Ilmastontutkijat eivät käytä IPCC:n arvoja eivätkä saa samoja tuloksia
Johdanto
Media ja IPCC:n tieteen nimeen vannovat antavat sellaisen kuvan, että ilmastontutkijat jakaantuvat kahteen selvään leiriin:
- Niihin, jotka tekevät oikeaa ilmastotiedettä, ja jotka hyväksyvät varauksetta IPCC:n raportoimat tulokset, käyttävät niitä tutkimuksissaan ja saavat tuloksia, jotka julkaistaan arvostetuissa tieteellisissä lehdissä, ja joita IPCC referoi ja ne ovat yhtäpitäviä IPCC raportoimien tulosten kanssa.
- Denialisteihin, jotka eivät hyväksy IPCC:n raportoimia tuloksia, eivät käytä niitä tutkimuksissaan, joiden tuloksia ei julkaista arvostetuissa tieteellisissä lehdissä ja jotka poikkeavat IPCC:n raportoimista tuloksista.
Arvelen, että tämän kirjoituksen luettuaan lähes jokainen joutuu muuttamaan käsitystään parissa kolmessa kohtaa.
Tutkijoiden syöttöarvoissa laaja hajonta ja tulokset eivät lähene toisiaan
Otetaan käsittelyyn ensi kuva 1.
Kuva 1. Ilmastoherkkyyden TRC arvot ja tutkimuksen julkaisuvuosi, Viite 1.
Kuvan 1 data on viitteestä 1, joka on Review- eli katselmointiartikkeli, ja jossa on yli 400 referenssiä. Silmiinpistävä piirre on, että TRC-arvoissa ei ole näkyvissä vuosien varrella mitään lähentymistä IPCC:n ns. virallista arvoa eli 1,8 astetta kohti. Valtava hajonta. Samanlaisen kuvan olisin voinut tehdä ECS-arvoista.
Mukana on muutamia ns. denialistien tuloksia, kuten allekirjoittaneen 0,6 astetta. Suurin osa tuloksista on julkaistu ns. arvostetuissa lehdissä.
Sitten kuva 2, Viite 2.
Kuva 2. Ilmastoherkkyysarvo ECS ja CO2:n säteilypakotearvo pitoisuudelle 560 ppm.
- Kuvasta 2 selviää kaksi erikoista tietoa:
– Ilmastotutkijat eivät ole käyttäneet IPCC:n virallista säteilypakotearvoa CO2-pitoisuudelle 560 ppm, joka on vuosina 2001-2013 ollut 3,7 W/m2, myös kanoniseksi arvoksi ristitty. Ei ole kelvannut kenellekään. Raportissa AR6 vuonna 2021 IPCC maksoi potut pottuina, eikä kelpuuttanut yhdenkään tutkijan RF-arvoa CO2:lle, vaan laskeskeli aivan omansa 3,90-3,93 W/m2 (saa valita, mistä kohtaa tutkimusta lainaa). - Myös tutkijoiden ECS-ilmastoherkkyysarvot vaihtelevat rajusti eikä kenenkään tulos osunut kohdalleen IPCC:n raportoiman arvon (keskiarvo) 3,0 astetta.
Yhteenveto
Tutkijat eivät osoita mitään kunnioitusta IPCC:n raportoimaa CO2:n säteilypakotearvoa kohtaan. Arvostettujenkin ilmastotutkijoiden ilmastoherkkyysarvot vaihtelevat rajusti. Miten sitten IPCC on saanut laskettua ”oikeat” ilmastoherkkyysarvot? Yksinkertaisesti niin, että se on laskenut keskiarvon valitsemiensa tutkimusten joukosta ja tälle joukolle tulosten hajonnan. Kuka on se auktoriteetti, joka valitsee ”oikeat” tutkimukset? Tuleeko oikea tulos tieteessä siten, että lasketaan huonojen tutkimustulosten keskiarvo ja hajonta? Ilmastotieteessä toimitaan näin.
On päivänselvää, että ilmastotutkijat eivät anna oikeastaan mitään arvoa IPCC:n raportoimille arvoille kute CO2:n säteilypakotearvo 3,7 W/m2 tai ilmastoherkkyysarvot 1,8 °C / TRC ja 3,0 °C/ECS.
Puheenvuoron tietyille kommenteille on ollut tunnusomaista, että jos joku ei hyväksy IPCC:n raportoimia tunnuslukuja, niin hän on denialisti. Tämän kriteerin mukaan käytännössä noin 90 % ilmastotutkijoista täyttää tämän kriteerin.
