://essd.copernicus.org/articles/12/3269/2020/essd-12-3269-2020-f02-web.png
Tuo on siis globaali suure, eikä se näinollen poissulje sitä, etteikö samanaikaisesti joillain alueilla voisi tapahtua aavikoitumista. Muutenkin blogistin esittämät johtopäätökset kuuluvat lähinnä luokkaan toiveajattelu.
Ilmoita asiaton viesti
Härköselle: Voitko tarkentaa, että mitkä johtopäätökset ovat toiveajattelun piiriin luettavia?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikkapa se, että esität viljelymäärien kasvun johtuvan hiilidioksidista.
Ilmoita asiaton viesti
kiitokset tärkeästä asiasta,
ihan sattumalta kirjoitin kirjoituksesi perään toisen blogin (energiasta), jossa sivulauseessa muistutin juuri tuosta hiilidioksidin myönteisestä vaikutuksesta biomassan tuotantoon,
mainittakoon, että kivihiilikauden suurtuotanto mahdollistui juuri nykyistä huomattavasti isommilla pitoisuuksilla, .. nykyään maapallon biotuotantokyky on laskenut ilmeisestikin huomattavasti noista ajoista, .. ei ihme, että kasvihuoneissa tietääkseni joskus nostetaan CO2-pitoisuutta tarkoituksella, ..
lisäksi voi todeta, että ruohokasvit kehittyivät luokkaa kymmenen miljoonaa vuotta sitten selviämään alentuneeseen hiilidioksipitoisuuteen sopeutumalla; ne siis kehittivät fotosynteesin, joka toimii muita kasveja paremmin nykyisin olevilla alentuneilla pitoisuuksilla. Nämä nyt kuriositeetteina, ..
mainittakoon vielä, että nyt meneillään olevana (2,5 miljoonaa vuotta kestäneenä) ilmastoaikana CO2-pitoisuudet ovat useimmiten olleet 200 miljoonasosan paikkeilla, .. suurin osa aikaahan on ollut ns. jääkautta, .. nyt ei onneksi ole sellainen, ..
ja vielä yksi knoppi; viime aikoina on kerrottu, että kahvin tuotanto vähenee tulevaisuudessa huomattavasti, kun lämpötilat nousevat ja nykyisillä kasvatusalueilla tuotanto ainakin vähenee; tuossa väitteessä ei ole oikein järkeä, nimenomaanhan noin käydessä pitäisi syntyä runsaasti uusia alueita, joilla kahvia voi tuottaa. Toki viljelyjen siirtymiset voivat tilapäisesti vähentää tuotantoa, mutta mitä ilmeisimmin vain tilapäisesti, ..
Ilmoita asiaton viesti
Blogi on höpöä. Hiilidioksidin lisääminen lisää JOIDENKIN KASVIEN SATOISUUTTA.
Ilmoita asiaton viesti
Vosiko kommentoija Gröhn kertoa, mitkä kasvit pärjäävät ihan ilman?
Ilmoita asiaton viesti
Eihän blogi mitään höpöä ole. Yleensä kasvit käyttävät vain osan niiden todellisesta kasvupotentiaalista. Käytännössä aina joku kasvutekijä rajoittaa (ravinteet, maaperätekijat, ilmastotekijät ym). Kasvihuoneissa kasvutekijät voidaan kohtuullisesti optimoida, jolloin voidaan päästä lähelle kasvin tuotantokyvyn maksimia. Hiilidioksidin pitoisuus kasvihuonekasvien maksimituoton kannalta on kuten blogissa kerrotaan. Kaikki kasvit pääsääntöisesti hyötyvät hiilidioksidilisästä.
Ilmoita asiaton viesti
Yleistysharha. Joissakin tapauksissa lisäys haitallista.
https://www.scientificamerican.com/article/ask-the-experts-does-rising-co2-benefit-plants1/
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttiin
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/hyvia-uutisia-hiilidioksidista-ja-ilmastonmuutoksesta/#comment-3656104
Vastaukseni lähetys epäonnistui. Pitänee kopsia kommenttinsa ensin Muistioon, niin saa ehkä joskus sen perille.
