IPCC ja sen tukijat taikoivat lyhytaaltoisen säteilyn kasvun näkymättömiin

Johdanto: Neljä eri näkemystä lyhytaaltoisen säteilyn poikkeaman vaikutuksista. Lyhytaaltoinen säteily on maapallon saamaa auringon säteilyä, mutta sen vaihtelu ei johdu auringon aktiivisuuden muutoksista. Siksi varmuuden vuoksi eri termi. Päättele itse todisteaineiston valossa, mitä on tapahtunut.

Olen kirjoittanut muutaman kerran, että uusi häiriö ilmaantui maapallon ilmastoon nostamaan maapallon lämpötilaa, joka tuli esiin CERES-satelliittien mittausten myötä vuonna 2001. Esiin on tullut neljä eri näkemystä, miten tätä tekijää eli lyhytaaltoisen säteilyn muutosta (anomaliaa), jonka lyhennän muotoon SWnet (net shortwave radiation), on käsitelty IPCC:n, muiden ilmastotutkijoiden ja muutamien kommentoijien toimesta täällä Puheenvuorossa:

  • IPCC on jättänyt SWnetin kokonaan pois
  • SWnet sisältyy IPCC:n lämpenemislaskelmiin
  • SWnet ei ole juurikaan vaikuttanut lämpötilaan, koska lämpö on mennyt meriin
  • SWnet vaikuttaa sellaisenaan pintalämpötilaan.

IPCC:n historialliset säteilypakotearvot ja lasketut lämpenemisarvot

Muistellaanpa ensin IPCC:n laskemia säteilypakotearvoja ja niistä laskettuja lämpenemisiä IPCC:n omien raporttien mukaan, kuva 1.

Kuva 1. Säteilypakotearvot ja lämpenemisarvot IPCC:n mukaan. AR6-raportissa olen käyttänyt suoraan IPCC:n raportoimia arvoja ja vanhemmissa raporteissa olen laskenut lämpenemisen kaavalla λ*RF eli ilmastoherkkyysparametri (=0,5 K/(W/m2)) kertaa säteilypakote.

Tästä kuvasta löytyy paljon asiaa, ja vain selitän päähuomiot:

  • GISTEMP ja UAH seuraavat toisiaan vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen GISTEMP alkaa erota UAH-mittauksista ja ero on nykyisin noin 0,15 astetta.
  • IPCC:n laskemien lämpötilojen ja mitattujen lämpötilojen kesken on yleensä suuri ero, kuten vielä raportissa AR4 säteilypakote 2,34 W/m2 antaa lämpötilaksi 1,17 °C, mutta mitattu oli vain 0,85 °C: virhettä 38 %.
  • Historiallinen poikkeus on AR4:n mallien laskema lämpötila 0,86 astetta, joka perustuu kokonaissäteilypakotteeseen 1,72 W/m2. Erikoista on, että GCM:ien laskema lämpötila on käytännössä sama kuin mitattu lämpötila. Tämä on poikkeuksellisesti noteerattu erikseen artikkelissa graafisen kuvaajan kera. Johtopäätökseni on, että tämä on tuunattu kohdalleen, koska kolmannen arviointiraportin säteilypakotearvo oli suurempi eli 2,05 W/m2: siis kasvihuonekaasujen vaikutus pieneni 5 vuodessa!
  • Viimeisimmässä raportissaan AR6, IPCC julkaisee poikkeuksellisesti sekä mallien laskeman lämpötilan 1,27 °C että mitatun lämpötilan 1,29 °C. Tähän palaan myöhemmin.

Faktat ensin lyhytaaltoisen säteilyn anomaliasta eli SWnet vuosina 2001–2019

Kolmessa eri lähteessä on noteerattu SWnet, mutta muualla en ole huomannut asiasta mainintaa:

Nämä kaikki kolme kohtaa ovat sisällöltään yhtäpitäviä, koska ne perustuvat CERES-satelliittimittauksiin, kuva 2.

Kuva 2. IPCC:n ja Ollilan graafinen esitys lyhytaaltoisen säteilyn SWnet trendistä 2001-2021. IPCC:n esityksen musta käyrä on sama kuin Loeb et al. (2021) esitys.

Riippumatta siitä, mitä tarjotaan selitykseksi SWnet-olemassaolosta ja käyttäytymisestä sekä sen suuruudesta, se on tosiasia, jota yksikään näistä kolmesta lähteestä ei sitä kiistä. Media ei ole kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, koska IPCC on halunnut vaieta asiasta syistä, jotka selviävät ihan kohta.

