IPCC ja sen tukijat taikoivat lyhytaaltoisen säteilyn kasvun näkymättömiin
Johdanto: Neljä eri näkemystä lyhytaaltoisen säteilyn poikkeaman vaikutuksista. Lyhytaaltoinen säteily on maapallon saamaa auringon säteilyä, mutta sen vaihtelu ei johdu auringon aktiivisuuden muutoksista. Siksi varmuuden vuoksi eri termi. Päättele itse todisteaineiston valossa, mitä on tapahtunut.
Olen kirjoittanut muutaman kerran, että uusi häiriö ilmaantui maapallon ilmastoon nostamaan maapallon lämpötilaa, joka tuli esiin CERES-satelliittien mittausten myötä vuonna 2001. Esiin on tullut neljä eri näkemystä, miten tätä tekijää eli lyhytaaltoisen säteilyn muutosta (anomaliaa), jonka lyhennän muotoon SWnet (net shortwave radiation), on käsitelty IPCC:n, muiden ilmastotutkijoiden ja muutamien kommentoijien toimesta täällä Puheenvuorossa:
- IPCC on jättänyt SWnetin kokonaan pois
- SWnet sisältyy IPCC:n lämpenemislaskelmiin
- SWnet ei ole juurikaan vaikuttanut lämpötilaan, koska lämpö on mennyt meriin
- SWnet vaikuttaa sellaisenaan pintalämpötilaan.
IPCC:n historialliset säteilypakotearvot ja lasketut lämpenemisarvot
Muistellaanpa ensin IPCC:n laskemia säteilypakotearvoja ja niistä laskettuja lämpenemisiä IPCC:n omien raporttien mukaan, kuva 1.
Kuva 1. Säteilypakotearvot ja lämpenemisarvot IPCC:n mukaan. AR6-raportissa olen käyttänyt suoraan IPCC:n raportoimia arvoja ja vanhemmissa raporteissa olen laskenut lämpenemisen kaavalla λ*RF eli ilmastoherkkyysparametri (=0,5 K/(W/m2)) kertaa säteilypakote.
Tästä kuvasta löytyy paljon asiaa, ja vain selitän päähuomiot:
- GISTEMP ja UAH seuraavat toisiaan vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen GISTEMP alkaa erota UAH-mittauksista ja ero on nykyisin noin 0,15 astetta.
- IPCC:n laskemien lämpötilojen ja mitattujen lämpötilojen kesken on yleensä suuri ero, kuten vielä raportissa AR4 säteilypakote 2,34 W/m2 antaa lämpötilaksi 1,17 °C, mutta mitattu oli vain 0,85 °C: virhettä 38 %.
- Historiallinen poikkeus on AR4:n mallien laskema lämpötila 0,86 astetta, joka perustuu kokonaissäteilypakotteeseen 1,72 W/m2. Erikoista on, että GCM:ien laskema lämpötila on käytännössä sama kuin mitattu lämpötila. Tämä on poikkeuksellisesti noteerattu erikseen artikkelissa graafisen kuvaajan kera. Johtopäätökseni on, että tämä on tuunattu kohdalleen, koska kolmannen arviointiraportin säteilypakotearvo oli suurempi eli 2,05 W/m2: siis kasvihuonekaasujen vaikutus pieneni 5 vuodessa!
- Viimeisimmässä raportissaan AR6, IPCC julkaisee poikkeuksellisesti sekä mallien laskeman lämpötilan 1,27 °C että mitatun lämpötilan 1,29 °C. Tähän palaan myöhemmin.
Faktat ensin lyhytaaltoisen säteilyn anomaliasta eli SWnet vuosina 2001–2019
Kolmessa eri lähteessä on noteerattu SWnet, mutta muualla en ole huomannut asiasta mainintaa:
- Loeb et al. (2021): https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2021GL093047
- AR6/IPCC: Kuva 7.3
- Ollila (2021): https://www.journalcjast.com/index.php/CJAST/article/view/31433/58988
Nämä kaikki kolme kohtaa ovat sisällöltään yhtäpitäviä, koska ne perustuvat CERES-satelliittimittauksiin, kuva 2.
Kuva 2. IPCC:n ja Ollilan graafinen esitys lyhytaaltoisen säteilyn SWnet trendistä 2001-2021. IPCC:n esityksen musta käyrä on sama kuin Loeb et al. (2021) esitys.
Riippumatta siitä, mitä tarjotaan selitykseksi SWnet-olemassaolosta ja käyttäytymisestä sekä sen suuruudesta, se on tosiasia, jota yksikään näistä kolmesta lähteestä ei sitä kiistä. Media ei ole kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, koska IPCC on halunnut vaieta asiasta syistä, jotka selviävät ihan kohta.
Kuvasta 1 voi arvioida suuruusluokan tapahtuneista muutoksista. Koska raportit AR5 ja AR6 ovat tarkastelun alla, niin laitan tähän tapahtuneet muutokset: 2005 – 2011: -0,06 W/m2; 2005 – 2019: 1,23 W/m2; 2011 – 2019: 1,17 W/m2.