Yritin vain tuoda esille sitä, että hyötyissä ei ole mitään olemassaoloa uhkaavaa, jolloin samansuuruisen hyödyn ja haitan uutisointi voi kuitenkin olla vinoa, hyötyä vähättelevää ja haittaa korostavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Yksinkertaisimpana osoituksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen aiheuttamasta kasvillisuuden parantamisesta näen sen, kun kasvihuoneen ilman hiilidioksidipitoisuutta yhteyttämisen parantamiseksi lisätään luokkaa 400 ppm olevasta arvosta aina jopa 1600 ppm:ään asti.
Ilmoita asiaton viesti
Logiikkaharha.
https://www.scientificamerican.com/article/ask-the-experts-does-rising-co2-benefit-plants1/
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikein. On hyvä lisätä positiivisia korjausliikkeitä ja ottaa opiksi mitä tutkijat ovat hiilidioksidipitoisuuden lisäämisen vaikutuksista vihertymiseen oikeasti todenneet.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mitä ne ovat todenneet?
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset kasveihin ovat todennäköisesti suurempia kuin ilmakehän kohonneiden hiilidioksidipitoisuuksien tuomat hyödyt”.
https://www.scientificamerican.com/article/ask-the-experts-does-rising-co2-benefit-plants1/
Ilmoita asiaton viesti
Miten hiilidioksidi liittyy ilmaston muuttamiseen, noin niin kuin mainita saakka? Eikö hiilidioksidipitoisuus ilmastossa enemmänkin seuraile ilmaston muuttumista?
Ilmoita asiaton viesti
Roskaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirralta ei kannata kysyä, hän vastaa aina jollakin linkillä. jota ei ehkä ole lukenut tai jättää kokonaan vastaamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa taustalla vaikuttaa looginen ajattelu joka ei perustu yksipuolisiin näkemyksiin. Ja toisaalta suosittelen lukemaan tuon Gröhnin linkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatti lukea siihen asti että mainittiin typen puute. Maaperän typen puute ei taas johdu kohonneesta hiilidioksiidipitoisuudesta vaan jostain ihan muusta. Hiilidioksiidin lisääntyneen pitoisuuden hyötyjä ei kumottu.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kasvun on havaittu lisääntyneen, niin mitä syylliset voivat olla?
Jos puhutaan luonnonvaraisista kasveista, niin kasvun lisääntymiseen vaikuttavat hiilidioksidi, vesi ja lämpötila. Viljelykasveissa vaikuttaa lisäksi lannoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Matille ja Tapanille. Silloin kun on kysymys todennäköisyyksistä, mistä varsinaiset tutkijat puhuvat, tuskin teillä on sellaista kompetenssia, että osaisitte kertoa, mistä todellisuudessa on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtoehtoja vain luettelinkin. Keksitkö lisää?
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtoehtoja mistä? Olitko tuossa linkatussa tutkimuksessa osallisena?
Ilmoita asiaton viesti
Rising CO2’s effect on crops could also harm human health. “We know unequivocally that when you grow food at elevated CO2 levels in fields, it becomes less nutritious,” notes Samuel Myers, principal research scientist in environmental health at Harvard University. “[Food crops] lose significant amounts of iron and zinc—and grains [also] lose protein.” Myers and other researchers have found atmospheric CO2 levels predicted for mid-century—around 550 parts per million—could make food crops lose enough of those key nutrients to cause a protein deficiency in an estimated 150 million people and a zinc deficit in an additional 150 million to 200 million. …
Ilmoita asiaton viesti
Could, voipi olla mutta voipi olla olematta. Tosi tieteellistä niinkuin sun kommentit yleensä.
Ilmoita asiaton viesti
Pitänee kieltää närpiöläiset tomaatit, niin terveydentilamme paranee.
Ilmoita asiaton viesti
Hohhoijaa
https://www.hsph.harvard.edu/samuel-myers/
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sitten kasvihuoneissa käytetään reipasta co2 lisäystä? Juurikin paremman sadon vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Yleistysharha.