Viitteet
1. Knutti, R., Rugenstein, M. & Hegerl, G. Beyond equilibrium climate sensitivity. Nature Geosci10, 727–736 (2017). https://doi.org/10.1038/ngeo3017
2. Femke J. M. M. Nijsse, Peter M. Cox, and Mark S. Williamson, Emergent constraints on transient climate response (TCR) and equilibrium climate sensitivity (ECS) from historical warming in CMIP5 and CMIP6 models. https://esd.copernicus.org/articles/11/737/2020/
Osaatko sanoa esimerkin missä ilmastonherkkyysarvoa (oli se sitten IPCC:n raportin keskiarvo tai yksittäisestä mallista saatu) ”käytettäisiin”?
Ilmoita asiaton viesti
Etupäässä ilmastoherkkyysarvoa käyttää IPCC ja media. Media ei muita arvoja uskalla käyttäkään kuin IPCC:n virallisia ilmastoherkkyysarvoja. IPCC:n kohdallakin käyttö on rajattua, koska IPCC painottaa sanomansa tulevaisuuden skenaarioihin. Siellä on kaiken logiikan vastaisesti valittu kaikkein epätodennäköisin skenaario todennäköisimmin toteutuvaksi eli se, jota yleensä kutsutaan nimellä BAU eli Business as usual. IPCC:n laskelmissa asia ei ole niin.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt saa oikein kiinni missä media tai IPCC:kään sitä käyttäisi. Kuten olen pariin otteeseen sanonut. Ilmastonherkkyys on tulos, ei mikään syötearvo.
Ilmoita asiaton viesti
En ole väittänyt, että ilmastoherkkyysarvo olisi syötearvo, mutta CO2:n säteilypakotearvo on kaikkein tärkein syötearvo. Kuva 2 kertoo, että ilmastotutkijat eivät käytä IPCC:n säteilypakotearvoa. Piste.
Ilmoita asiaton viesti
No ei sekään ole syötearvo vaan tulos.
Ilmoita asiaton viesti
Säteilypakotearvoa ei voida mitata, vaan se on laskemalla hoidettava, joten siinä mielessä se on tulos. Toisaalta se on syötearvo, jonka avulla voidaan laskea ilmastoherkkyysarvo. Viitteessä 2 on taulukko, jossa on lueteltu tutkimuksessa käytetyt tietokonemallit, niissä käytetyt säteilypakotearvot ja edelleen mallien laskemat lämpenemisarvot eli ilmastoherkkyysarvot. Taulukossa on jokaisen mallin kohdan myös lukuarvo suureelle nimeltä ilmastopalauteparametri, joka on ilmastoherkkysparemetrin käänteisluku.
Jokaisen mallin kohdalla ilmastoherkkyysarvo saadaan jakamalla säteilypakotearvo ilmastopalauteparametrilla. Esimerkiksi taulukon 1. malli nimeltä BCC: CO2:n säteilypakote 3,01 W/m2, ilmastopalauteparametri 0,98 ja ECS = 3,01/0,98 = 3.07 astetta.
Säteilypakotearvo ei ole pelkkä tulos, se on myös syötearvo, jonka avulla voidaan laskea lämpenemisarvo.
Tietokonemallien kanssa työtä tekeville se on tietysti kiusallista, että lopputulos saadaan myös näin suoraan.
Ilmoita asiaton viesti
Toki jos nuo luvut on tiedossa, niin niistä voipi jonkinlaista karkeita arviota laskeskella. Mutta ei niitä tosiaan tutkimuksissa käytetä tälla tavalla enkä tosiaan tiedä, miten esim media näitä käyttäisi.
Ja tietokonemalleistahan nuo luvut saadaan.
Ilmoita asiaton viesti
Luulisi Ollilan ymmärtävän, että lopputulos ei synny suoraan ilman tietokonemalleja, paitsi sellainen lopputulos, joka on vedetty hatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi RPC simulaatioiden haarukka on ~13°C niin varmasti löytyy oikea lämpötila jokaiselle vuodelle niin ei tarvii hatusta vetää.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyminen lienee vähän luontevampi tapa aloittaa keskustelu ja saada ajattelemaan. Mutta mihin olisit esimerkiksi tälla kertaa kaivannut vastausta?