Miten IPCC on käsitellyt asian raportissaan AR6 (heinäkuu 2021)
IPCC:n käsittelytapa on erittäin helppo esittää. Koska CERES-ohjelman johtaja Norman Loeb oli yksi kirjoittajista luvussa 7, niin käyrä on esitetty kuvassa 7.3 kuten näkyy kuvassa 1. Sen jälkeen SWnet on jätetty pois ilmastomallien (myöhemmin merkintä GCM) tuloksien laskennassa. Tästä kielii jotain jo kuvan 1 käyrästö, joka päättyy vuoteen 2017, vaikka IPCC:n aineistovuosi raportissa AR6 on 2019. Taulukossa 2 olen koonnut yhteen raporteista AR5 ja AR6 IPCC:n ilmoittamat säteilypakotearvot (ERF) ja lämpenemisvaikutukset (Warming) sekä kullekin säteilypakotteelle laskemani ilmastoherkkyysparametrin (CSP eli λ) numeroarvon.
Taulukko 1. Säteilypakotteet ja lämpenemisarvot IPCC:n raporteissa AR5 ja AR6.
Kun verrataan toisiinsa raporttien AR5 ja AR6 lukuja, niin seuraavat asiat ovat oleellisia:
- Suurin muutos on hiilidioksidin (CO2) aiheuttama säteilypakotteen muutos 0,48 W/m2 vastaten lämpötilavaikutusta 0,47 * 0,48 = 0,23 °C.
- Kokonaissäteilypakote on kasvanut arvosta 2,26 W/m2 vuonna 2011 arvoon 2,7 W/m2 vuonna 2019 eli 0,44 W/m2, joten muut ilmastonmuutosta aiheuttavat säteilypakotteet ovat IPCC:n mukaan hieman pienentäneet säteilypakotetta 0,03 W/m2 verran vastaten lämpötilavaikutusta -0,01 °C.
- IPCC:n tieteen mukaan lyhytaaltoisien säteilyn muutos pitäisi näkyä kohdassa ”Aerosols and cloud totally” eli ”Aerosolien ja pilvien yhteisvaikutus”, mutta sen arvo on pienentynyt arvosta -0,82 W/m2 vuonna 2011 arvoon -1,0 W/m2 vuonna 2019.
- Mitatusta lyhytaaltoisen säteilyn muutoksesta +1,17 W/m2 (lämpötilavaikutus IPCC:n mukaan 0,47 * 1,17 = +0,55 °C ei näy jälkeäkään. Pikemmin päinvastoin, koska säteilypakote ” Aerosolien ja pilvien yhteisvaikutus” on pienentynyt vuodestae 2011 vuoteen 2019 mennessä.
Laakso: Takaisinkytkennän vaikutus on otettu huomioon, kun ilmastoherkkyysparametria on ilmastomalleilla määritetty
Ilmastotutkija Laakson kannanotto tähän kysymykseen on ollut, että takaisinkytkentöjen kautta lyhytaaltoisen säteilyn muutos on otettu ilmastomalleissa huomioon. Takaisinkytkentä on ilmastotutkijoiden taikasana, jolla selitetään melkein mitä tahansa. Laakso mm. kommentoi asiaa näin: “Tämä lyhytaaltoisen säteilyn muutos aiheuttaa myös takaisinkytkentänä lyhytaaltoisen säteilyn muutosta.”
Näihin selityksiin on turha lähteä kommentoimaan, koska vastaukset ovat tätä tasoa, kuten tässä, jonka voi myös laittaa muotoon ”auringon säteily aiheuttaa myös takaisinkytkentänä lisää auringon säteilyä”.
Laakson tehtävä on osoittaa, että mihin katoaa lyhytaaltoisen säteilyn eli auringon säteilyn lisäys 1,17 W/m2 vuodesta 2011 vuoteen 2019 mennessä. Se on todellista, eikä mitään kuviteltua. Ilmastoherkkyysparametrin suuruuskaan ei ole selitys, koska sen arvo on laskenut arvosta 0,5 K/(W/m2) arvoon 0,47 K/(W/m2).
Loeb et al. Lyhytaaltoisen säteilyn lisäys on absorboitunut maapalloon, mutta se ei ole nostanut lämpötilaa
CERES-ohjelman johtajan ryhmä on kirjoittanut artikkelin, jossa he päätyvät lopputulokseen, että lisääntynyt auringon säteilyn määrä SWnet on imeytynyt valtameriin. Lukuarvona tämä tulos on, että vuodesta 2005 vuoteen 2019 mennessä tämä maapallon energiaepätasapainon muutos on ollut 0,50 W/m2 ± 0,47 W/m2. Tämä tarkoittaa, että energiaa, joka ei nosta maapallon pintalämpötilaa on kadonnut valtameriin joko 0,03 W/m2 tai 0,97 W/m2n tai jotain siltä väliltä. Muistutan, että CERES-mittaukset osoittavat tämän lisääntyneen säteilyn määrän olleen kyseisenä aikana 1,17 W/m2. Toinen tutkimus (Dewitte et al. (2018)) osoittaa samaksi arvoksi paljon pienemmän lukeman eli 0,2 W/m2. Ei konsensusta, koska tieteessä sellainen on harvinaista.
Loeb et al. ei puhu ilmastomallien takaisinkytkennöistä myöskään sanaakaan, mutta heillä on suoraviivainen selitys, mikä on aiheuttanut lyhytaaltoisen säteilyn kasvun. Lainaan sen ensin suoraan englanniksi: ”This trend is primarily due to an increase in absorbed solar radiation associated with decreased reflection by clouds and sea-ice” joka on käännettynä: ”Tämä muutos johtuu pääasiassa absorboituneen auringon säteilyn lisääntymisestä, joka liittyy pilvien ja merijään heikentyneeseen heijastukseen”.