Ilmoita asiaton viesti
Luin koko jutun. Ei tuo maata mullista. Aivan samankaltaisia puutostiloja syntyy, jos miltei mitä tahansa ravinnetta on ylimäärin ja joistakin on puutetta. Typen lisäys johtaa juuri samankaltaisiin seurauksiin kuin hiilidioksidin lisäys, jos samalla muiden ravinteiden taso pysyy muuttumattomana. Tämä on vanha juttu. Justus von Liebig tiesi tämän jo 1800-luvun lopulla.
Ilmoita asiaton viesti
Luepa huolellisemmin . . .
Ilmoita asiaton viesti
Tupla
Ilmoita asiaton viesti
Kasvien lannoittaminen tarkoittaa, että lisätään niitä kasvinravinteita, joista on puutetta. Tänäkin päivänä peltokasveillekin annetaan tarvittaessa rautaa ja sinkkiä. Tulevaisuudessa kasvien ravitsemusta hallitaan entistä tarkemmin. Myers voisi selittää juttujaan vähän tarkemmin. Nuo ei paljon todista.
Ilmoita asiaton viesti
Luepa koko linkattu juttu.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistilla on hyvin yksipuolinen näkemys, etten sanoisi jopa uskonnollinen näkemys maapallon vihertymisen kehityksestä. Totuus on kuitenkin se, että globaalilla tasolla hiilinielut ovat edelleen liian pienet suhteessa hiililähteisiin. Tuskin tässä enää tarvitsee muistuttaa Keeling käyrästä. Siinä vuotuinen vaihtelu on luonnollista ja nouseva trendi ihmisen aiheuttamaa. Tälle tosiasialle ei valitettavasti ole löytynyt muuta järkevää selitystä. Tämän varmasti ymmärtää myös blogisti itse.
Ilmoita asiaton viesti
Aika tieteellistä, kun ei tiedetä niin arvataan. Tänä vuonna co2 pitoisuus alkoi laskemaan jo helmikuussa, joko olet keksinyt sille selityksen?
Ilmoita asiaton viesti
Ei siinä liiemmälti selityksiä tarvita. Helmikuu niinkuin kaikki muutkin kuukaudet ovat luonnollisia kuukausia ja nyt eletään Huhtikuuta.
420.51ppm
https://www.co2.earth/daily-co2
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiskunta ja nykyinen sukupolvi on äärettömän onnekas kun saa elää näin valtavan hyvää ilmastollista jaksoa, jossa CO2-pitoisuus seuraa lämpötilan nousua. Sehän se lämpötila nousi parin asteen verran 1939 mennessä, kuten FMI johtaja Keränen meille raportoi.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos/
Pienestä jääkaudesta palautuminen näkyy oikein hyvin luonnossa ja sen omissa mittareissa kuten myös vähentyneet ja heikentyneet myrskyt ja muut ääri-ilmiöt. Näitä asioita tunnetaan nykyään kovin vähän, kun kuvitellaan ja meille joka päivä uskotellaan, että nyt olisi säiden ja ilmaston puolesta jotenkin poikkeavaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/suomen-virallinen-ilmastohistoria-on-lyhyt-ja-tarkoin-valikoitu/
Myös edellinen keskiajan lämpökausi oli vihreä ja kukoistava etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla. Viljakasvit kukoistivat, alppipuiden kasvuvyöhykkeet nousivat korkealle, syntyi monia uusia kaupunkeja ja väestö yli kaksikertaistui maapallolla. Viikingitkin muuttivat Grönlantiin asumaan eli asuintilaa tuli lisää myös arktisilta alueilta. Viinirypäleitä kasvatettiin pohjoisessa asti ja jopa Englannissa, jossa niitä ei nykyään kasvateta. Hyvä jos kohta Ranskassakaan, kun viilenevä ilmasto halloineen tuntuu tuhoavan viinisadot lähes joka kevät nykyään. Keskiajan lämpökaudellahan viinitarhoja oli jopa 780 m korkeudessa, kun nykyään ovat noin 560 m merenpinnalta. Vehnää ja kauraa viljeltiin Norjan Trondheimissa asti ja olihan sitä vehnän viljelyä Lapissa asti, kun ilmasto 1930-luvulle tultaessa lämpeni nopeasti Suomessakin sen kahden asteen, kuten prof. Keränen meille raportissaan kertoo. Nykyisessä kylmemmässä ilmasto ei vehnää taideta Lapissa viljellä.