Ilmoita asiaton viesti
Minulle on useampikin Ollilan kannattaja sanonut – myös kasvotusten – että eivät he ymmärrä mitä Ollila blogeissaan kirjoittaa. Ylipäänsä moni ilmastokeskusteluun osallistuva ymmärtää itse ilmiöstä kovin vähän. Ollilaa kannatetaankin hänen kantojensa ja johtopäätöstensä takia. Tästä sitten seuraava vaihe on, että vastakkaisia ääniä aletaan savustamaan ulos, mitä oma kommenttisikin edustaa.
On erinomainen asia, että saamme täällä lukea kommentteja myös todelliselta tutkijalta.
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen on luonut mielikuvan, joka on väärä. Ollilan blogit ovat analyyttisiä ja johtopäätökset realistisia. Sitä ei löydy ilmastoeliitin tutkimuksista edes kaivamallakaan.
Antonin kommentit on niin ympäripyöreitä, että saa vaikutelman epävarmuudesta tai huonosta asiantuntemuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Oma kantani siitä, kenen argumentointi on selkeää ja johdonmukaista ja kenen taas on sekavaa käsitemössöä, menee sinun kantasi kanssa täysin ristiin, mutta eipä tätä asiaa kannata vatvoa tämän enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Osoitit juuri kuten aina ennenkin, ettet kykene puolueettomaan asian omaksumiseen. Agenda painaa aivan liikaa vaakakupissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin kiitos paljon positiivisesta suhtautumisesta. Se ei ole täällä ihan itsestään selvyys. Ja samoin arvostan paljon sitä, että jaksat olla täällä vääntämässä järkeä moneenkin keskusteluun vaikka se ei palkitsevaa olekaan.
Minullakin on sama käsitys, että harva täällä ymmärtää Ollilan kirjoituksia, vaikka niitä kehuvatkin. Tämä näkyy ihan siinäkin, ettei kukaan koskaan vastaa Ollilan puolesta hänelle esitettyihin kysymyksiin. Tai osaa puolustaa, jos Ollilan kirjoituksia korjataan. Tässäkin tilanteessa keskusteluun osallistujat olisivat hyvin voineet antaa vastauksen kysymykseeni tai muuten keskustella itse aiheesta. Mutta nyt lähinnä nämä parit kommentit ovat kohdistuneet minuun, jonka ei kyllä pitäisi kovin mielenkiintoinen puheenaihe olla.
Ilmoita asiaton viesti
Tekstistä päätellen Ollila ei taida tietää mitä IPCC on.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti yrittää kaikkensa, jopa käänteisellä logiikalla, jotta sekä IPCC:n toiminta, että todellisten ilmastotutkijoiden julkaisemat tutkimukset hämärtyvät, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Epähuomiossa viitteet jäi pois. Knutti et kumppanien artikkelissa oli siis yli 400 viittausta. Silmiini osui kaksi suomalaista nimeä eli Räisänen ja Ollila, molemmat kahteen kertaan.
Joku tästä tutkijatiimistä otti vuosia sitten minuunkin yhteyttä ja halusi tietää, mikä on ECS-arvoni, koska tutkimuksissani olin raportoinut vain TRC-arvon 0,6 astetta. Ilmoitin, että minun ECS-arvoni on sama. Se ei kelvannut heille, joten sitä he eivät ole raportoineet. Liekö tällä ollut vaikutusta, koska toisen tutkimustulokseni he raportoivat väärin, että TRC-arvoni vuoden 2016 julkaisussa on 1,0 astetta. Kyllä se oli vain 0,6 astetta.
Ilmoita asiaton viesti
Yhä sekavammaksi vain menee..
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmeessä näissä ilmastonmuutosjutuissa annetaan näin suuri paino ilmastonherkkyysarvolle? Kyseessähän on vain osamalli. Paljon tärkeämpää olisi tietää hiilidioksidipäästöjen vaikutus lämpötilaan, esimerkiksi antamalla ”oikea ilmastonherkkyys” vaikkapa ilmoittamalla paljonko lämpötila muuttuu pysyvästi, kun päästöt kaksinkertaistuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Paha sitä on antaa kun ei tiedetä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, mittausdataa ei ole ja malleihin perustuva laskenta vaatii erittäin monimutkaisen takaisinkytketyn epälineaarisen prosessimallin, jonka osaprosessit ovat vielä tuntemattomia.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastoherkkyys on paha kompastuskivi ilmastonmuutosopille.