Loeb on jo aikaisemmin todennut, että lyhytaaltoisen säteilyn muutos johtuu pilvisyyden muutoksesta eli pilvet ovat heijastaneet vähemmän auringon säteilyä takaisin avaruuteen ja se on itsestään selvästi oikea tulkinta.
Oma tutkimustulokseni lyhytaaltoisen säteilyn lämpötilavaikutuksesta
Olen sitä mieltä, että lyhytaaltoinen säteilyn muutos SWnet on täysimääräisesti nostanut pintalämpötilaa, niin kuin kaikki muukin auringon säteilyn tähän saakka on tehnyt, kuva 3.
Kuva 3. Lyhytaaltoisen säteilyn muutoksen vaikutus modifioidun IPCC-mallin mukaan ja Ollilan mallin mukaan.
Oleellinen ero näissä kahdessa mallissa on, että modifioidussa IPCC:n mallissa olen laskenut SWnet:n lämpötilavaikutuksen IPCC:n yksinkertaisen mallin mukaan kaavalla dT = λ * RF, jossa λ on 0,47 K/(W/m2) ja minun mallissani se on ilman veden takaisinkytkentää 0,27 K/(W/m2).
Vielä yksi kuva tähän. Vastaväite aina tulee, että veden takaisinkytkentä on todettu mittausten perusteella ilmakehästä. Ei ole todettu, vaan päinvastoin. Veden takaisinkytkentä tarkoittaa, että joko suhteellinen kosteus säilyy vakiona pintalämpötilan muuttuessa tai että kun lämpötila nousee, niin absoluuttinen veden määrä ilmakehässä kasvaa. Voit itse todeta tilanteen kuvasta 4.
Kuva 4. Absoluuttisen kosteuden ja suhteellisen kosteuden muuttuminen lämpötilan muuttuessa 1980 -2020.
IPCC:n härskiyttä kuvaa hyvin tämä kuva 4, että selvä tosiasia kielletään. Kuvan 1 mukaan IPCC hyödynsi sataprosenttisesti tapahtuneen muutoksen, että lyhytaaltoinen säteily nosti pintalämpötilaa juuri sen verran kuin IPCC:n käyttämät ilmastomallit osoittivat, mutta sitä ei otettu malleissa huomioon. Seitsemässä vuodessa maapallon ilmasto ”otti opikseen” ja rupesi käyttäytymään, kuten IPCC haluaa sen käyttäytyvän. Mitä siitä pitäisi sanoa. IPCC hallitsee ilmastoa, tai sitten se hallitsee hyvin huijaamisen taidon.
Loppukaneetti. Aikaisemmin nämä asiat ovat aiheuttaneet hajaannusta IPCC:n tukijoiden leirissä. Sinivirta on kirjoittanut Loeb et al.:n tuloksen puolesta ja Laakso on esittänyt oman näkemyksensä. Härkösen kannanottoa en muista, mutta varmaan hän kohta sen kirjoittaa. Asiassa on mielenkiintoista eriseuraisuutta.
Lyhyt kommentti. Minä sanoudun irti tästä loputtomasta väittelystä, eli mitä IPCC on tehnyt oikein ja mitä väärin ja mikä on faktaa ja mikä fiktiota. Näin olisi parempi myös blogistin kannalta, muuten se voi koitua hänelle ylivoimaiseksi. Tulen jatkossa keskittymään yhä enemmän vain objektiiviseen yleispätevyyteen (kehittyvään havainnointiin) ja matemaattiseen tulkintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole mitään ongelmia asian kanssa, mutta osut oikeaan siinä kohdassa, että tästä asiasta en meinaa kirjoittaa vähään aikaan ellei tule esiin jotain uutta.
Kirjoitan siksi, että tässäkin asiassa muutamat oleelliset kommentit tulivat kirjoitukseni loppuvaiheessa, eikä ollut mieltä ruveta käsittelemään asiaa siinä vaiheessa.
Nyt asia on tarkkaan rajattu, ja katsotaan, mitä mieltä asiasta ollaan. Heitit pyyhkeen kehään ja hyväksyn sen. Olitkin jo ottanut asiassa oman kantasi.
Ilmoita asiaton viesti
En suinkaan heittänyt pyyhettä kehään ja mitähän kantaa mahdat osaltani tarkoittaa?
Ilmoita asiaton viesti
Siitäkin huolimatta, että olen saanut suhteellisen ison roolin tässä kirjoituksessa, en nyt halua enää käyttää aikaani tätä seuraavaa kommenttiani enempää asian käsittelyyn. En näe, että olisimme päässeet asiassa edellisillä keskustekerroillakaan juurikaan eteenpäin.
Muistutan kuitenkin, että:
Säteilypakote on jonkin ulkoisen tekijän aiheuttama muutos auringon säteilyssä. Näitä ulkoisia tekijöitä onkin listattuna Taulukossa 1.