Ihmispopulaatio siis tuplaantui keskiajan lämmössä ja nyt se on tässä 1900-luvun alussa alkaneessa lämmössä kohta 10 kertainen, kun on niin loistavat olosuhteet ja vihertyvä maapallo antaa antimiaan. Se vaan, että jossakin vaiheessa käy kylmät, kuten esim. Daltonin minimin aikaan kävi. Silloin esimerkiksi Oberlachin aseman lämpötila Saksassa laski 2 astetta 20 vuoden aikana, mikä tuhosi maan elintarviketuotannon. Vuosi ilman kesää tapahtui myös Daltonin minimin aikana (vuonna 1816), kuten myös Euraasian ja Amerikan viljelyhäiriöt, jotka johtivat ruoka mellakoihin, nälkään ja lopulta miljoonien ihmisten kuolemaan.
Mutta naatiskellaan niin kauan kuin lämpöä ja ruokaa riittää! Viileneminen on jo alkanut nimittäin, vaikka tosiasioiden tunnustaminen on kovin vaikeaa nykyään..
Ilmoita asiaton viesti
Höpöt.
Since that early century warming, temperatures have risen well-beyond those achieved during the Medieval Warm Period across most of the globe. The National Academy of Sciences Report on Climate Reconstructions in 2006 found it plausible that current temperatures are hotter than during the Medieval Warm Period. Further evidence obtained since 2006 suggests that even in the Northern Hemisphere where the Medieval Warm Period was the most visible, temperatures are now beyond those experienced during Medieval times (Figure 1). This was also confirmed by a major paper from 78 scientists representing 60 scientific institutions around the world in 2013. SS
Ilmoita asiaton viesti
Sinulle kaikki asiat näyttävät tekniikassa kuten luonnossakin olevan pelkkää höpöä, sinulle on vaikeaa antaa myönnytystä vastakkaisille mielipiteille.
Ihminen on tässä ajassa alkanut oppia sitä, että miten joissakin asioissa voitaisiin saada tasapainon takaisin, kun sitä ennen ihminen tuhosi joitakin lajeja sukupuuttoon ja nyt niitä yritetään saada takaisin teknisillä menetelmillä, joita sinä pidät höpöinä aina.
Esimerkiksi Yellowstonessa susikannat ovat romahtaneet ja sitten ne kauriit ovat tuhonneet taimistoja valtavasti, koska niillä ei ollut luonnollista petoeläintä häiritsemässä. Kun sudet tuotiin sinne tuomaan sitä tasapainoa, niin kauriit ovat joutuneet olemaan valppaina ja taimisto on saanut kasvaa luonnollisesti puiksi.
Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.
Näitä hyödyllisiä tapoja voimme tehdä ihmiskunnalle mutta ilmastolle me emme mahda mitään vaikka laittaisimme koko maailman rahat siihen puupennejä myöten.
Miksi sitten korona-aikana hiilidioksidit jatkoivat kasvamistaan vaikka lähes koko lentoliikenne romahtivat niin alas sekä muut asiat, joita on pidetty haitallisina ja ilma puhdistui huomattavasti?
Ilmoita asiaton viesti
Vertailuharhoja.
Ilmastotiede perustuu faktoihin. Denialistit levittävät fossiilisen teollisuuden tukemia tarkoitushakuisia harhoja.
”Shemu P 2.3.2011
Tähän sopii aiemmin kirjoittani, tosin pitkähkö kommentti taustalla häärivästä Marshall Instituutista. Tuon organisaation tarkoitus on vain ja ainoastaan hämätä ja harhauttaa julkista keskustelua. Luodaan mielikuvia, että tiedemiehet ovat erimielisiä ilmastonmuutoksesta, tupakan haitoista, happosateista ja CFC kaasuista. He ovat toimineet tehokkaasti etenkin USA:ssa. Vaikutukset näkyvät jo poliittisessa päätöksenteossa, ja se on niiden ainut tarkoituskin. Häviäjiä ovat ympäristö, ihmiset ja tiede. Roy Spencer on Marshall Instituutin hallituksen jäsen.