Toinen vähintään yhtä paha on ilmastohistoria. Se pitää väärentää, muuten ilmuopista ei jää mitään jäljelle.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastoherkkyysarvo tarkoittaa ilmaston lämpenemistä, kun CO2:n pitoisuus kasvaa arvosta 280 ppm arvoon 560 ppm. Sitten onkin kysymys siitä, että mikä on pysyvä muutos. TRC-arvo on alempi ja ECS tarkoittaa tasapainoista ilmastoherkkyysarvoa eli sitä teoreettista lämpötilaa, johon ilmasto hakeutuu satojen vuosien kuluessa muutoksen jo tapahduttua. Se on tutkimuksen villilänsi, jossa kehitetään positiivisia takaisinkytkentöjä, jotka kaikki lisäävät lämpötilaa. Sekä TRC että ECS tapahtuvat kaukana tulevaisuudessa ja tulosten validointiin ei ole mitään mahdollisuutta.
Tosiasiassa ei voida tieteellisesti kiistatta osoittaa, että nykyinen lämpeneminen on johtunut pelkästään kasvihuonekaasuista. Kahdessa kymmenessä vuodessa auringonsäteilyn absorption säteilypakotteen muutos kasvoi arvoon 1,81 W/m2, jota voi verrata IPCC:n laskemaan CO2:n säteilypakotearvoon 2,16 W/m2 vuodesta 1750 vuoteen 2019 mennessä.
Tilanne on nyt, että media ja ilmastotieteilijät vaikenevat auringonsäteilyn absorption kasvusta, vaikka se mitattu arvo toisin kuin CO2:n säteilypakote, joka on kovin teoreettisesti laskettu.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta kuulosta todella erikoiselta ettei auringonsäteilyn absorptio olisi muuttunut aikaisemminkin ilmastohistoriassa. Mitattu tietohan meiltä puuttuu ja epäilen että muuttumattomuus johtuu siitä. Aivan sama koskee lämpötilaakin. Käyrät tasoittuu merkittävästi kun mitattu tieto puuttuu tai on erittäin vajavaista.
Toinen häiritsevä asia, on että CO2 valittu kaiken muutoksen avaintekijäksi. Sillä perusteellahan herkkyysarvokin on muotoutunut. Kyllä se aurinko pitää olla kaiken lähtökohta.
Ilmoita asiaton viesti
Nykytilanne osoittaa oivallisesti, mistä on kysymys. Auringonsäteilyn absorptio lisäys perustuu NASA:n tekemiin mittauksiin, mutta ne yritetään vaieta kuoliaaksi. Ne osoittavat liiankin selvästi, että aurinko on määräävässä roolissa maapallon lämpötilan suhteen: 99,97 % maapallon saamasta energiasta tulee auringosta.
Ilmastonmuutoksen pääsyylliseksi nostettu hiilidioksidin vaikutus perustuu taas monimutkaisiin spektrianalyysilaskelmiin. Kuinka monen suomalaisen tutkijan tiedätte suorittaneen näitä laskelmia? Ei siis ilmaston tietokonemalleja soveltaen.
Ilmoita asiaton viesti
Se on ihan turhaa ottaa itselleen ansioksi spektrianalyysilaskelmia, niitä osaa valmiilla laskimilla laskea kuka tahansa. Mutta kun lähtöparametrit ovat virheelliset (kuten blogistilla), ei niistä spektrianalyyseistä ole silloin mitään vastaavaa hyötyä.
Ilmoita asiaton viesti
”Toinen häiritsevä asia, on että CO2 valittu kaiken muutoksen avaintekijäksi. Sillä perusteellahan herkkyysarvokin on muotoutunut. Kyllä se aurinko pitää olla kaiken lähtökohta.”
Auringon säteilytehossa muutokset olleet aika vähäisiä ja ovat laskusuunnassa. Ilmastonmuutoksessa kyse on siitä voimakkaasta ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä.
Tämähän ei ole mitenkään hypoteettistä vaan tiedetään, että näin on.
Aivan kuten Darwin aikoinaan sanoi, että evoluutioteorian mukaan Madagaskarilta pitäisi löytyä ötökkä jolla on 30cm imukärsä, ja fossiililöydösten pitäisi näyttää muutosta. Mikäli näin ei ole, tulisi teoria hylätä. Toisin kävi, löytyi se ötökkä ja samoin fosiilit.
Hiilidioksidin vaikutus laskettiin 60-luvulla ja hiilidioksidipitoisuuden nousun pitäisi tarkoittaa lämpenemisen ohella vesihöyryn lisääntymistä ilmakehässä ja yläilmakehän viilentymistä. Mikäli näin ei tapahtuisi niin teorian voi hylätä.