Sen lisäksi on ilmaston sisäisiä säteilynmuutoksia, joihin lukeutuu ne takaisinkytkennät, jotka ovat lämpötilan muutoksen seurauksena tapahtuvia muutoksia. Ulkoinen tekijä siis laukaisee lämpötilan muutoksen joka aiheuttaa erilaisia muutoksia ilmastoon vaikuttavissa tekijöissä, jotka edelleen vaikuttavat säteilyyn ja lämpötilaan. Toisin sanoen takaisinkytkennät joko vahvistavat tai heikentävät säiteilypakotteen alullepanevaa lämpenemistä tai viilentymistä. Tämän lisäksi säteilyssä tapahtuu satunnaista vaihtelua, joilla on merkitys erityisesti kuin katsotaan lyhyitä ajanjaksoja (t<muutamia vuosia).
Otit Loeb:n paperista tämän lainauksen: "Tämä muutos johtuu pääasiassa absorboituneen auringon säteilyn lisääntymisestä, joka liittyy pilvien ja merijään heikentyneeseen heijastukseen”
On varmasti yksiselitteisen selvää, että merijään muutokset ovat tapahtuneet lämpötilan nousun aiheuttaman sulamisen myötä. Ne ovat siis takaisinkytkentöjä.
Pilvien heijastuvuudessa voi tapahtua sekä pakotettuja muutoksia (lisää aerosoleja (päästöjä)->enemmän pilvipisaroita-> heijastavampia pilviä), että lämpötilanmuutoksen seurauksena aiheutuvia muutoksia (takaisinkytkentä). Tämän hetkisen tietämyksen perusteella ei ole mitään erityisiä perusteita olettaa, että pakotetuissa tekijöissä olisi tapahtunut noin merkittäviä muutoksia. Esim tämä tutkimus viittaisi nimenomaan siihen, että pilvien heijastavuudessa tapahtunut muutos olisikin peräisin lämpötilan muutoksesta: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1029/2019GL086705
Loeb siis viittaa lauseellaan vahvasti takaisinkytkentöihin. Toki pilvet ovat myös erityisen herkkiä satunnaiselle vaihtelulle.
Mainitsen vielä, etteivät ilmastomallit todellakaan mallinna takaisikytkentöjä täydellisesti ja tämä on yksi merkittävistä syistä miksi mallien kehitystyötä tarvitaan. Joka tapauksessa, olen kritisoinut sitä, että suhtaudut havaittuun lyhytaaltoisen säteilyn muutokseen, kuin se olisi säteilypakote. Tämä on väärin eikä mikään viittaa siihen, että lyhytaaltoiseen säteilyyn vaikuttavissa ulkoisissa tekijöissä olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia. Siten tämä muutos ei myöskään näy taulukossa 1.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tapauksessa ei ole oleellista se, että mitkä tekijät ovat aiheuttaneet lyhytaaltoisen säteilyn muutoksen. Oleellista on se, että se on todellista ja vaikutukseltaan täsmälleen samaa kuin auringon säteilyn vaikutus ylipäänsä on. Sehän otetaan suoraan huomioon auringon aktiivisuuden muutoksena. Auringon säteilyssä maapalloon on tapahtunut merkittävä muutos ja se ei näy IPCC:n laskelmissa, vaan he ovat ohittaneet sen ilman selityksiä. Loeb et al. yrittää selittää, että juuri tämä osuus on imeytynyt valtameriin. Heidän piti löytää selitys, jota IPCC ei tarjoa, koska he ymmärtävät, että tuo säteilymuutos jättää vaikutuksensa.
Tapasi mukaan yrität jälleen olla sanomatta sen oleellisen, että mielestäsi IPCC on ottanut tuo säteilymuutoksen vaikutukset huomioon. Alkeismatematiikka osoittaa, että he eivät ole ottaneet sitä huomioon.
Lisäksi ihan odottamatta IPCC:n malli ja mitattu lämpötila ovatkin vuonna 2019 ihan samat, kun vielä 7 vuottaa aikaisemmin siinä oli virhettä 38 %. Tuollainen ilmastomallien virhe ei katoa 7 vuodessa, vaan selitys on, että ilmasto lämpeni lyhytaaltoisen säteilyn muutoksenjohdosta ja IPCC käytti tilannetta hyväkseen.
Ei ole ollenkaan uskottavaa, että pilvien heijastavuudessa tai määrässä oli tapahtunut oleellisia muutoksia jo paussin aikana, kun lämpötila on lähes vakio vuosina 2000-2014. Totuus on, että pilvien käyttäytymistä ei tunneta ja se on suuri tuntematon ilmastomalleissa.
Ilmastomallien rakentajat eivät suostu ottamaan lusikkaa käteensä ja hyödyntämään suoria mittauksia samalla tavalla kuin CO2-mittauksia. Kunnianhimoa saa olla, mutta sen taakse ei voi mennä piiloon, kun ei ole keinoja mallintaa pilvien käyttäytymistä. Sitten selitetään, niin kuin sinä teet, että on otettu huomioon malleissa, mutta toisaalta myönnät, että mallit tekevät sen huonosti. Se voidaan sanoa myös toisin: mallit eivät osaa mallintaa sitä ollenkaan, koska sen vaikutukset eivät näy.