Georce C. Marshall Institute. Perustettu 1984 puolustamaan Reaganin luomaa SDI (Strategic Defence Initiative) hanketta. Jo silloin he ottivat käyttöön taktiikan edistääkseen omia asioita: ei keskustella tiedeyhteisön sisällä, vaan julkisuudessa. Hämätään julkista keskustelua ja mielipidettä. Vaaditaan medianäkyvyyttä jopa uhkaamalla syytteillä, jos ei saa samaa määrää palstatilaa suurimmista lehdistä (fairness doctrine).
Kylmän sodan loputtua vastustus siirtyi ilmaston muutokseen. Laulu oli sama: luoda epäuskoa julkisessa keskustelussa, että tiedeyhteisö ei ole yksimielinen, ilmastonmuutosta ei tapahdu, jos tapahtuu se ei tapahdu pian, jos tapahtuu teknologia auttaa, jos tapahtuu se voi olla hyväksi, jos tapahtuu ihmisellä ei ole siihen osuutta, jne…
Tiedeyhteisö oli jo 1990-luvun alussa hyvin yksimielinen ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Silloin Marshall instituutin kaverit (perustaja Robert Jastrow, Frederick Seitz, William Nierenberg ja S. Fred Singer) aloittivat massiivisen kampanjan ja henkilökohtaisen hyökkäyksen yhden IPCC 1995 raportin kirjoittajaa vastaan (Benjamin Santer). He kirjoittelivat suuriin lehtiin ja vaativat palstatilaa. Otsikot olivat hyvin tuttuja: Santer on muunnellut tieteellisen tutkimuksen tuloksia, tiedemiehet ovat ristiriitaisia, mittaustuloksia on vääristelty, jne. Kaikki oli puhdasta hölynpölyä vailla totuuspohjaa. Mutta mediassa oli jo luotu mielikuva ”likaisesta” tieteen harjoittamisesta. Ja noita virheellisiä syytöksiä toistettiin lukuisissa eri paikoissa ikään kuin totuutena. Lehtiartikkelit ja väärät syytökset tapahtuivat vuonna 1996.
Huomaa, että kertaakaan he eivät osallistuneet itse tieteen tekemiseen ja siellä olevien mahdollisten virheiden korjaamiseen. Ei, vaan kaikki tapahtui median kautta suuren huomion saattelemana. Yleisö oli saatu epäilemään. Ja hyväntahtoiset hölmöt seurasivat perässä.
Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1998, Santer luki lehdestä artikkelin, missä kerrottiin muutaman tiedemiehen kyseenalaistaneen tupakan aiheuttamat vaarat. Strategia oli pitää ”controversy alive”, eli luoda epäluottamusta suuren yleisön keskuudessa siitä, että tiedemiehet olisivat samaa mieltä tupakanpolton haitoista. Se kuulosti tutulta. Taktiikka oli sama ja niin olivat ”tiedemiehetkin”, nimittäin Seitz. Ainoana tarkoituksena hämätä julkisuudessa tiedeyhteisön antamaa kuvaa tupakan haitoista. Molemmat ”tiedemiehet” olivat erittäin kokeneita ja arvostettuja. Muuten heitä ei oltaisi kuunneltu. Seitzin viimeisin työpaikka (ennen siirtoa Marshall Instituutin palvelukseen) vuodesta 1979 eteenpäin oli olla neuvonantaja R.J. Reynolds yhtiölle. Se on yksi suurimmista tupakkayhtiöistä. Tehtävä oli johtaa tutkimusta, jossa etsittiin syitä tupakan ja keuhkosyövän välillä. Hän palkkasi nuoria tutkijoita. Ei ollut yllätys, että oma tutkimus ei löytänyt syy-yhteyttä tupakan ja keuhkosyövän välillä. Mutta se antoi aiheen tuoda julkiseen keskusteluun uuden aineksen – tiedeyhteisö ei ole yksimielinen tupakan ja keuhkosyövän syy-yhteydestä. Nyt ainakin tiedämme paremmin. Ja kaiken tuon perimmäinen tarkoitus oli luoda riittävää epäilystä (reasonable doubt), jotta lakisyytteet eivät mene oikeudessa läpi. Lopulta nekin menivät läpi 2000-luvulla. Oikeudenkäynnin tuloksena tupakkateollisuus joutui julkistamaan omat tutkimuksensa. Ne oli toteutettu karmivalla, tieteen lähes kaikkia periaatteita vastaan sotivalla tavalla.
Singer vastaavasti kirjoitti 35 artikkelia isoihin julkaisuihin vuosien 1989 ja 2003 välillä. Aihe aina sama – kiistää ilmastonmuutosta tutkivan tieteen tulokset, luoda epäilystä ja väittää että tiedemiehet ovat laajasti erimieltä asioista. Sama kaveri kirjoitteli 80-luvulla aineistoa siitä, että happosateet eivät johtuneet ilmakehään päästetystä rikistä ja typestä. Sama taktiikka – tiedemiehet riitelevät, näyttö on kiistanalaista. No, me kaikki tiedämme, että happosateet johtuvat rikin ja typen päästöistä. Nyt teollisuus poistaa nuo haitalliset ainekset suureksi osaksi päästöistään teollisuusmaissa. Singerin tavoite oli, että niitä ei olisi tarvinnut poistaa. Muuten kustannukset olisivat nousseet ja työpaikat karanneet ulkomaille ”viherpiiperryksen” takia. Kuulostaako tutulta argumentaatiolta?
1995 Singer todisti USA:n kongressin istunnossa siitä, että ei ole näyttöä CFC kaasujen ja otsoniaukon välillä. Hän todisti, että tiedemiesten keskuudessa ei ole yhteneväistä näkemystä CFC kaasujen ja otsoni-kadon välillä. Tuo oli lokakuussa 1995. Vain pari viikkoa lausunnon jälkeen Rowland, Molina ja Crutzen saivat Nobel-palkinnon työstään, jossa osoitettiin otsonikadon johtuvan CFC kaasuista! Lisäksi Singer argumentoi, että työpaikat karkaavat ja kustannukset nousevat, jos USA:n teollisuuden on poistettava tai vähennettävä CFC kaasuja. Kuulostaako tutulta argumentaatiolta? Nyt tiedämme, että syy-yhteys on selvä ja siksi CFC kaasut on poistettu lähes kokonaan käytöstä, myös kehittyvissä maissa.
Singer oli myös tupakkateollisuuden puolustaja. Hän väitti, että passiivisesta tupakanpoltosta ei ole tieteellistä näyttöä, tai että tiedemiehet ovat erimielisiä. Tavoite oli jälleen sama, hämätä julkista keskustelua ja saada aikaan epäilystä tieteen paikkansa pitävyydestä. 90-luvulla ei enää kiistetty itse tupakanpolton haitallisuutta, mutta passiivisen tupakan haitallisuus kiistettiin, vaikka 1986 terveysvirasto oli tehnyt julkaisun jossa varoitettiin passiivisen (silloin ”secondary smoking”) haitoista. Fred Singer haastoi tuonkin raportin vuoden 1994 raportillaan, jonka tekemistä oli tupakkateollisuus suoraan tukenut. Raportissa Singer väitti, että tieteellisiä tutkimuksia oli vääristelty poliittisen agendan tukemiseksi (agenda mitä hän tarkoitti oli kai myöntää passiivisen tupakoinnin haitat). Kuulostaako tutulta taktiikalta?
Yhteistä herroille Jastrow, Seitz, Nierenberg ja Singer oli se, että he kaikki olivat SDI:n ja Marshall Instituutin lisäksi äärikonservatiiveja, anti-kommunisteja (ääri), erittäin voimakkaita julkisen säätelyn vastustajia, väittivät että teknologia ratkaisee tulevaisuuden ongelmat ja että markkinat hoitavat ja säätelevät itse itseänsä myös ympäristö asioissa (”laissez-faire”). Näin tehdessään he kertoivat täysin valheellisia tulkintojaan tieteestä, hämäsivät suurta yleisöä ja ennen kaikkea hidastivat kaikkea poliittista päätöksentekoa tupakka, happosade, CFC-kaasujen, ja nyt ilmastonmuutoksen alueella. Aina samalla taktiikalla.