Mutta, hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa lämpötila on noussut, vesihöyry on lisääntynyt ja yläilmakehä on viilentynyt joten asia tiedetään todeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Olet kyllä aika paukapää, kun et ymmärrä edes mistä puhutaan, auringon säteilyn absorptiosta. Vaikka auringon TSI tiedetään varsin vakioiseksi, ei siitä ole mitattua tietoa kovinkaan montaa vuosikymmentä.
Viime aikainen lämpeneminen ei ole CO2 aiheuttamaa, koska sen vaikutus on IPCC:kin mukaan 0,01°C vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmasto on lämmennyt vuosisatojen ajan. Aurinko selittää sitä niin pitkään kuin kyse on auringon aktiivisuuden voimistumisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Et tajunnut vieläkään. Maanpinnalle tuleva säteily on eri kuin TSI.
Ilmoita asiaton viesti
Muutos tapahtuu molemmissa (TSI ja Maan pinta), ei pelkästään pilvien vaikutuksesta!
Ilmoita asiaton viesti
Matti Kaarnatulla näyttää edelleen olevan tapana käsitellä tosiasoita varsin vapaamielisesti, jotenkin tulee mieleen eräs entinen presidentti ison veden takaa.
Ilmasto ei ole suoraviivaisesti lämmennyt vuosisatojen ajan. Esimerkiksi minun elämäni aikana ilmasto on myös kylmennyt ja on varsin mahdollista, että kylmenee vielä ennen kuin minusta aika jättää.
Ilmoita asiaton viesti
Kummallista, että sinä väität auringon säteilytehon laskevan, vaikka mittaukset osoittavat toista.
Saitko tiedon mallinnuksista vaiko joltain alieneilta?
Tästä vuodesta odotetaan tämän jakson aktiivisinta vuotta, mutta se on silti täysin ennustamatonta.
Joka tapauksessa auringon perus-trendi on se, että sen säteilyteho jatkaa nousuaan jatkuvasti hamaan telluksen/elämän tuhoon telluksella, emmekä me voi asialle mitään. Näin tekevät kaikki pääsarjan tähdet, vaikka karnaattu kuvittelisi mitä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
NASA on luotettava lähde: https://science.nasa.gov/wp-content/uploads/2023/11/temperature_vs_solar_activity_2021.png
Ilmoita asiaton viesti
Kannataisikohan päivittäää lähde johonkin tuoreempaan ja todellisuudesta kertovaan?
https://tinyurl.com/2d2vptts
Tuolta voit sitten valita data-settejä ihan oman mieltymyksesesi mukaan.
https://lasp.colorado.edu/lisird/
Olen linkannut tämän sinulle monasti, mutta paksupäisesti roikut yli 5 vuotta vanhassa datassa, joka on vähän tarkoituksellisestikkin muokattu. En tiedä, etkö kykene ymmärtämään, vai onko kyseessä jokin muu kognitiivinen ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
”Kannataisikohan päivittäää lähde johonkin tuoreempaan ja todellisuudesta kertovaan?”
Ihan sama data näkyi olevan.
Tuoreudella ei olennaisesti eroa ole kun kuitenkin tarkastelujakso on 30 vuotta.
”Olen linkannut tämän sinulle monasti, mutta paksupäisesti roikut yli 5 vuotta vanhassa datassa”
Mitä väliä viidellä vuodella?
Ei ilmastonmuutoksessa ole kyse mistään vuositason vaihtelusta. Ilmatieteenlaitos puhuu 30 vuoden vertailujaksosta ja ilmastonmuutoksen mittakaavassa tarkastellaan kehitystä vaikka 300 vuotta eteenpäin.
5v ei tunnu siellä missään. Yksi vuosi tai viisi vuotta on pelkkää kohinaa. Aurinkosyklikin on 11 vuotta. Kogniitinen ongelmasi on siinä, että tarkastelet aivan liian lyhyen aikajänteen asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Kylläpä sinä osaat olla varsinainen puusilmä!
https://tinyurl.com/mrxma3hn
Jos auringon säteilyteho on noussut linkkisi tasosta yli 2W/m^2 niin olet harvinaisen kassalla siitä mitä todellisessa maailmassa tapahtuu.
Ymmärryksesi termodynamiikasta on myös erittäin heikkoa, kuten säteilyn vaikutuksesta ja säteilyjäähtymisestä.