Kuvasta 1 voi arvioida suuruusluokan tapahtuneista muutoksista. Koska raportit AR5 ja AR6 ovat tarkastelun alla, niin laitan tähän tapahtuneet muutokset: 2005 – 2011: -0,06 W/m2; 2005 – 2019: 1,23 W/m2; 2011 – 2019: 1,17 W/m2.

Miten IPCC on käsitellyt asian raportissaan AR6 (heinäkuu 2021)

IPCC:n käsittelytapa on erittäin helppo esittää. Koska CERES-ohjelman johtaja Norman Loeb oli yksi kirjoittajista luvussa 7, niin käyrä on esitetty kuvassa 7.3 kuten näkyy kuvassa 1. Sen jälkeen SWnet on jätetty pois ilmastomallien (myöhemmin merkintä GCM) tuloksien laskennassa. Tästä kielii jotain jo kuvan 1 käyrästö, joka päättyy vuoteen 2017, vaikka IPCC:n aineistovuosi raportissa AR6 on 2019.  Taulukossa 2 olen koonnut yhteen raporteista AR5 ja AR6 IPCC:n ilmoittamat säteilypakotearvot (ERF) ja lämpenemisvaikutukset (Warming) sekä kullekin säteilypakotteelle laskemani ilmastoherkkyysparametrin (CSP eli λ) numeroarvon.

Taulukko 1. Säteilypakotteet ja lämpenemisarvot IPCC:n raporteissa AR5 ja AR6.

Kun verrataan toisiinsa raporttien AR5 ja AR6 lukuja, niin seuraavat asiat ovat oleellisia:

  • Suurin muutos on hiilidioksidin (CO2) aiheuttama säteilypakotteen muutos 0,48 W/m2 vastaten lämpötilavaikutusta 0,47 * 0,48 = 0,23 °C.
  • Kokonaissäteilypakote on kasvanut arvosta 2,26 W/m2 vuonna 2011 arvoon 2,7 W/m2 vuonna 2019 eli 0,44 W/m2, joten muut ilmastonmuutosta aiheuttavat säteilypakotteet ovat IPCC:n mukaan hieman pienentäneet säteilypakotetta 0,03 W/m2 verran vastaten lämpötilavaikutusta -0,01 °C.
  • IPCC:n tieteen mukaan lyhytaaltoisien säteilyn muutos pitäisi näkyä kohdassa ”Aerosols and cloud totally” eli ”Aerosolien ja pilvien yhteisvaikutus”, mutta sen arvo on pienentynyt arvosta -0,82 W/m2 vuonna 2011 arvoon -1,0 W/m2 vuonna 2019.
  • Mitatusta lyhytaaltoisen säteilyn muutoksesta +1,17 W/m2 (lämpötilavaikutus IPCC:n mukaan 0,47 * 1,17 = +0,55 °C ei näy jälkeäkään. Pikemmin päinvastoin, koska säteilypakote ” Aerosolien ja pilvien yhteisvaikutus” on pienentynyt vuodestae 2011 vuoteen 2019 mennessä.

 

Laakso: Takaisinkytkennän vaikutus on otettu huomioon, kun ilmastoherkkyysparametria on ilmastomalleilla määritetty

Ilmastotutkija Laakson kannanotto tähän kysymykseen on ollut, että takaisinkytkentöjen kautta lyhytaaltoisen säteilyn muutos on otettu ilmastomalleissa huomioon. Takaisinkytkentä on ilmastotutkijoiden taikasana, jolla selitetään melkein mitä tahansa. Laakso mm. kommentoi asiaa näin: “Tämä lyhytaaltoisen säteilyn muutos aiheuttaa myös takaisinkytkentänä lyhytaaltoisen säteilyn muutosta.”

Näihin selityksiin on turha lähteä kommentoimaan, koska vastaukset ovat tätä tasoa, kuten tässä, jonka voi myös laittaa muotoon ”auringon säteily aiheuttaa myös takaisinkytkentänä lisää auringon säteilyä”. 

Laakson tehtävä on osoittaa, että mihin katoaa lyhytaaltoisen säteilyn eli auringon säteilyn lisäys 1,17 W/m2 vuodesta 2011 vuoteen 2019 mennessä. Se on todellista, eikä mitään kuviteltua. Ilmastoherkkyysparametrin suuruuskaan ei ole selitys, koska sen arvo on laskenut arvosta 0,5 K/(W/m2) arvoon 0,47 K/(W/m2).