Eli tupakan, happosateiden ja ilmastonmuutoksen kieltäjien jäljet johtavat samalle sylttytehtaalle. Tieteen tekemiseen tai edes sen kritisointiin ei osallistuta. Hämätään julkista keskustelua ja muokataan ihmisten mielipidettä.”
Ilmoita asiaton viesti
Laurilla on ikivanhaa tietoa. Uusin tieteellinen tutkimus kertoo meille, että Roman Warm Period Was 2°C Warmer Than Today, New Study Shows
https://www.netzerowatch.com/roman-warm-period-was-2c-warmer-than-today-new-study/
Toki mainitsemieni historiallisten luonnon havaintojen kautta tuon hyvin uskookin.
Toki on niin, että keskiajan lämpöjakso painottui pohjoiselle pallon puoliskolle. Toisaalta eteläiseltä puolelta on vaikeampi tietoa saada.
Samoin pieni jääkausi oli kovimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla ja luonnon omista mittareista on helppo havaita, että siitä ollaan yli 300 vuoden ajan palauduttu. Nyt se palautuminen on hieman ottanut 2000-luvulla takapakkia. Nuo ilmastonmuutokset näyttävät suuntaa ja toiseen vaikuttavan eniten pohjoiselle pallonpuoliskolle.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastonmuutos-luonnossa/
Ilmoita asiaton viesti
Vertailuharha.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko Lauri ystävällisesti kertoa lyhyesti, miten on tieteellisesti todistettu että hiilidioksiidin kasvu on selvästi suurin syy lämpötilan nousuun. Miten fakta on dokumentoitu ?
terveisin
Veikko
Ilmoita asiaton viesti
Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät. Auringon tulosäteily pääsee maanpintaan kasvihuonekaasujen läpi, mutta ne hidastavat säteilyä pois maapallolta.[1] Kasvihuoneilmiössä useista eri aallonpituuksista muodostuvan sähkömagneettisen säteilyn (säteilyspektrin) tietyt aallonpituusalueet lämmittävät väliainetta (ks. absorptio), esimerkiksi maapallon kaasukehää ja pintaa. Lämmennyt väliaine/materiaali puolestaan säteilee (emittoi) lämpöenergiaansa ainoastaan infrapunasäteilyn aallonpituusalueella ulospäin. Infrapunasäteilyn eli lämpösäteilyn läpäisykyky on verraten huono, mistä syystä se (läpäisemisen sijaan) absorboituu tai heijastuu mm. kaasumaisiin väliaineisiin muita aallonpituusalueita intensiivisemmin. Täten siis systeemiin sisälle tuleva sähkömagneettinen säteily pääsee huonommin säteilemään ulos systeemistä, mikä nostaa systeemin peruslämpötilaa jonkin verran. Wiki
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vastauksesta. Vanhana tilintarkastajana ja tekniikasta kiinnostuneena olisin mielellään kuullut teknisistä kokeista ja laskelmista joilla tällaiseen lopputulokseen on päädytty. Kun katselee taulukoita ei lämpeäminen ole ollut viimeisten kymmenien vuosien aikana juuri mitään vaikka hiilidioksiidipitoisuus on kasvanut huomattavasti. Taitaa olla niin, että lukuisat kriitikot ovat löytäneet virallisesta tieteestä ”heikon lenkin”.
Laajojen teknisten perustelujen esittäminen voi olla vaikeeta tällä palstalla, vaikka Antero Ollila onkin sen kiitettävästi tehnyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ai että vuosikymmenten työ ja Kymmenettuhannet tutkimusraportit pitäisi tiivistää kommentiksi . . .
Ilmoita asiaton viesti
Niin pitäisi jos osaisi. Ymmärrän että on turhauttavaa huomata vuosikymmenten työn menneen hukkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Keskiaika on palannut tieteeseen, mutta onneksi syyllisiä on nyt niin paljon, ettei noihin pienen jääkauden aikaisiin rangaistuksiin olla vielä menty. Ilmastolaki on kyllä tekeillä, eli tiedä häntä sitten miten se tulevaisuudessa menee.
https://jitkonen.fi/?p=2185
Ilmoita asiaton viesti