Ja rehellisesti, globaali ”keskilämpötila” on puhtaasti imaginäärinen ja matemaattinen käsite, jolla on lopultakin hyvin vähän kosketuspintaa todelliseen maailmaan.
Kyllä minä aurinkosyklin (=pilkkujakso) tunnen ihan omakohtaisesti useilta sykleiltä, olen seurannut ilmiötä useamman jakson. Seurantajaksoni ylittää ITL:n vertailujakson. Olen tutustunut myös saatavilla olevaan historialliseen dataan aiheesta.
Mutta pelkkä pilkkusykli ei ole ainoa auringon sykli.
Kaikesta huolimatta säteilyyn suoraan liittyvät asia tapahtuvat valonnopeudella. Ainoastaan massa hidastaan sen muutoksia suuntaan tai toiseen ja siinäkin ainoa massa on meret, joiden termohaliinikierto ylittää kummankin sukupuiden eliniän (pidetään sukunimen antamista alkukohtana).
Joten karnaattu voisi lopettaa trollaamisen ja muun *askan jauhamisen ja puhua asioista oikeilla nimillään tai sitten keskittyä siihen uraanivarojen muuntamiseen rakettien polttoaineeksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos auringon säteilyteho on noussut linkkisi tasosta yli 2W/m^2 niin olet harvinaisen kassalla siitä mitä todellisessa maailmassa tapahtuu.”
Etkö osaa laskea pidemmälle mihin sormet riittää?
Edelleenkin muutamalla vuodella ei ole mitään merkitystä. Ilmastonmuutoksen aikajänne on vuosisatoja.
”Kaikesta huolimatta säteilyyn suoraan liittyvät asia tapahtuvat valonnopeudella. Ainoastaan massa hidastaan sen muutoksia suuntaan tai toiseen ja siinäkin ainoa massa on meret, joiden termohaliinikierto ylittää kummankin sukupuiden eliniän (pidetään sukunimen antamista alkukohtana).”
Kuten sanoin niin vuositasolla ei ole mitään merkitystä. Muutos havaitaan sitten vaikka kymmenen vuoden keskiarvosta merijään laajuudessa.
Vuositasolla ei siis ole mitään merkitystä. Energiaa on siinä vedessä ja hiilen kierto hidas, eli tarkastele prosessia miten etenee vuosisatojen aikana.
”Joten karnaattu voisi lopettaa trollaamisen ja muun *askan jauhamisen ja puhua asioista oikeilla nimillään”
Itse kyllä aloit sekoilemaan linkittämällä samaan dataan ikään kuin viidellä vuodella olisi mitään merkitystä. Vaikka aurinko sammuisi tänään niin meret eivät jäädy pohjia myöten viidessä vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Paljon tärkeämpää olisi tietää hiilidioksidipäästöjen vaikutus lämpötilaan”
Tämä laskettiin 60-luvulla, että hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen tarkoittaa lämpötilan nousua 2,4 asteella mutta tuota on tarkennettu myöhemmin, että olisi enemmän, eli voi olla vaikka kolme astetta.
Hiilidioksidipitoisuus ei ole kaksinkertaistunut esiteollisesta ajasta mutta syy miksi tällä on väliä on se, että hiilidioksidipitoisuus kasvaa 2,55ppm vuodessa ja tämä hiilidioksidipitoisuuden kasvuvauhti ei nyt hetkessä ole pysähtymässä nollaan.
Ilmoita asiaton viesti
Et tainnut ymmärtää. Hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistuminen ei suinkaan tarkoita ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumista.
Ilmoita asiaton viesti
”Hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistuminen ei suinkaan tarkoita ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumista.”
En minä sanonut mitään hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistumisesta vaan hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisesta.
Hiilidioksidipitoisuus kasvaa nyt 2,55ppm vauhdilla ja on yli puolitoistakertaistunut esiteollisesta ajasta.
Nyt sitten koitetaan saada se 2,55ppm vuosittainen lisäys laskettua nollaan vähitellen. Se ei tapahdu heti.
Ilmoita asiaton viesti
Knutti et kumppanit ovat jaotelleet ilmastoherkkyystutkimukset mm. paleotutkimuksiin, havaittuihin lämpötilamuutoksiin ja tietokonemallien avulla saatuihin tuloksiin. Pidän paleotutkimuksia ja havaittuja lämpötilamuutoksia tieteellisesti huonoina lähtökohtina. Niissä on poikkeuksetta oletettu, että havaittu lämpötilan nousu on johtunut hiilidioksidista. Tämä on vaarallinen oletus, jota ei voida varmistaa.
2014 jälkeen tapahtunut lämpötilan nousu on johtunut pääasiassa auringonsäteilyn absorption nopeasta kasvusta. Jos se laitetaan CO2:n piikkiin, niin saadaan aivan vääriä tuloksia. NASA:n tutkijat eivät ole lähteneet tälle linjalle, koska CO2 ei mitenkään voi selittää voimakasta lämpötilan nousua. Media sen sijaan antaa koko ajan ymmärtää, että kyllä se on CO2, joka viime vuodenkin korkeiden lämpötilojen syypää.
Ilmoita asiaton viesti
Hölynpölyä ja spekulaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä näyttää Hannu Sinivirran näppäimistöltä riittävän.
Ilmoita asiaton viesti
” Pidän paleotutkimuksia ja havaittuja lämpötilamuutoksia tieteellisesti huonoina lähtökohtina. Niissä on poikkeuksetta oletettu, että havaittu lämpötilan nousu on johtunut hiilidioksidista. ”
Tämä kuuluu kategoriaan Ollilan kummalliset väitteet, osa #####
Paleotutkimuksissa rekonstruoidaan (mm.) menneitä lämpötiloja eri havaintosarjoihin perustuen, tunnetuimpana puulustot. Kyllä silloin selvitetään sitä, mikä se lämpötila milloinkin oli, eikä tuloksiin vaikuta mahdolliset oletukset siitä, mistä lämpötila aiheutuu. Sama tietenkin koskee suoria lämpömittauksia siltä ajalta, kun niitä on.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Härkösen kommentti meni pahasti aiheen ohi. Oma kommenttini koski paleolämpötilojen käyttöä ilmastoherkkyyden laskemiseen. Härkönen tietää varsin hyvin, että silloin halutaan selvittää vain CO2:n aiheuttama lämpeneminen. Mitenkäs lustoista selvitetään, mistä muutokset ovat johtuneet? Ehkä Härkösellä on salattua tietoa? Epäilen kuitenkin, että tarkoitus on vain hämmentää keskustelua, kun eväät on muuten loppuneet.
Ilmoita asiaton viesti
”Härkönen tietää varsin hyvin, että silloin halutaan selvittää vain CO2:n aiheuttama lämpeneminen.”
Siinäpä kummallinen väite ##### + 1.Tällaista en tiedä ja tuskin tietää kukaan muukaan. Suollat jatkuvasti väitteitä joiden mukaan koko tieteelliseltä kentältä puuttuisi alkeellisinkin tutkimusetiikka. Kyllä tutkijoiden tehtävä on selvittää, mikä lämpötilaa muuttaa. Nyt sitten tiedämme, että CO2 on ilmaston ”säätönuppi”. Se ei ole lähtökohta vaan johtopäätös.
Ilmoita asiaton viesti
Miten voi tietää että co2 säätää lämpötilaa jos edes sen vaikutus”arvoa” ei tiedä kukaan?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tiedetään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne Härkösen väitteet ovat kummallisia. Olen samaa mieltä, että tutkijan tulisi tietää, mistä lämpötilamuutokset johtuvat. Kylmä fakta on, että edes 1800-luvun lämpenemisestä ei tiedetä varmuudella, paljonko johtui CO2:sta ja paljonko muista syistä. Silti tutkijat laskevat aivan viattomasti, että tapahtunut lämpötilan muutos on ollut CO2:sta peräisin. Olen lukenut muutaman tällaisen tutkimuksen, ja metodi on ollut tämä.
Voiko Härkönen edes hieman raottaa, mistä tiedetään, paljonko 1800-luvulla nosti aurinko ja paljonko kasvihuonekaasut. IPCC:n tieteen mukaan vain kasvihuonekaasut, jota aerosolit hillitsivät. Sekin tiedetään, vaikka todelliset mittaustulokset aerosoleista puuttuvat. Mutta tämä onkin ilmastonmuutostiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kylmä fakta on, että edes 1800-luvun lämpenemisestä ei tiedetä varmuudella, paljonko johtui CO2:sta ja paljonko muista syistä. Silti tutkijat laskevat aivan viattomasti, että tapahtunut lämpötilan muutos on ollut CO2:sta peräisin.”
Älä nyt viitsi: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/28/Sunspot_Numbers.png
Kyllä tuo on yleistä tietoa miten auringon aktiivisuus muuttunut. Tiettävästi aurinko hallitsi lämpötilan muutoksia 1800-luvulla, yhdessä merkittävien tulivuorenpurkauksien kanssa mutta tämäkin on yleisessä tiedossa, että CO2 päästöt nouseet valtavasti toisen maailmansodan jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kommentti ei suoraan liity IPCC:n toimintaan, mutta blogistin monista virheistä yksi, on ilmakehän hiilen isotooppimääritys ja per mil -arvo. Joten kertaus ei ole koskaan pahitteeksi!
Hiilen isotoopit erityisesti hiili-12 (12C), hiili-13 (13C) ja hiili-14 (14C) tarjoavat arvokasta tietoa hiilen kiertokulkuun liittyvistä lähteistä ja prosesseista, mukaan lukien erosta ihmisperäisten ja luonnollisen hiilidioksidin välillä.
Luonnollisella hiilidioksidilla on yleensä suhteellisen yhtenäinen isotooppikoostumus, ja vaihtelut johtuvat pääasiassa luonnollisista prosesseista, kuten fotosynteesistä ja hengityksestä. Esimerkiksi kasvit ottavat mieluiten hiili-12:ta fotosynteesin aikana, mikä johtaa 13C:n ehtymiseen kasvikudoksissa verrattuna ilmakehän hiilidioksidiin. Tämä isotooppinen tunnus heijastuu luonnollisen hiilidioksidin hiili-isotooppikoostumukseen.
Toisaalta fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvällä ihmisperäisellä hiilidioksidilla on selkeä isotooppinen tunnusmerkki. Fossiiliset polttoaineet ovat peräisin muinaisesta orgaanisesta aineksesta miljoonien vuosien ajalta. Tämän prosessin aikana hiili-14 hajoaa, mikä johtaa havaittavan 14C:n puuttumiseen fossiilisista polttoaineista. Tämän seurauksena fossiilisten polttoaineiden poltosta vapautuu hiilidioksidia pitoisuudella 14C, verrattuna ilmakehän hiilidioksidiin.
Ilmakehän hiilidioksidin isotooppisen koostumuksen analysointi antaa mahdollisuuden erottaa fossiilisten polttoaineiden palamisesta ja luonnollisista lähteistä peräisin olevat hiilidioksidi-päästöt. Seuraamalla isotooppisuhteiden muutoksia ajan suhteen voidaan seurata ihmisen aiheuttaman hiilidioksidin kasvavaa osuutta ilmakehässä ja sen vaikutusta maailmanlaajuiseen hiilenkiertoon ja ilmastonmuutokseen.
Per mil -arvon määrittely
𝛿13C = (R/Rstd -1) x 1000
R= 13C/12C
Rstd = standardi (VPDB = Vienna Pee Dee Belemnite)
Maan biosfäärissä fotosynteesi ottaa ensisijaisesti vastaan kasveissa olevan kevyen hiilen isotoopin (12C), ja siksi maanpäällisen biosfäärin δ13C -arvo on negatiivinen.
Ohessa Scripps institution of Oceanography dataa Mauna Loalta ja Etelänavalta Antarktikselta
(Ralph Keeling)
https://scrippsco2.ucsd.edu/graphics_gallery/isotopic_data/mauna_loa_and_south_pole_isotopic_c13_ratio.html
Kuten datasta voidaan todeta, negatiivinen per mil -arvo on selvästi lisääntynyt vuodesta ~1980 vuoteen ~2022 arviolta n. -7.5:stä arvoon n. -8.5.
https://scrippsco2.ucsd.edu/graphics_gallery/isotopic_data/mauna_loa_and_south_pole_isotopic_c13_ratio_yaxis_inverted.html
Miten tämän per mil -arvon muutosnopeus voisi poiketa Keelingin tekemistä mittauksista ja analyyseista? Ainoa selitys on se, että se nousee niiden hatusta, jotka eivät ole olleet niitä varsinaisia mittauksia ja analyyseja tekemässä.
Ilmoita asiaton viesti
Muistutan, että Sinivirran ja Karnaatun kommentteja en kommentoi.
Ilmoita asiaton viesti
Siksikö, kun olen kumonnut teesiisi yks- toisensa jälkeen?
Ilmoita asiaton viesti
Siinä siis täytyy olla jokin ongelma, että tiedetään ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos todeksi, aivan kuten evoluutio.
Ilmoita asiaton viesti