Ilmoita asiaton viesti
Laaksolle. Ymmärrän kyllä näkemyksesi, että pilvien määrän kehittyminen ja niiden vaikutus maapallolle tulevan säteilyn määrään voidaan käsitellä takaisinkytkentänä. Lyhytaaltoisen säteilyn kasvu voidaan myös mallissa laskea samalla tavalla kuin auringon aktiivisuuden muutos eli suoraan mittaustuloksena W/m2. Maapallo ei pysty erottamaan kummasta on kysymys: auringon aktiivisuuden muutoksesta (Taulukossa 1 nimellä Solar) vai avaruuteen heijastuneen määrän muutoksesta pilvisyyden muutoksen johdosta.
Ongelma on, että kun sitä ei ole osattu laskea oikein, niin sinulle on mahdoton myöntää, että mallien laskemassa lämpötilassa on massiivinen virhe. Tätä virhettä osoittaa AR5:n ja AR6:n aerosolien pilvisyyden säteilypakotteen luvut -0,82 W/m2 ja -1,0 W/m2. Tuona samana aikana lyhytaaltoisen säteilyn määrä SWnet kasvoi 1,17 W/m2 eli jo sen perusteella AR6:n arvo olisi pitänyt olla vähintään 1,17-1,0 = 0,17 W/m2 suurempi. Ei IPCC voi sellaista esittää, koska se mitätöisi heidän mallinsa toimivuuden totaalisesti. Mitattu SWnet vuodeta 2001 laskien on ollut vuonna 2019 yhteensä 1,61 W/m2 eli vielä huomattavasti suurempi.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin auringon aktiivisuuden muutokset ja pilviin liittyvän säteilypakotteen muutokset eivät ole sama asia edes globaaleja keskiarvoja tarkastellessa, vaikka niiden säteilypakote olisikin keskimääräisesti sama. Säteilyn kulun korkeusprofiili on niissä erilainen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että ilmakehään absorboituu eri määrät säteilyä.
En myöskään ihan ymmärrä jälkimmäisen kappaleen laskujasi. Ja edelleenkin, mitattu lyhytaaltoisen säteilyn määrän muutos ei tarkoita säteilypakotteen muutosta. Se, että aerosolien epäsuorissa pakotteissa (pilvipakotteissa) olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia, tarkottaisi, että taustalla on merkittäviä muutoksia aerosolipäästöissä. Näistä pitäisi olla jotain todisteita. Ei näitä asioita voi vaan mielivaltaisesti keksiä tukemaan omia haluamiaan johtopäätöksiä, vaan kaikelle pitää olla loogiset perustelut.
Ilmoita asiaton viesti
Laaksolle. Kiitän siitä, että selkokielisesti kiellät lyhytaaltoisen säteilyn määrässä tapahtuneen merkittävän lisäyksen. Tämä asia on kuitenkin mittauksilla todistettu ja Loeb et al ja IPCC ovat asian myöntäneet, mutta Laakso ei.
Pidät edelleen kiinni siitä, että jos pilvien avaruuteen heijastamassa määrässä tapahtuu muutos, niin se ei ole sama asia kuin auringon säteilyssä tapahtunut muutos.
Jotta asia valkenisi, joka on äärettömän vaikea asia (sarkasmia), niin annan esimerkin.
Tapaus 1: Auringon säteilyteho kasvaa arvosta 340 W/m2 arvoon 341 W/m2 ja albedon eli pilvien heijastumisen säilyessä samana, avaruuteen palaa edelleen 100 W/m2 ja ilmakehään ja maanpintaan absorboituu 241 W/m2.
Tapaus 2. Auringon säteilyteho pysyy samana 340 W/m2, mutta albedo muuttuu siten, että avaruuteen heijastuu vain 99 W/m2, jolloin ilmakehään ja maanpintaan absorboituu 241 W/m2. Minun mielestä 241 W/m2 on vaikutuksiltaan sama molemmissa tapauksissa eikä maapallo pystyy erottamaan näiden kahden tapauksen eroa. Olet edelleen sitkeästi sitä mieltä, että pystyy.
Otat esille myös toisen selityksen, että on maapallon kannalta eroa on siinä, missä kohtaa auringon lyhytaaltoinen säteily absorboituu ilmakehään, joko korkeuden suhteen tai suhteessa ilmakehä / maanpinta.
Maapallon energiatase osoittaa, että ilmakehään absorboituu noin 75 W/m2 ja maanpintaan 165 W/m3 eli yhteensä 240 W/m2, joka on sama kuin maapallon säteilemä infrapunasäteily ulos avaruuteen. Maapallon energiataseen kannalta ei siis ole mitään väliä, mikä on tämä suhde 75 / 165. Sille on myös yksinkertainen selitys. Ilmakehään absorboitunut lyhytaaltoinen säteily 75 W/m2 säteilee ilmakehästä maanpinnalle infrapunasäteilynä ilmakehästä tulevan säteilyn muodossa, joka on yhteensä 345 W/m2. Tämä säteilymäärä on taas summa neljästä energiavuosta: kasvihuonekaasujen absorptio 155, lyhytaaltoisen säteilyn absorptio 75, latenttilämpö 91 ja kuuman ilman kumpuaminen 24; yhteensä 345 W/m2. Ilmakehään absorboitunut määrä ei voi jäädä ilmakehään, vaan sen on hakeuduttava johonkin. Jos se säteilisi takaisin avaruuteen, energiataseeseen tulisi ammottava aukko, kun maapallon saisikin säteilyä vain 165 W/m2.
Mitä enemmän yrität selittää, sitä syvemmälle vajoat suohon.
Ilmoita asiaton viesti
”Kiitän siitä, että selkokielisesti kiellät lyhytaaltoisen säteilyn määrässä tapahtuneen merkittävän lisäyksen.”
Missähän minä nyt näin sanoin?
Minä annan nyt olla. Sinun kanssa on ihan turha yrittää keskustella. Ja sinun asiasihan se on saada omat näkemyksesi läpi, mutta näillä perusteluilla ja väärinkäsityksilläsi se ei kyllä onnistu, kuten olet varmasti itsekin huomannut kun olet näkemyksiäsi tieteellisille lehdille tarjonnut. Predatory lehdet (joille kelpaa ihan mitkä tahansa jutut) ovat eri asia, eikä niitä kyllä kukaan arvostakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olisit nyt vain yrittänyt todistaa numeroiden valossa, että yllä esittämäni kaksi keisiä ovat maapallon kannalta aivan erilaisia. Et ottanut tilaisuudesta vaarin ja tiedän syynkin niin kuin moni muukin.
Sen sijaan lähdit henkilökohtaiseen mollaukseen ja heitit hanskat kehiin.
Ilmoita asiaton viesti
” Loeb et al. yrittää selittää, että juuri tämä osuus on imeytynyt valtameriin.”
Luin tuon linkkaamasi artikkelin, ja mitään noin pöhköä Loeb ei siinä esitä. Paperissa kyllä sanotaan, että suurin osa (90%) energiabalanssin epätasapainosta on päätynyt meriä lämmittämään, mikä oikein onkin. Sitäpaitsi väite esitetään introduction-osassa, ja siinähän on tapana viitata aihepiiriin liittyvään aikaisempaan tietoon eikä kyseisen paperin tuloksiin.
Artikkelista nähdään, että muutos pilvisyydessä vaikuttaa sekä SW että LW säteilyyn. Nettovaikutus on suuruudeltaan pienempi kuin kasvihuonekaasut + vesihöyrypalaute. Tämä on linjassa sen kanssa, mitä aikaisemmin olemme tietäneet. Niinpä en löydä tuosta selkänojaa näkemykselle, että yhtäkkiä olisi ilmestynyt reilu watti lisää tehoa joka pitäisi piilottaa johonkin.
Ilmoita asiaton viesti
Härköselle. Nyt taisit ylittää aikaisemmat selityksesi. Lainaamani Loeb et al.:n numeroarvot maapallon lisääntyneestä energiaepätasapainosta ei ole esitetty Introduction-osassa vaan Abstract-osassa eli tutkimuksen tiivistelmässä, ja siinä on esitetty tutkimuksen oleellinen lopputulos.
Artikkelista löytyy aivan selvästi, että tämä tilanne johtuu siitä, että auringosta tulevan säteilyn osuus (ABS = Absorbed Solar Radiation) on kasvanut kuten kuva 2 osoittaa, mutta samaan aikaan maapallon avaruuteen menevä pitkäaaltoinen säteily (OLR) ei ole kasvanut yhtä voimakkaasti, vaan niiden ero aiheuttaa energiaepätasapainon. Tämä on se lopputulos, jota kutsut pöhköksi, mutta Loebin mielestä tämä on yhtä pitävä merten lämpösisällön kasvun kanssa. Kun kiellät näin selväsanaisen tutkimustuloksen, niin en jatka enää kanssasi keskustelua tästä asiasta.
Ironista kyllä, olen sikäli kanssasi samaa mieltä, että en usko maapallon energiatasapainon horjahtaneen tällä tavalla. Perusteluni ovat, että maapallosta avaruuteen menevän säteilyn mittaustarkkuus ei ole riittävä tämän johtopäätöksen tekemiseen ja sama pätee merten lämpösisällön laskemiseen. Sitä tukee omat laskelmani, jossa lasken lämpötilakäyttäytymisen omalla mallillani ja tulokset ovat yhtäpitäviä mittausten kanssa eli energiaa ei ole kadonnut mihinkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tähänkö viittaat?
”Earth’s Energy Imbalance (EEI) is a relatively small (presently ∼0.3%) difference between global mean solar radiation absorbed and thermal infrared radiation emitted to space. EEI is set by natural and anthropogenic climate forcings and the climate system’s response to those forcings. It is also influenced by internal variations within the climate system. Most of EEI warms the ocean; the remainder heats the land, melts ice, and warms the atmosphere.”
Tuosta en hyvällä tahdollakaan löydä sinun tulkintaasi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tahtosi loppui tuohon lukuun 0,03 % maapallon energiataseen epätasapainossa, joka on todella pieni luku. Samassa kappaleessa on kuitenkin paljon suurempi luku, jota olen referoinut eli vuosikymmenen aikana tapahtunut muutos: 0.50 ± 0.47 W m−2 decade−1.
Jostain syystä Loeb et al. ovat tulleet siihen tulokseen, että tämä asia on niin merkittävä, että siitä pitää tehdä tutkimus ja julkaisu, ja selvittää, mitä on tapahtunut maapallon sisääntulevan ja ulosmenevän säteilyn erolle. He ovat aivan yksiselitteisesti sitä mieltä, että tuo ero on lämmittänyt merta. Tämä on artikkelin yksiselitteinen tulos. Voit pitää käsityksesi, mutta se on erikoinen artikkelin tuloksen tulkinnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossahan Loeb päättää artikkelin näin:
”Because EEI is such a fundamental property of the climate system, the implications of an increasing EEI trend are far reaching.
…
Further modeling studies are needed to fully understand the impact of the increasing trend in EEI on global and regional surface temperature, sea level rise, and changes to the hydrological cycle.”
Elikkäs siinä ei sanota että tämä lämpö olisi mennyt meriin, vaan ollaan ottamatta suoraa kantaa asiaan. Myöskään ei tarvitse arvailla mikä artikkelin ”novelty” on, se on kirjoitettu siihen auki.
Luku on muuten 0,3%, ei 0,03%. 0,5 W kokonaissäteilystä 340 W taas on 0,15% eli pienempi eikä suurempi luku.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos lukuarvon korjauksesta, kirjoitusvirhe. Korjaan ja kommentoin tuota numeroarvon virhettäni klo 17:25: Loebin artikkelista löytyy useita lukuarvoja maapallon energiataseen epätasapainosta. Tiivistelmässä hän esittää arvoksi 0,3 % energiataseen arvosta, joka arvosta 240 W/m2 laskettuna on 0,7 W/m2. Samassa tiivistelmässä hänellä on myös lukuarvon 0,5 W/m2 per vuosikymmen. Lukija voi ilmeisesti valita jommankumman. Tosin Loeb ei yksilöi millä aikavälille tuo 0,7 W/m2 sijoittuu.
Väität, että Loeb et al. ei ottanut kantaa, mihin se lämpö meni. Jälleen erikoinen väite, kun Loeb vertasi säteilymittausten avulla laskettua energiataseen eroa ja vertasi sitä valtamerten lämpösisällön eroon ja totesi niiden olevan hyvin lähellä toisiaan. Se on riittävä kannanotto, eikä sitä tarvitse vääntää rautalangasta sen enempi.
Jutun otsikko muuten kuuluu ”Satellite and Ocean Data Reveal Marked Increase in Earth’s Heating Rate” eli havaittu merkittävä lisäys maapallon lämpenemisessä, mutta tutkimuksen mukaan se ei näkynyt ns. yksi yhteen maapallon säteilemässä infrapunasäteilyssä.
Ilmoita asiaton viesti
”Väität, että Loeb et al. ei ottanut kantaa, mihin se lämpö meni. Jälleen erikoinen väite, kun Loeb vertasi säteilymittausten avulla laskettua energiataseen eroa ja vertasi sitä valtamerten lämpösisällön eroon ja totesi niiden olevan hyvin lähellä toisiaan. Se on riittävä kannanotto, eikä sitä tarvitse vääntää rautalangasta sen enempi.”
Kaikki energiataseen lisäys menee pääosin meriin. Sovitus pintamittauksiin johtuu mittaustekniikasta. ”Satellite incoming and outgoing radiative fluxes are presently not at the level of accuracy required to resolve such a small difference in an absolute sense. However, satellite EEI are highly precise as the instruments are very stable. We thus adjust the satellite EEI to the in situ value by applying an offset to the satellite EEI such that its mean value over the 15-year period considered in this study is consistent with the mean in situ value.”.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastomallien tekijöiden haastetta yrittää mallintaa pilvisyyden vaikutuksia voidaan löytää kuvasta 3 ja 4. Vuosina 2010-11 oli voimakas El NIno, kun ONI-indeksi oli joulukuussa 2009 +1,6. Vuosina 2015-16 oli super El Nino, kun ONI indeksi oli joulukuussa 2015 +2,5.
Näin se muuten aina menee, että El Ninon huippu osuu joulukuulle ja siitä syntyi Etelä-Amerikan kalastajien keskuudessa nimi El Nino ”Pieni poika” eli joulun lapsi. Valitettavasti tämä pieni poika merkitsi huonoja kalansaaliita, kun merten kierto ei tuonut ravinteikasta vettä pinnalle ja tarkoitti myös kovaa kuivuutta Etelä- Amerikkaan.
Syy, miksi vuoden 2010-11 EL Ninosta ei tullut super El Ninoa eli erittäin voimakasta, näkyy lyhytaaltoisen säteilyn käyttäytymisestä. Vuosina 2010-11 lyhytaaltoinen säteily pieneni, mutta vuosina 2015-16 se kasvoi niin, että sen globaali lämpötilavaikutus oli puolet perinteisestä EL Nino vaikutuksesta. Siinäpä sitä on haastetta ilmastomallien tekijöille.
Kun löysin tämän ilmiön super El Ninosta (sama tapahtui nimittäin myös 1997-98) ja tarjosin artikkelia ns. arvostettuihin lehtiin, se torjuttiin muutamassa lehdessä sillä perusteella, että en pystynyt osoittamaan syytä, miksi näin käy. Yleensä tiede etenee niin, että ensin joku löytää ilmiön ja myöhemmin joku muu löytää selityksen. Artikkelissani oli myrkkypilleri ilmastoeliitille, koska osoitin, että sen ilmastoherkkyysparametri ei toiminut, mutta oma mallini laski lämpötilat oikein, jossa ei ollut veden takaisinkytkentää. Ei ole tämän super El Ninon selitystä kukaan muukaan vielä esittänyt. Faktaksi kuitenkin jää, että esitin super El NInon oleellisen piirteen ensimmäisenä tieteellisessä artikkelissa.
Ilmoita asiaton viesti
Sattumalta tuli juuri tieteellisten artikkeleideni lukemismäärät viime viikolta. Lukijoita oli ollut yhteensä 452 eri yliopistoista. Eniten luettu oli tutkimukseni hiilenkierrosta ja toiseksi eniten oli luettu tutkimustani, jossa käsittelin juuri tätä IPCC:n tapausta, jossa he jättivät lyhytaaltoisen säteilyn lisäyksen pois ilmastomallista.
Ilmoita asiaton viesti
On ehkä hyvä muistuttaa yhdestä yksinkertaisesta tosiasiasta. Maapallolle tulee auringon säteilyä sen jokaista neliömetriä kohti n. 340 W/m2 ja maapallo heijastaa takasin avaruuteen yhteensä n. 100 W/m2, jolloin maapallon saama nettosäteilymäärä on 100 W/m2. Tätä suhdetta 100/340 = 0,294 kutsutaan albedoksi.
Tämä lyhytaaltoisen säteilyn heijastuminen tapahtuu kolmesta eri elementistä eli ilmakehän molekyyleistä ja aerosoleista 17 W/m2, pilvistä 60 W/m2 ja maanpinnasta 23 W/m2. Nyt Ilmastomallien tekijä yrittää väittää, että on ihan eri asia, jos heijastuminen pienenee pilvien johdosta vaikkapa 1 W/m2 vai lisääntyykö auringon säteilyteho 1 W/m2. Tämä ei todellekaan ole rakettitiedettä. Jokainen voi päätellä itse.
Lisään vielä sen tosiasian, että albedo eli lyhytaaltoisen säteilyn heijastuminen vaihtelee rajusti sekä paikan että ajan suhteen jopa vuorokauden sisällä. Maapallon tasolla lyhytaaltoisen säteilyn määrä vaihtelee arvosta 225 W/m2 ´pilvisellä säällä arvoon 270 W/m2 pilvettömällä säällä. Noin 1-2 W/m2 heijastumisen muutos ei vaikuta yhtään mitään siihen mekanismiin, miten nettosäteily vaikuttaa maapallon lämpötilaan. Kukaan ei ole sellaista edes esittänyt, mutta nyt on löytynyt henkilö, joka väittää, että sillä on ratkaseva merkitys.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsinkö nyt ihan oikein? Etteikö bond albedon muutoksella olisi mitään vaikutusta maapallon pintalämpötilaan (α = 0.295 ±0.008, Δα ≈ 0.016 ∝ Δ1.55K)! Mikä fysiikka ja matematiikka sellaista väittää?
Ilmoita asiaton viesti
Et todellakaan ymmärtänyt oikein. Albedon muutoksilla on merkittävä vaikutus. Siitähän on kysymys, kun lyhytaaltoisen säteilyn määrä on lisääntynyt vuodesta 2001 vuoteen 2019 mennessä 1,16 W/m2. Sen sijaan voit kysyä Laaksolta, että eikö todellakaan albedon arvolla ole vaikutusta maapallon lämpötilaan. Hän on sitä mieltä, että se riippuu…. riippuu mistä???
Etkö todellakaan ymmärtänyt sitä, että maapallon albedo paikallisesti laskettuna heilahtelee rajusti. Sen sijaan pitkällä aikavälillä ja globaalilla tasolla albedon muutokset ovat suhteellisen pieniä. Nyt vuoden 2001 jälkeen siinä on tapahtunut aika oleellinen muutos: albedo muuttuu ja se näkyy hyvin havainnollisesti kuvan 3 keltaisesta käyrästä ja sen vaikutuksesta myös lämpötilassa. Siinä on rajuja muutoksia. IPCC:n tieteen mukaan CO2 pystyy vuositasolla kasvattamaan lämpötilaa 0,02 astetta. Maapallon lämpötilaa heiluttelee aivan muut muuttujat.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa minun kiinnostukseni keskittyy vain kahteen parametriin: 1. bond albedoon (α > SW) ja sen havainnointiin Lagrangen pisteestä 1. joka on aloitettu vuodesta 2015 ja sen mahdollinen trendimuutos pitkällä aikavälillä.
Bond albedon muutokset (toistaiseksi ~kuuden vuoden hajonta 0.295±0.008) johtuu primääristi ihmisen toiminnasta, sekundääristi luonnollisista syistä. Ja 2. maapallon emissiivisyyteen (ε > LW). Kaikki muu havainnointi ja mallinnus eivät ole enää kovin kiinnostavia.
Maapallon lämpötilaa heiluttelevat nämä kaksi parametria, joista emissiviisyys (ε) on merkittävin (kasvihuonekaasuista ym. partikkeleista johtuvaa ilmakehästä takaisin heijastuvaa säteilyä, joka nostaa pinnan lämpötilaa ja mahdollisesti vaikuttaa myös pilvien fragmentoitumiseen).
Huomautettakoon, että Auringon aktiivisuus-sykli 24 vuonna 2015 (bond albedon havainnointi aloitettiin) oli alimmillaan ja nyt seuraavan syklin 25 huippu on ennustettu nousevaksi vuodelle 2025, mutta se on rauhallinen.
Ilmoita asiaton viesti
Taikomistahan se on ollut koko ilmastonmuutos.
Ilmoita asiaton viesti