Loeb et al. Lyhytaaltoisen säteilyn lisäys on absorboitunut maapalloon, mutta se ei ole nostanut lämpötilaa

CERES-ohjelman johtajan ryhmä on kirjoittanut artikkelin, jossa he päätyvät lopputulokseen, että lisääntynyt auringon säteilyn määrä SWnet on imeytynyt valtameriin. Lukuarvona tämä tulos on, että vuodesta 2005 vuoteen 2019 mennessä tämä maapallon energiaepätasapainon muutos on ollut 0,50 W/m2 ± 0,47 W/m2. Tämä tarkoittaa, että energiaa, joka ei nosta maapallon pintalämpötilaa on kadonnut valtameriin joko 0,03 W/m2 tai 0,97 W/m2n tai jotain siltä väliltä. Muistutan, että CERES-mittaukset osoittavat tämän lisääntyneen säteilyn määrän olleen kyseisenä aikana 1,17 W/m2. Toinen tutkimus (Dewitte et al. (2018)) osoittaa samaksi arvoksi paljon pienemmän lukeman eli 0,2 W/m2. Ei konsensusta, koska tieteessä sellainen on harvinaista.

Loeb et al. ei puhu ilmastomallien takaisinkytkennöistä myöskään sanaakaan, mutta heillä on suoraviivainen selitys, mikä on aiheuttanut lyhytaaltoisen säteilyn kasvun. Lainaan sen ensin suoraan englanniksi: This trend is primarily due to an increase in absorbed solar radiation associated with decreased reflection by clouds and sea-ice” joka on käännettynä: ”Tämä muutos johtuu pääasiassa absorboituneen auringon säteilyn lisääntymisestä, joka liittyy pilvien ja merijään heikentyneeseen heijastukseen”.

Loeb on jo aikaisemmin todennut, että lyhytaaltoisen säteilyn muutos johtuu pilvisyyden muutoksesta eli pilvet ovat heijastaneet vähemmän auringon säteilyä takaisin avaruuteen ja se on itsestään selvästi oikea tulkinta.

Oma tutkimustulokseni lyhytaaltoisen säteilyn lämpötilavaikutuksesta

Olen sitä mieltä, että lyhytaaltoinen säteilyn muutos SWnet on täysimääräisesti nostanut pintalämpötilaa, niin kuin kaikki muukin auringon säteilyn tähän saakka on tehnyt, kuva 3.

Kuva 3. Lyhytaaltoisen säteilyn muutoksen vaikutus modifioidun IPCC-mallin mukaan ja Ollilan mallin mukaan.

Oleellinen ero näissä kahdessa mallissa on, että modifioidussa IPCC:n mallissa olen laskenut SWnet:n lämpötilavaikutuksen IPCC:n yksinkertaisen mallin mukaan kaavalla dT = λ * RF, jossa λ on 0,47 K/(W/m2) ja minun mallissani se on ilman veden takaisinkytkentää 0,27 K/(W/m2).

Vielä yksi kuva tähän. Vastaväite aina tulee, että veden takaisinkytkentä on todettu mittausten perusteella ilmakehästä. Ei ole todettu, vaan päinvastoin. Veden takaisinkytkentä tarkoittaa, että joko suhteellinen kosteus säilyy vakiona pintalämpötilan muuttuessa tai että kun lämpötila nousee, niin absoluuttinen veden määrä ilmakehässä kasvaa. Voit itse todeta tilanteen kuvasta 4.

Kuva 4. Absoluuttisen kosteuden ja suhteellisen kosteuden muuttuminen lämpötilan muuttuessa 1980 -2020.

IPCC:n härskiyttä kuvaa hyvin tämä kuva 4, että selvä tosiasia kielletään. Kuvan 1 mukaan IPCC hyödynsi sataprosenttisesti tapahtuneen muutoksen, että lyhytaaltoinen säteily nosti pintalämpötilaa juuri sen verran kuin IPCC:n käyttämät ilmastomallit osoittivat, mutta sitä ei otettu malleissa huomioon. Seitsemässä vuodessa maapallon ilmasto ”otti opikseen” ja rupesi käyttäytymään, kuten IPCC haluaa sen käyttäytyvän. Mitä siitä pitäisi sanoa. IPCC hallitsee ilmastoa, tai sitten se hallitsee hyvin huijaamisen taidon.

Loppukaneetti. Aikaisemmin nämä asiat ovat aiheuttaneet hajaannusta IPCC:n tukijoiden leirissä. Sinivirta on kirjoittanut Loeb et al.:n tuloksen puolesta ja Laakso on esittänyt oman näkemyksensä. Härkösen kannanottoa en muista, mutta varmaan hän kohta sen kirjoittaa. Asiassa on mielenkiintoista eriseuraisuutta.

+7
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu